Keskity välillä siihen mitä sinulla on!

Oletteko huomanneet itsessänne tai muissa ihmisissä piirteitä, että aina pitäisi olla enemmän tai jotai muuta kuin mitä on?

Mun mielestä aika usein tulee törmättyä siihen, että ihmiset keskittyvät valittamaan esimerkiksi rahatilannettaan sen sijaan, että keskittyisivät parantamaan sitä. Aika harvasta meistä lopulta tulee miljonääri tekemättä mitään, joten kannattaako sitä haikailla koko loppuelämä? Totta kai aina saa ja pitää unelmoida ja tehdä töitä niiden unelmien eteen, mutta kannattaa myös keskittyä siihen mitä jo on.

Mua henkilökohtaisesti ärsyttää, jos joku toistuvasti valittaa rahapulaansa (tai jotain muuta ongelmaa), mutta asian eteen ei olla valmiita tekemään elettäkään. Odotetaan, että tilille tippuu Amerikan tädin perintö tai lottovoitto.

On totta, että Suomessakin ihmiset saa erilaiset lähtökohdat elämälleen, mutta kun niistä lähtökuopista on startattu, voi loppumatkaan jo vaikuttaa vähän itsekin. Totta kai se matka on toisille helpompi kun toisille ja ei se toki reilua ole, mutta täällä sentään jokaisella on mahdollisuus elämäänsä vaikuttaa, syntyi sitten mihin perheeseen tahansa.

Syyllistyn välillä itsekin kadehtimaan, että olisipa minullakin hienompi auto, lomamatkoja joka kuukausi, hulppeampi koti tai helpompi elämä. Toki ei mun elämä ole vaikeimmasta päästä ollut, en mä esimerkiksi ole hiihtänyt kouluun kesät talvet. ( ;) )

Silloin kun oikein kadehdituttaa tai tulee liikaa haaveiltua, on ihan hyvä palata takaisin elämän realiteetteihin. Jos mietin muutaman vuoden taaksepäin, olin esimerkiksi köyhä opiskelija vuokrayksiössä, sen jälkeen meitä oli kaksi köyhää opiskelijaa vuokrakaksiossa... Välillä piti laskea kaupassa, että rahat varmasti riittää. Molemmat yritti tehdä tehdä töitä niin paljon kun ehti. Siitä me ollaan huone kerrallaan kasvatettu kotia ja nyt maksetaan omaa kotia pankille, saavutus kai sekin. Ei mikään raketilla kuuhun -tarina, mutta kun tietää sen työmäärän kaiken takana, osaa jo vähän keskittyä siihen mitä on. Vaikka edelleen on vanhat autot, harvat lomamatkat, ihan tavallinen koti ja joka aamu pitää herätä töihin.

Rahaa enemmän haluan keskittyä siihen mitä minulla oikeasti on. Jotain sellaista mitä ei voi rahalla edes saavuttaa. Jos mietin vuosia taaksepäin ja vertaan nykyhetkeä, miten huikeaa onkaan, että mulla on turvallinen ja onnellinen parisuhde sekä ihana ja rakas lapsi. Tämä kaikki ei ole ollut lainkaan itsestään selvää.

Ehkä elämässä on toisaalta hyvä olla myös niitä vaikeita hetkiä ja kokemuksia, jotta lopulta näkee, mitä oikeastaan onkaan saavuttanut. Itse olen nyt ottanut sen asenteen, että edelleen unelmoin monista erilaisista asioista ja teen töitä saavuttaakseni niitä, mutta keskityn kuitenkin täysillä nauttimaan niistä asioista, joita mulla juuri tässä hetkessä on.

Jos aina näkee vain sen mitä ei ole,  eikä koskaan sitä mitä on, muuttuu lopulta sokeaksi.

- suuri ajattelija Ihan vaan tavismutsi. ;)