Päivä aalloilla - Megastar auton kanssa

Perheblogien neljättä tapaamista tänä vuonna vietettiin meren aalloilla Tallink Megastar -laivalla. Reissu oli mulle nyt kolmas tällä uudella aluksella ja ehdottomasti tykkään sen tyylikkyydestä ja tarjonnasta!

Megastar ostosmatka - autolla suoraan talliin

Mulle tarjoutui mahdollisuus ottaa auto mukaan risteilylle. Kyseessä oli siis Tallink Megastar ostosristeily, eli viiden tunnin Helsinki -Tallinna -Helsinki risteily. Hieman jännitti etukäteen, sillä ensimmäistä kertaa jouduin ajamaan laivaan yksin, mutta selvisin! Emme poistuneet laivasta ja autonikin sai kätevästi olla koko reissun ajan parkissa! Miten helppoa! 

Aina Helsinkiin matkatessa mua stressaa parkkipaikkojen metsästys. Toki satamassa on hyvät parkkitilat muutenkin, mutta arvostin kyllä sitä, että sain vaan ajaa autolla laivaan ensimmäisten joukossa. Megastar ostosristeilylle osallistuvat saavat vielä pysäköintipaikat suoraan ostosmaailman läheltä, että ostokset yms. on helppo käydä nakkaamassa autoon ja jatkaa risteilyä ilman suuria kantamuksia. Koin myös helpoksi kun sain jätettyä ulkovaatteet autoon. Unohdimpa ensin läppärinikin autoon, mutta sen nouto sujui alle minuutissa.

Megastar ostosreissulla autotalliin pääsee kesken risteilynkin ja se juuri teki hommasta todella helppoa, kyseessä ei siis ole ihan perinteinen autokansi vaan nimensä mukaisesti enemmänkin autotalli. Etenkin jos haluaa tehdä hiemankin isommat ostokset, kannattaa valikoima katsastaa etukäteen ja halutessaan tilauksenkin voi tehdä etukäteen. Voi kumpa olisimme tienneet tämän kesällä hääjuomia hakiessa! Jos aikoo tehdä yli 400€ ostokset auton kanssa, kannattaa hyödyntää 30€ hyvitys ja täyttää tilauslomake etukäteen.

Itse lähdin tällä kertaa hieman sillä asenteella, että katselen hieman joululahjoja ja muutama lahja tarttuikin mukaan. Megastar on kyllä todellinen shoppailualus, sillä valikoima on mielestäni muita laivoja laajempi ja jakautuu kahteen kerrokseen. Punaviinin ystävänä tykkään myös laivan viinivalikoimasta ja parilla pullolla tulikin täydennettyä varastoja.

Megastar: vaivaton päivä laineilla

Kehittämispäivä Megastar -laivalla oli muutenkin onnistunut: koko matkaa leimasi helppous ja mukavuus. Kun olin ajanut auton talliin, siirryin laivan Comfort loungeen, missä meille oli katettu aamupalaa. Comfort loungessa on muutenkin tarjolla naposteltavaa ja juomia. Comfort lounge tuntui olevan suhteellisen suosittu, mutta meille oli varattu oma rauhallinen kokoustila.

Kehittämisen lomassa kävimme tietenkin myös kiertelemässä ja ruokailemassa laivan buffetissa. Minä olen juuri sellainen, joka rakastaa laivan buffettia, eikä Megastar jää tässäkään huonommaksi, vaikka buffetin sisältö onkin hieman suppeampi kuin varsinaisilla risteilyaluksilla.

Kuten olette ehkä huomanneet, nämä päiväristeilyt on mun juttu. Tykkään niistä enemmän kuin vuorokauden risteilyistä. Tämä ostosmatka oli kyllä yksi suosikkejani, juuri tuon auton takia, se teki nimittäin päivästä todella vaivattoman. Mikäli Tallink Megastar ei ole sinulle vielä tuttu, kannattaa tutustua mun aikaisempiin postauksiin aiheesta:

Tallink Megastar neitsytmatka

Päivä Tallinnassa autolla



Mukana blogireissulla oli seuraavat bloggaajat:

Lapsiparkki
Norudemu
Äiti on vähän väsynyt
Kommammaa
Marialla

*Toteutettu yhdessä Perheblogien ja Tallink Silja kanssa*

Blogiystävät

Jos seurasitte lauantaina somekanaviani, huomasitte kenties, että olin Perheblogit -yhteisömme kanssa viettämässä kehittämispäivää. Kirjoitan kehittämispäivästämme teille vielä myöhemmin lisää, mutta ensin halusin tarttua aiheeseen, joka minulle tuon kehittämispäivän jälkeen nousi vahvana mieleen.

Ystävyyssuhteet ovat usein olleet mulle hankalia, saatan unohtaa soittaa tai laittaa viestiä. Tunnen huonoa omatuntoa kun olen ollut kiireinen, enkä ole muistanut ottaa yhteyttä. Ystäväpiirini on nykyään suhteellisen suppea, tällä tarkoitan siis niitä henkilöitä joiden kanssa olen viikottain tai edes kuukausittain yhteydessä. On toki ihmisiä, joiden kanssa saattaa olla useampikin kuukausi väliä yhteydenpidossa, mutta kun jälleen tapaa, tuntuu kuin olisi viimeksi eilen nähty. 

Olen kuitenkin huomannut, miten tärkeiksi meidän blogiyhteisön ihmiset on mulle tulleet. Monien kanssa olemmekin jo nähneet useita kertoja. Asumme kaikki aika ympääriinsä Suomea, mutta Whatsapp keskusteluryhmämme on aktiivinen lähes päivittäin. 

Jokaisessa harrastuksessa on omat jipponsa, joita saattaa ulkopuolisten olla vaikeakin ymmärtää. On helpottavaa, kun joku jakaa sun kanssa ajatuksia vaikkapa inspiraation puutteesta tai valokuvaamisen vaikeudesta pimeydessä. 

Bloggaaminen ei ole mulle pelkästään omien ajatusten purkamista tai ideoiden toteuttamista, se on myös yhteisöllisyyttä.  Sehän on parasta melkein missä tahansa harrastuksessa: on mieleistä tekemistä ja löytää myös saman henkisiä ystäviä! Olen kiitollinen siitä, että olen löytänyt tällaisia tyyppejä bloggaamisen kautta! <3

Viikonloppu

Miten taas voi olla perjantai! Viikko meni jälleen ihan todella nopeasti! Ihanaa siis, että nyt on perjantai ja viikonloppu edessä.

Viikko oli ihanan tylsä ja rauhallinen. Töitä, Alisan vanhempainilta ja kotoilua. Arkea ilman sen kummempia tapahtumia. Tai no, saatiinhan ainakin tänne Turkuun jo ensilumi! Ja kaaoshan siitä jälleen syntyi! :D Samuli oli onneksi vaihtanut jo aiemmin meille molempiin autoihin talvirenkaat, joten mitään vaikeuksia kulkemiseen ei aiheutunut. Oli kyllä normaalia vähemmän autoja liikenteessä torstaiaamulla ja työmatkakin sujui tavallista lyhyemmässä ajassa, sen sijaan bussilla tulleet työkaverit kertoivat bussien olleen tupaten täynnä. Heh. Joko teillä on talvirenkaat vai vaihdoitteko bussiin? :)

Nyt viikonloppuna luvassa on kuitenkin jotain vallan kivaa. Meillä on nimittäin tapaaminen Perheblogien -bloggajien kanssa. Tällä kertaa suunnataan ihan ulkomaille saakka. ;) Kannattaa laittaa seurantaan mun sekä Perheblogien Instagram, päivityksiä on varmasti luvassa! 

Ihanaa viikonloppua kaikille, sisälsi se sitten hulinaa tai rauhaa! :)

<3 <3 <3

Miltä näyttää lapsiperheen arkinen koti?

Mä en ookkaan pitkään aikaan tehnyt kotipostausta! Heh! Tässä postauksessa näytän miltä meidän koti näyttää arkisena lapsiperheen kotina.

Instagramia ja blogia varten tulee yleensä peitettyä ne rumat osat ja raivattua pahimmat sotkut. Luojan kiitos emme yleensä ole koko päivää kotona, sotku olisi varmaan moninkertainen.. Mutta miltä näyttää kun kuvia varten ei ole stailattu lainkaan?

Kun peilissä on roiskeita ja pyyhkeet erivärisiä?

Kun lapsen pehmoleluja on eksynyt millon mihinkin ja matot on rullalla?

Kun pyykit kuivuu vierashuoneessa?

Kun sänky on petaamatta?

Kun näkkileipä unohtunut pöydälle muruineen?

Kun tiskejä on likoamassa lavuaarissa ja keittiön tasolla turhia tavaroita?

Kun ulkovaatteet ovat unohtuneet eteisen lattialle?

Kun sohva on hujanhajan kun siinä on maattu ilta telkkaria katsellen.

Kun pöydillä lojuu leluja ja muita tavaroita?

Tältä näyttää meidän arkinen koti! :)

Ihanaa arkista keskiviikkoa! <3

Hääkattaus

Lähes vuosi sitten pohdin meidän häiden teemaa ja tuolloin väreiksi valikoitui mustavalkoinen. Siitä pidettiin tosiaan kiinni aika hyvin loppuun saakka, mutta eksyi kattaukseen muitakin elementtejä. Toisena toiveenani oli runsas kynttilämeri ja sekin toteutui lopulta hyvin.

Kuvat: Sanni ja Karoliina Laine

Pitkään etsin mustaa kaitaliinaa, mutta lopulta kun päätimme tehdä neliönmalliset pöydät, luovuttiin koko kaitaliinasta. Mustaa kattaukseen saatiin serveteistä, nauhasta, jolla sidottiin aterimet sekä paikkakorteista, jotka laitettiin pienellä pyykkipojalla kiinni viinilaseihin. Paikkakortit tilasin samasta paikasta samalla teemalla kuin kutsut ja Menu-kyltinkin. Tykkäsin tuosta paikkakortti ideasta todella paljon. Törmäsin ideaan Pinterestissä ja se tuntui heti omalta.

Anoppi löysi kymmenkunta isoa Karhulan lasipurkkia ja lisäksi kaasoni hankki isoja lasipurkkeja pöytiin. Lisäksi sukulaiset keräsivät erilaisia lasipurkkeja pitkin vuotta ja niitä oli lopulta todella reippaasti. Yksi Samulin tädeistä virkkasi niihin sopivia pitsikoristeita ja loput koristeltiin juuttinarulla. Mielestäni niistä saatiin todella kivan näköisiä. Lisäksi pöydissä oli puukiekkoja ja tuikkukuppeja, sekä tietenkin vesi- ja viinipullot. Meille oli ihan ehdoton saada ruokailun ajaksi viinit pullossa, omasta mielestäni se vain on juhlavampi niin.

Kuva: Jetro Stavén

Kuva: Jetro Stavén

Aluksi pöytiin ei pitänyt tulla kukkia, mutta paikka mistä otin myös hääkimpun ja muut kukat, oli sen verran edullinen, että päätimme ottaa yksittäisiä kukkia myös pöytiin. Pöytäkukiksi valittiin neilikoita ja harsokukkaa.

Alusta asti halun hallaharsoa koristeeksi. Alkuperäinen ajatus oli laittaa sitä kattoon, mutta lopulta päädyimme tekemään hallaharsosta koristeet tuoleihin. Tuolit itsessään eivät olleet kovin kamalat, vaan varsin neutraalit, mutta harsolla niistä saatiin juhlavammat. Työmäärä tässä oli kyllä melkoinen! Kysykää vaikka kaasolta, joka leikkasi ja sitoi lähes kaikki sata harson palaa!

Ajatuksen tasolla tavaramäärä tuntui hurjalta, ajattelin, että mitenköhän täyteen pöydät tulee, mutta lopulta kaikki mahtuivat suht hyvin paikoilleen ja pöydät olivat näyttävät ilman niitä kaitaliinojakin. Kattaukset onnistuivat lopulta ehkä paremminkin kuin olin ajatellut ja tykkäsin sen ilmeestä kyllä kovasti.

Blogin ulkonäön päivityksessä lisäsin yläpalkkiin välilehden, mistä löydätte kaikki hääpostaukset, sillä ne on tuntunut kiinnostavan teitä lukijoita. Muutamia postauksia häistä on varmasti vielä tulossa, vaikka häistä onkin jo yli kuukausi! Vitsi miten äkkiä aika menee! Tykkään kuitenkin näiden postausten myötä palata tuohon päivään ja kiva kirjoittaa niistä teille. <3

 

Kuva: Jetro Stavén

Viikonlopun 5 positiivista asiaa

1. EI AIKATAULUJA

Kokonaan vapaa viikonloppu ikuisuuteen. En edes muista milloin olisi ollut tällainen viikonloppu. Meillä ei ollut mitään pakollista menoa koko viikonloppuna. Samuli lähti kuitenkin lauantaina yksinään katsomaan kisoja ja me jäimme Alisan kanssa kotiin ja teimme ihan mitä vaan sattui huvittamaan. Nautimme hitaasta aamusta ja olimme vaan. Sunnuntaina osallistuttiin taloyhtiön pihatalkoisiin ja laitettiin vähän omaakin pihaa kuntoon.

2. SÄÄ

Meillä Varsinais-Suomessa oli ihanan kirpeä ja aurinkoinen syyskeli koko viikonlopun. Lekottelun ohessa tuli tuuletettua paljon tekstiileitä pihalla ja nautittua itsekin ulkoilusta.

3. ELISA VIIHDE

Taas kerran kehun Elisa Viihdettä, se on vaan niin pelastanut mun elämän. Löysin uuden sarjan sieltä, jonka katsoimmekin viikonlopun aikana iltaisin loppuun Samulin kanssa. Lisäksi aloitimme vielä yhden toisenkin sarjan ja sunnuntaina vietettiin koko perheen leffailtaa Tatu ja Patu - Kanelia kainaloon -leffan parissa. Ihan paras keksintö!

4. SIISTI KOTI

Viimeisten viikkojen ahkerointi on tuottanut tulosta ja kaapit ovat järjestyksessä. Sunnuntaina tehtiin myös hieman isompi siivous sisälläkin joten kotona on nyt muutenkin ihanan siistiä.

5. LÄHESTYVÄ JOULU

Hiljalleen joulu alkaa hiipimään mieliin, ensimmäiset lahjat onkin jo hankittu. Viikonloppuna join vuoden ensimmäiset glögit ja lisäksi askartelin sytykesipsejä pukinkonttiin. Mielessä on myös toinen DIY-joululahjaidea, mutta ensin mun täytyisi käydä tekemässä vähän hankintoja. Jokohan sitä kohta voisi laittaa jouluvaloja esille?

Mulla oli ihana ja rentouttava viikonloppu, on mahtavaa tiedostaa, että kaikki se kiire on nyt väistynyt ja näitä rauhallisia viikonloppuja on luvassa lisää. Oli jopa vähän kummallista, kun ei ollut mitään pakollista tekemistä! Toivottavasti teilläkin oli mukava viikonloppu! <3

Kaapit järjestykseen - mieli kuntoon

Kun tahti elämässä on rauhoittunut, olen löytänyt uusia kohteita tarmolleni. Viimeisten viikkojen aikana olen läpikäynyt lähes kaikki meidän kodin kaapit. Ilmeisesti tämä on sukuvika, sillä tiedän siskonikin tehneen samaa ja samoin äitini, heh!

Aloitin keittiöstä, astiakaapit, kuivakaappi, romulaatikko... Kaikki nyt ihanassa järjestyksessä.  Kerrankin kaapeista löytää sen mitä tarvitsee!

Olen myös käynyt vaatekaappejamme läpi yhdessä Samulin kanssa. Olen käynyt oman kaappini läpi viimeksi keväällä, mutta nyt otin vielä tarkemman seulan: käytänkö minä todella tätä? Jos en pysty muistamaan milloin olen viimeksi kyseistä vaatetta käyttänyt, en sitä tarvitse. Kaappiin todellakin jäi vain ne mitä käytän. Vielä haaveilen vaatetangon asentamisesta kaappiini, jotta pääsen eroon hyllyistä! Olisi huippua kun vaatteet mahtuisivat siististi yhdelle tangolle.

Tiesin myös Alisan kaapin sisältävän paljon pieniä vaatteita, jotka oli nyt kerättävä pois. Pientä kauhistusta aiheutti jäljelle jäänyt määrä... Kaappi tuntuu niin tyhjältä! En toki ole viime aikoina ostellut Alisalle vaatteita, koska koin pienen kyllästymisen lastenvaatteisiin. Lopulta niidenkin kanssa käy kuin omienkin kanssa: päälle valikoituu ne äidin ja tyttären suosikit.

En ole ollut siivousfriikki koskaan. Lapsuudenkodissa mun huone oli pommi ja luulin etten ikinä oppisi nauttimaan siivouksesta. Näin aikuisena oman kodin myötä olen yllättänyt etenkin itseni, sillä koti pysyy siistinä. Nautin nytkin tästä järjestelyprojektista. Saatan kuunnella musiikkia ja sytyttää kynttilöitä samalla kun järjestän, siivoaminen sujuu ja mielikin lepää ainaisen tv:n ja läppärin tuijotuksen sijaan.

Olen kyllä muutamaan kertaan joutunut turhautumaankin siivouksen lomassa, sillä välillä vastaan tulee tavaroita, joista en voi käsittää miksi olen niitä säästänyt. Koska olen aina tiedostanut laiskuuteni siivouksen suhteen, olen aina yrittänyt haalia vain mahdollisimman vähän tavaraa. Siitä huolimatta tavaraa on kertynyt.

Edessä on vapaa viikonloppu, mitähän sitä siivoaisi? 

Sairaan siistiä viikonloppua! :)

Vihkiminen

*Kaikki kuvat Jetro Stavén photography*

Hääpostaukset eivät näköjään ihan etene kronologisessa järjestyksessä, mutta seuraavaksi ajattelin hieman jakaa kuvia meidän vihkimisestä. Hääpäivän aamustahan kirjoittelin aiemmin ja tämä postaus on suoraan jatkoa sille.

Kaasoni tuli noutamaan minut siis autosta ja kävelimme kohti kirkkoa. Isäni ja Alisa odottivat eteisessä ja Alisa oli aika myrtsinä, raukka jännitti niin paljon. Mutta kyllä minuakin hieman jännitti. En muista paljoa niistä hetkistä kun seisoimme siinä ovella. Suntio avasi ovet ja kuului häämarssimme ensimmäiset sävelet. Kaasoni ja Alisa lähtivät kävelemään edeltä ja minä ja isäni seurasimme hetken päästä. Samuli käveli meitä vastaan ja jännittyneinä kävelimme alttarille.

Meidät vihittiin Samulin kotipaikkakunnan kirkossa. Kirkko on kaunis puukirkko. Vihkikaava oli lyhyt ja ytimekäs, jopa hieman huumorilla väritetty. Pidimme toisiamme kädestä ja yksi itselleni hienoimpia hetkiä oli se, kun Alisa toi sormuksemme Samulille. Olimme sopineet myös varasuunnitelmasta, mutta  siihen ei tarvinnut turvautua, kun Alisa niin reippaasti hoiti homman. Itse sormuksen pujottamisen kanssa kävi vähän kuin olin pelännytkin, en nimittäin meinannut saada sitä Samulin sormeen..:D Onneksi se lopulta kuitenkin sujahti paikoilleen!

Häämusiikin esittivät Samulin siskot pianistin kera. Olimme toivoneet heiltä Romanssin ja kun he tuon toivomamme biisin esittivät, sain hieman nieleskellä kyyneliä, vaikka en yleensä herkisty. En tiedä mistä tuo biisi tuli mieleeni, mutta jo hyvissä ajoin tiesin, että haluan sen meidän häihin. Enkä olisi voinut toivoa ketään muita esittämään tuota biisiä kuin Samulin siskot, se oli kaunis ja herkkä hetki. <3

Vihkiminen meni tosiaan lyhyen kaavan mukaan ja kohta jo loppumarssi kaikui pitkin kirkon käytävää. Siinä me kävelimme hymyillen pois kirkosta. Eteisen sivuhuoneessa odotimme kunnes vieraatkin olivat poistuneet kirkosta. Pihalla meitä odotti häävieraat tähtisadetikkujen kanssa ja me kävelimme kohti hääautoa, jolla jatkoimme kohti potrettikuvausta ja siitä edelleen hääpaikalle.

Vihkiminen oli niin nopeasti ohi! Kaikki meni hieman jännittyneissä fiiliksissä, mutta kaikkiaan se oli täydellistä. Jo vain, TAHDON! <3

Miten selvitä kun edessä on tiukempi kuukausi?

Miten sinä toimit siinä kohtaa kun postilaatikkoon kolahtaa pari yllätyslaskua tai jostain muusta syystä koittaa taloudellisesti tiukempi kuukausi.

a) Visa vinkuu

b) Lainaat kaverilta/äidiltä/kaverilta/tms

c) Teet suunnitelman ja yrität pärjätä

?

Jos totta puhutaan, teoriassa kaikki tulevat laskut pitäisi aina olla tiedossa. Lainat, vakuutukset, sähkö, päivähoitomaksut, puhelin yms laskut tulevat yleensä säännöllisesti ja niihin pitäisi pystyä varautumaan tarvittaessa jo etukäteen. Mutta jos iskeekin jokin yllättävä meno tai useampi, saattaa olla, että varavararahastokin on jo kulutettu. Miten toimit silloin?

Meidän kahden työssäkäyvän vanhemman ja yhden lapsen perheessä tiukka kuukausi ei ole uniikki, vaikkakin nykyään onneksi suht harvinainen. En tarkoita, että rahaa olisi liiaksi, mutta yleensä se riittää suht hyvin ilman sen suurempia toimenpiteitä. Joskus kuitenkin jotkut asiat, kuten häät, saattavat hieman laittaa kukkaronnyörejä tiukemmalle.





Säästöjä meni iso summa häihin, joten talouden tasapainottamiseksi sitä vararahastoa pitäisi jälleen kerryttää, jotta voi elää stressittömämmin pelkäämättä vaikka pesukoneen rikkoutumista. Joulukin lähestyy ja se on tietysti yleensä sellainen kulutuspiikki. Söhläsin myös verokortin kanssa, joten sekin hieman kiristää nyörejä. Näiden seikkojen valossa päätin pistää talousasiat tiukkaan syyniin ja elää mahdollisimman säästeliäästi seuraavat kuukaudet.

Kuinka siitä selviää, jos ei halua käyttää luottoa tai lainata rahaa?

Oikeastihan tiukempiin kuukausiin varautuminen tapahtuu jo niinä parempina kuukausina. Ideaalitilannehan on se, että voi joka kuukausi kerryttää säästöjä ja vararahastoa sekä niitä unelmia, että tiukempia kuukausia varten. Itselläni on käytössä tilien kolmijärjestelmä. Käyttötili, säästötili ja pitkän tähtäimen sijoitukset. Pitkän tähtäimen sijoituksiin menee automaattisesti joka kuukausi rahaa, samoin pyrin kerryttämään säästötiliä. Säästötilille menee myös aina niitä ylimääräisiä rahoja. Säästötilille on kerrytetty viime vuosina rahaa asuntoa varten, häitä varten sekä puskuria elämää varten. 

Käyttötilillä pidän siis tietenkin käyttörahat, säästötilillä rahat erilaisia hankintoja varten ja pitkän tähtäimen tili on se mihin ei kosketa, ennen kuin kaikki liikenevä ympäriltä on myyty. 

Näin karrikoidusti.

Kun iskee se tiukempi kuukausi, en automaattisesti haluaisi käyttää säästöjäni koska haluaisin aina käyttää ne johonkin isompaan, joskus toki on ollut pakko ottaa ruokarahaa sieltä. Nykyään yritän kuitenkin välttää sitä.

Tunne taloutesi - mihin rahat kuluvat?

Lähtökohta jokaiseen kuukauteen on se, että kun laskut, lainat yms on maksettu, jää rahaa summa X. X suuruus tai pienuus sitten määrittelee aika pitkälle, millainen kuukausi on edessä. (En lähde tässä erittelemään sen kummemmin tarkkoja summia, koska perheitä on erilaisia ja menot myös hyvin erilaisia.) Loppu onkin sitten vain suunnitelmallisuutta ja matematiikkaa. Kaiken perusta on se, että tietää mihin ja miten paljon rahaa kuluu kuukauden aikana. Jos ei ole mitään käsitystä mihin omat rahat hupenee, ollaan aika huonossa jamassa. Tai sitten niin hyvässä, ettei ole tarvetta miettiä moisia tavallisten ihmisten ongelmia. Kuittien kerääminen muuten auttaa alkuun!

Minä tein itse juuri suunnitelman seuraavan kuukauden varalle. Listasin mitä menoja minulla on seuraavan kuukauden aikana: junaliput, laivareissu, passin uusiminen, bensa, ruoka.... Tiedän suurinpiirtein millaisella summalla perheemme syö kuukauden tai miten paljon minulla kuluu bensaan rahaa. Nämä kaikki kulut kun vähentää summasta X, pitäisi toivottavasti jäädä vielä jonkin verran rahaa muiden menojen varalle, siis sellaisten mitä ei ehkä ihan osannut etukäteen arvioida. Kun kuukausibudjetin sitten jakaa joka viikolle, tietää aika tarkasti miten paljon rahaa on varaa kuluttaa per viikko. Ei sitten ehkä käy niin, että ensimmäisen viikon aikana käyttää sen  2/3 osaa budjetista.

Ruokamenot

Suunnitelmien teko jatkuu ruokalistan suunnittelulla. Se kannattaa tehdä kuukaudeksi eteenpäin. Joka päivälle en edes haaveile tekeväni kokonaan uutta ruokaa vaan mietin, mitä ruokia on helpompi tehdä suuria määriä kerralla ja mitä voi syödä useamman päivän. Olen kirjoittanut ruokamenoista monta postausta, mutta kun se nyt vaan on niin suuri osa kuukausibudjettia. Kuitenkin siitä on suht helppo säästää, ilman että ruoan monipuolisuus ja laatu kärsii. Meidän ruokamenot pysyy kurissa esimerkiksi seuraavien postausten keinoilla: Meal prep ajan ja rahan säästöä? & Ruokamenot kuriin.

Kuukauden ensimmäinen kauppareissu on tärkein. Silloin yritän suunnitellun ruokalistan pohjalta hankkia ne elintarvikkeet, jotka on mahdollista hankkia etukäteen aterioita varten.  Mulla on ruokalista teipattuna kuivakaapin oven sisäpuolelle ja siihen kirjoitan mitkä tarvikkeet on jo hankittu ja mitä tarvitsee vielä hankkia. Täytän myös pakastinta ja kuivakaappia, ostan myös pesuaineita yms., jos niille on tarvetta. Tässä korostuu se, että pitää tietää mitä sieltä omasta kaapista jo löytyy. Itse en voi aina taputtaa itseäni päähän, paitsi ehkä lapiolla, nimittäin siivotessani kuivakaappia löysin muun muassa kolme avattua pakkausta spaghettia... Nyt kuivakaappi on kuitenkin siivottu ja tiedän tarkalleen mitä siellä on.

Käteistä ja budjetin noudattamista

Mulla toimii hyvin se, että nostan ainakin osan viikko budjetista käteisenä, silloin näen tarkasti mihin raha kuluu, eikä tule välttämättä tehtyä niin paljon pieniä ostoksia, jotka on yleensä ollut niin helppo vain maksaa sillä maksukortilla. Nyt kerään myös kaikki kuitit talteen ja kirjoitan jokaisen ostoksen ylös puhelimeen, silloin tiedän tarkalleen, montako euroa viikkobudjettia on jäljellä. Lähes heti kun otin tämän käyttöön, hämmästyin siitä mihin kaikkea sitä rahaa tuleekaan käytettyä!

Sitten kun vaan kynsin ja hampain pitää siitä suunnitellusta budjetista kiinni, niin kaikki menee hyvin. Ei ehkä just tässä kuussa voi ostaa uusia kenkiä, mutta ehkä voi nukkua yöt levollisesti stressaamatta raha-asioita. 

Ja ainahan voi miettiä miten voisi nopeasti hankkia lisätuloja.  Voisiko myydä jotain turhaa tai olisiko jotain osaamista, mitä voisi hyödyntää. Omalla kohdallani just nyt tulee mieleen häätavaroiden ja lastenvaatteiden myyminen. Niilläkin tekee jo muutaman kympin lisää tilaa budjettiin. Tai laittaa vaikka sinne puskurirahastoon.

En mä oikasti tiedä, onko tällainen vain tiukempien kuukausien juttu, oikeastihan näin pitäisi toimia joka kuussa. Normaaleissa perheissä se nyt vaan menee niin, että mahdollisimman tarkka suunnittelu helpottaa talouden tasapainoa. Optimaalinen ja tavoiteltava tilanne on se, ettei ne isommat ja yllättävät meno kaada perheen taloutta eikä erilaisiin luottoihin ja lainoihin tarvitse turvautua kuin ehkä isoimpien hankintojen osalta.

Tämä postaus on kirjoitettu tavallisen keskituloisen perheen näkökulmasta. Tiedän, että meillä tilanne on ihan hyvä, saamme laskut maksettua ja jäljelle jäävällä rahalla kyllä elää kuukauden. En väitä tietäväni millaista on elää vaikka köyhyysrajan alapuolella tai kun rahat ei riitä edes niihin laskuihin. Mutta tiedän millaista on monessa pieni- ja keskituloisessa perheessä. Tiedän millaisia haasteita näissä perheissä saattaa olla. Itselleni tämä loppuvuosi tulee olevaan hyvin kiinnostava juuri tästä taloudellisen tarkastelun näkökulmasta. Tulen ehkä jossain kohtaa vielä jakamaan ajatuksia tästä, kunhan projekti etenee! Eihän sitä tiedä, vaikka tästä jäisi ihan pysyviä muutoksia rahankäyttööni.

Kivaa alkanutta viikkoa! :)

Hääyö kotona

Meille oli alusta asti selvää, että viettäisimme hääyön kotona. Otimme sen yhdeksi kohteeksi, missä säästää. Tähän oli muutama ihan selkeä syy.

Halusimme juhlia loppuun saakka.

Me halusimme alusta asti järjestää kunnon juhlat, joten miksi olisimme halunneet poistua niistä kesken illan? 

Hotellissa olo olisi jäänyt lyhyeksi.

Kun juhlii aamuyöhön saakka, hotellissa oli jää aika lyhyeksi.

Raha.

Hotelliyöt maksavat, joten päätimme panostaa meille tärkeämpiin asioihin ja säästää tässä.

Kaduttaako?

Ei hetkeäkään. Tämä oli meille juuri oikea ratkaisu.

En lopulta sen ihmeemmin ehtinyt panostaa hääyön puitteisiin muuta kuin hieman siivoamalla ja ruusukimpulla, pienen pullon kuohuviiniä ostin myös. Äiti järjesti lisäksi, että meillä oli maistuvaa syötävää aamuksi. Se riitti meille oikein hyvin, enkä edes kaivannut muuta. Oli ihana herätä omasta kodista ja omasta sängystä vaimona. En kokenut sitä mitenkään liian arkisena.

Samuli oli ostanut minulle huomenlahjaksi kauniit korvakorut, mutta ne olivat unohtuneet kaikessa hässäkässä anoppilaan! xD Sain ne kuitenkin myöhemmin ja ihan yhtä ihana lahja se oli silloinkin.

Mä voin suositella tällaista järjestelyä lämpimästi, ellei hotelliyö ole ehdoton. Pitkään mietimme myös vaihtoehtoa mennä hotelliin vasta sunnuntai - maanantai yöksi, kun siellä olisi saanut viettää rauhassa aikaa, mutta lopulta emme toteuttaneet tätäkään. Häämatkalla saammekin sitten nauttia koko viikon toisistamme. <3

Meidän perhe lehdessä

Vitsit miten kekseliäs otsikko! Heh!

Kesällä sain viestiä Meidän perhe -lehden toimittajalta. Hän kysyi perheemme kiinnostusta avata arkeamme heidän ruuhkavuosista kertovassa jutussa. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme suostua juttuun.

Ruuhkavuodet on varsin ajankohtainen aihe meidän elämässä ja monesti sitä aihetta on käsitelty täällä bloginkin puolella. Blogin ansiota itse asiassa onkin, että meitä kyseiseen juttuun pyydettiin.

Hieman tietenkin jännitti lähteä mukaan juttuun, vaikka toisaalta omalla nimellä ja naamalla tätä blogiakin kirjoitan. Pelkäsin leimautuvani nuoreksi ja laiskaksi äidiksi, jolla on vain avulias mies. :D

Lokakuun numero on nyt siis ilmestynyt ja hieman tuntuu hassulta katsoa itseään lehdestä ja lukea omia ajatuksiaan lehden sivuilta. Olin myös hyvin hämmentynyt miten iso koko juttu oli, siis pari aukemaa! Huh! Toki jutussa esiintyi muistakin perheitä, mutta kuitenkin. Oliko teistä jo joku ehtinyt bongaamaan meidät lehden sivuilta?

Hassulta tuntui myös kun valokuvaaja tuli tänne meidän kotiin ottamaan kuvia. Onneksi kuvaaja oli todella mukava ja ammattitaitoinen, joten kuvaukset sujuivat rennoissa tunnelmissa. Alisakin nautti kuvattavana olemisesta ja noudatti hyvin annettuja neuvoja.

Oli varsin hauska kokemus ja kiitänkin siitä myös teitä! Ilman teitä ei olisi tätä blogia eikä näitä uusia kokemuksia! <3