Talouden välitilinpäätös!

Reilut puolisen vuotta sitten aloitin tiukemman talouskurin. Vinkkasin silloin teillekin 5 pientä askelta kukkaronherraksi. Halusin kääntää talousvaakani enemmän plussan puolelle. Aloitin meidän menojen tarkkailun ja turhien karsimisen. Laadin aluksi jokaisena tilipäivänä suunnitelmia kauppalistasta kuukauden ruokalistaan sekä kuukausibudjettiin. Lisäksi suunnittelin matka- ja hankintabudjetteja ja tein suunnitelmia niiden täyttämiseksi.

Aluksi olin suunnitelmallisempi kuin nyt. Kesällä homma on vähän lipsunut, mutta toisaalta olen nyt paremmin perillä taloudestamme, joten jokaisen menon budjetoiminen ei tunnu enää ihan niin tärkeältä ja mielekkäältä, kunhan suuret linjat ja budjetit on laadittu. Löyhemmästä suunnittelusta huolimatta, pahimmilta ylilyönneiltä on vältytty ja rahat eivät ole loppuneet kertaakaan kesken. Nyt syksylle otin jälleen tavoitteeksi suunnitella ruokaostokset etukäteen, siinä huomaan selkeästi miten paljon säästyy rahaa sekä vaivaa.

Kuluttaminen on kivaa - yli varojen kuluttaminen ei. Kun taloudenpitoni on kääntynyt enemmän plussalle, se on mahdollistanut monia hankintoja, suunnitelmia ja tulevia matkoja.  Osittain tiukan kulujen karsimisen ansiosta pystyimme matkustelemaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Matkustelemme niin koti- kuin ulkomaillakin ja toki osa matkoista tehdään aika pienellä budjetilla.  En halua kuitenkaan kaikkia säästämiäni rahoja käyttää matkailuun. Suunnitelmallisuus on antanut tietynlaista vapautta. Vapautta kuluttaa rahat niihin asioihin mihin todella haluaa rahaa käyttää.

Tiukempi talouskuri on muuttanut asenteitani. En arvosta enää materian määrää vaan ennemminkin laatua ja fiilistä. Vain tarpeeseen ostetut mieleiset asiat ovat lisänneet onnellisuutta. Kotiimme on löytänyt tiensä enenevissä määrin myös vanhoja tavaroita. Olen joutunut opettelemaan siihen, että minun ei tarvitse saada kaikkea nyt, mutta jos vielä pidemmän ajan kuluttua jotain haluan niin voin sen hankkia. En haksahda enää kaikkiin sisustustrendeihin tai jokaiseen uuteen lastenvaatemallistoon. Olen huomannut, että itselleni mielekkäämpää on panostaa elämyksiin ja esimerkiksi matkusteluun kuin materiaan. En tee enää juurikaan hutiostoja, koska hankinnat ovat tarkemmin harkittuja. Vaatekaappini on kokenut mullistuksen ja olen hankkiutunut eroon monesta turhasta vaatteesta, tilalle olen pyrkinyt hankkimaan ajattomia ja kestäviä vaatekappaleita.

Koen olevani säästäväinen, mutta en pihi. Haluan säästää rahaa, mutta haluan myös nauttia elämästä. Ainahan voisimme luopua edes toisesta autosta tai muuttaa halvempaan asuntoon, mutta joskus mukavuus ja elämänlaatu menevät säästämisen edelle. Osa sijoituksistani on tarkoitettu johonkin hamaan tulevaisuuteen lähelle eläkeikää, mutta en koe pelkästään eläkeikään säästämistä mielekkäänä, etenkin jos se tarkoittaisi kituuttamista nyt. Haluankin elää kivaa ja mielekästä elämää samalla sijoittaen tulevaisuuteen eri tavoin. Rahan sijoittamisella havittelen vakaata ja joskus kenties kevyempää elämää, kun taas esimerkiksi perheen yhteisellä ajalla ja matkustelulla sijoitan itseeni, perheeseemme ja henkiseen hyvinvointiin.

Mun mielestä on hyvä miettiä etukäteen mitkä on juuri teidän perheelle niitä asioita mihin haluatte panostaa ja mitkä taas on sellaisia, mistä voitte säästää. Näin ei edes tunnu siltä, että oikeastaan luopuisi mistään. Vaateostojen ja materian ohella mä olen vähentänyt ulkona syömistä, ruokahävikkiä ja herkkuja.

***

Pelkkä loputon säästäminen ei tietysti aina ole ainut vaihtoehto talouden parantamiseen, joskus on ihan paikallaan miettiä onko mahdollista hankkia lisätuloja jotain kautta. Itse aloitan todennäköisesti loppuvuodesta työskentelemään välillä viikonloppuisin. Viikonlopputyöt kasvattavat hieman kuukausipalkkaa, mutta samalla saan tilalle arkivapaita ja Alisan päiväkotiviikko on lyhyempi. On toki paljon erilaisia mahdollisuuksia hankkia lisätuloja, niistä pitää vain löytää itselle se sopivin vaihtoehto. Tietysti ensin talous kannattaa laittaa muutoin kuntoon, ettei käy niin että tekee pirusti enemmän töitä ja rahat kuluvat silti entiseen tahtiin eikä lisäansioista tavallaan hyödy mitenkään. 

Ennen kaikkea tiukempi talouskuri on antanut mulle mahdollisuuden sijoittaa enemmän rahaa tulevaisuutta varten monin eritavoin. Vielä on matkaa ja parannettavaa, mutta ajattelisin että olen ihan hyvällä tiellä. Vaikka olen joistain jutuista luopunutkin, niin oikeastaan musta ei tunnu siltä. Ne asiat, joista olen luopunut, eivät sitten lopulta olekaan olleet kovin tärkeitä. Tilalle olen saanut sitten enemmän sellaisia asioita, jotka tekevät mut onnellisemmaksi.

Tästä on hyvä jatkaa kohti loppuvuotta sekä joulua, joka kesäloman lisäksi onkin niitä vuoden kulutuspiikkejä ainakin omalta osaltani. Voisikohan tämä joulu olla erilainen?

Mitä löytyy mun toivelistalta?

Pidempään blogia seuranneet ovat ehkä huomanneet, että viime aikoina olen yrittänyt muuttaa ostoskäyttäytymistäni huomattavasti maltillisempaan suuntaan. Yritän kaikin tavoin harkita ostoksia vähän pidempään, mitä tulee esimerkiksi kodin sisustuksen tai omien vaatteiden osalta. Alisallekaan en enää hamstraa vaatetta, vaan niitä ostetaan yleensä vain tarpeeseen. Blogissa ei pahemmin ole tullut esiteltyä uusia ostoksia, kun niitä ostoksia ei yksinkertaisesti pahemmin ole tullut tehtyä.

Olen puhunut paljon säästämisestä ja niiden postausten perusteella voisi välillä luulla, että olen sitä mieltä, että elämän tarkoitus on vain säästää mahdollisimman paljon rahaa..;) Näin ei toki ole, haluan säästää rahaa, että voin toteuttaa mun unelmia. Haluan säästää rahaa sellaisissa asioissa, jotka eivät ole mulle niin merkityksellisiä ja samalla panostaa niinhin asioihin, joihin todella haluan.

***

Yritän nykyään pitää listaa tavaroista, joita haluaisin hankkia. Tavarat eivät ole niinkään välttämättömyyksiä, mutta sanoisin, että ne lisäisivät omaa elämänlaatuani. ;) Esimerkiksi kotimme on tällä hetkellä sellainen, ettei mitään pakollista tarvitse hankkia, joten voin hyvin panostaa sellaisiin juttuihin, joita todella haluaisin. Tykkään hirveästi meidän kodista tällä hetkellä, mutta listalta löytyy paljon asioita, joita haluaisin kotiimme hankkia.

Haluan kuitenkin harkita ostoksia pidempään, enkä suinpäin rynnätä ostoksille. Listalta löytyy niin edullisia kuin kalliimpiakin juttuja, joten monet näistä haaveista tarvitsevat toteutuakseen myös pientä säästämistä. Tavaroiden hankinnasta on näin tullut jopa merkityksellisempää, kun en ole rynnännyt suinpäin ostoksille vaan pohtinut asioita vähän pidempään. Lisäksi ei ole tullut enää ostettua tavaroita vain siksi, että sellainen nyt vain sattui tulemaan vastaan ja se oli kivan näköinen, mutta tarpeeton.

***

Mitä listalta tällä hetkellä sitten löytyy? Esimerkiksi nämä:

Uusi työpöytä, teen kotona paljon juttuja tietokoneella, joten kaipaisin olohuoneen nurkkaan pientä ja siroa työpöytää. Työpöytä saisi olla sellainen, että sinne saisi aina tarvittaessa läppärin piilotettua pois näkyvistä. Hankintaa on hidastanut se, etten ole löytänyt sopivan kokoista ja näköistä, tämä pöytä on tällä hetkellä eniten sitä mitä kaipaan.

Hay tray yöpöydät, meiltä löytyy olohuoneesta isoin Hay tray, mutta haluasin meidän makuuhuoneeseen yöpöydiksi nämä pienimmät pöydät. Meidän makuuhuoneessa on todella vähän tilaa pöydille, mutta nämä olisivat juuri sopivat puhelimelle tai kirjalle.

Block-valaisin, tämä on ollut ikuisuuden mun listalla. Tälle ei varsinaisesti ole toistaiseksi paikkaa, mutta tykkään tämän tyylistä todella paljon. Luulen, että keksin tälle kyllä paikan ihan koska vaan!

Alisan huoneeseen lipasto, meillä on Stuva-sarjaa jo valmiiksi ja nyt haluaisin vaihtaa Kallax-hyllyn tähän Stuvan lipastoon. Laatikoihin saisi kätevästi piilon leluja ja hyllyihin kirjoja.

Vallilan Syvämeri -matto, meidän olohuoneen matto on ihan ok, mutta aika vanha. Ehkä olisi aika uusia se. Haaveilen vaaleasta matosta, mutta sellaisen hankkiminen lapsiperheeseen voi olla virhe. Rakastuin tähän Vallilan mattoon äskettäin ja se vain kolahti.



Sitten vielä muutamat nopeat haaveet:

Hay hee -tuoli olohuoneeseen.

Ihana rahi olohuoneeseen.

Makuuhuoneen tapetti.

***

Oman vaatekaapin osalta elän tietynlaista vaihetta. Huomaan kasvaneeni kenties aikuiseksi, haluasin panostaa ajattomiin ja laadukkaisiin vaatteisiin. Tällä hetkellä yritän karsia turhia ja huonoja vaatteita pois ja ostaa sitten tilalle vähemmän, mutta parempaa vaatetta. Makukaan ei ehkä enää niin paljoa muutu, joten olen ajatellut panostaa klassikoihin.

Kiinnitän aikaisempaa enemmän huomiota materiaaleihin, yritän vältää keinokuituja ja ostaa entistä enemmän luonnonkuituja. Olen ollut näissä asioissa todella huono ja sen takia mun kaapista löytyy kasoittain nyppääntyneitä polyesteripaitoja... Työtä siis riittää... Lyhyessä ajassa olen tehnyt muutaman huomion, mitä vaatteiden materiaaleihin tulee: hyvistä materiaaleista tehtyjä vaatteita löytää välillä edullisimmistakin kaupoista ja joskus taas kallis hinta ei ole tae hyvistä materiaaleista. Vaateostokset vievät nykyään myös enemmän aikaa, kun olen vaatteen ulkonäön ja hinnan lisäksi alkanut kiinnittää huomiota niihin materiaaleihin, lappujen silmäily vie hieman kauemmin aikaa.

 

Musta iso laukku, kaipaisin työlaukuksi isompaa mustaa laukkua. Musta on ehkä vähän tylsä, mutta se sopii kaiken kanssa. Haluaisin panostaa aitoon nahkalaukkuun.

Musta pieni laukku, vähän samat perustelut kuin ylhäällä, tämä olisi vain niin monikäyttöinen iltamenoissa ja vaikka shoppaillessa.

Harmaa pitkä neuletakki, kevääksi tämä on ihan mun prioriteettilistan kärjessä. Olen alkanut entistä enemmän kiinnittämään huomiota materiaaleihin, joten haluaisin panostaa laadukkaaseen neuletakkiin.

Mustat nahkasaappaat, mun edelliset meni ihan tuusannuuskaksi, joten uudet pitäisi ehdottomasti saada tilalle.

Aurinkolasit, haluaisin kerrankin panostaa kunnollisiin aurinkolaseihin!

***

Kuten huomaatte, mun listalta löytyy paljon sellaisia juttuja, mitä tällä hetkellä näkyy niin Instagramissa tai blogeissa. En koekaan olevani mikään muodin tai sisustuksen edelläkävijä, vaan juuri se, joka inspiroituu toisten tyylistä ja kodista. Usein mun listalle päätyy asioita juuri Instagramin kautta. 

Onko teillä toivelistaa asioista, joita haluaisitte hankkia?

Näin meillä syötiin viime viikolla - paljonko maksoi?

Pidin viikon kirjaa mitä meillä syötiin. Tarkastelujakso on viime viikon sunnuntaista lauantaihin, koska viikon kauppareissu tehtiin sunnuntaina. Pyrimme käymään vain kerran viikossa kaupassa ka usein päivä on juuri sunnuntai. Säästin oikein kuitinkin, jotta olisin voinut sen avata tähän, mutta vaikka varjelin sitä tarkoin niin ehdin hukkaamaan mokoman paperin! Onneksi tiedän kauppa- ja ruokalistan perusteella mitä tuli ostettua ja kortilta veloitettu summa sunnuntaina oli 54,67€.

***

Taustaa: tällä ruokalistalla eli kaksi aikuista ja yksi 3v lapsi. Tämä on aika pitkälle normaali viikko meillä. Huomioita: itse syön työpaikkalounaan, jonka hinta itselleni on noin euron luokkaa, käytännössä siis lähes ilmainen. Lisäksi Alisa syö yleensä aamupalan 50/50 kotona tai päiväkodissa, lounaan ja välipalan hän saa joka arkipäivä päiväkodissa. Näitä en nyt tullut laskeneeksi mukaan. Samulin osalta tavoite on, että hänellä olisi joka päivä eväät ja tällä viikolla se toteutui suht hyvin.

Tällä kertaa meillä oli kaapit suht tyhjät, olen merkinnyt postaukseen kuitenkin mitä oli valmiina ja mitä ostettiin kaupasta.

***

Sunnuntai:

Aamupala: Smoothieta mansikoista, rahkasta ja ripaus kaurahiutaleita, lisäksi leipää ja kurkkua. (näitä kaikkia oli kaapissa vielä vähän edelliseltä viikolta)

Lounas: Alisa söi lounaaksi munakasta, jonka joukossa oli edellisen päivän uunikasviksia. (Nämä kaikki oli kaapissa valmiina)

Päivällinen: Tortilloja joihin ostettiin kaupasta: Tortillapohjat, jauhelihaa 400g, tomaattia, kurkkua, salsaa, kermaviiliä, salaattia, cheddaria, kermaa. Lisäksi kaapissa oli valmiina sipulia. Lisäksi ostimme cokista ja irtokarkkeja, Alisalle pieni karkkirasia. Sunnuntai meni siis vähän herkutellessa.

Iltapala: Alisa söi turkkilaista jugurttia (kaupasta ostettu purkki) ja mansikoita (valmiina pakastimessa)

Maanantai

Aamupala: Alisa kaurapuuroa (ostettiin kaupasta uusi paketti hiutaleita), minä ruisleipää + salaatti, kurkku, meetvursti ja juusto (kaikki kaupasta sunnuntaina ostettu)

Lounas: Minä töissä ja Alisa päiväkodissa, Samuli valmista maksalaatikkoa (kaupasta)

Välipala: Alisa söi päiväkodissa.

Päivällinen: Nakkikeitto johon ostettiin kaupasta nakkeja, kaalia (puolet laitoin pakkaseen) sekä pakastekasviksia, lisäksi jääkaapista pilkoin pari porkkanaa joukkoon. Leipää.

Iltapala: Leipää, porkkanaa ja kaalia (porkkanaa oli valmiina kaapissa, muut kaupasta)

Tiistai:

Aamupala: Alisa söi päikyssä, itse unohdin syödä koska oli hammaslääkäri, join sen jälkeen vain kahvia.

Lounas: Töissä/päiväkodissa, Samulilla eväänä nakkikeittoa ja maksalaatikon jämät.

Päivällinen: Alisa ja Samuli söi nakkikeittoa ja leipää. Itse söin mustikkarahkaa, jonka säästin lounaalta.

Iltapala: Itse söin sunnuntailta jääneet tortillajämät salaattina, Alisa söi porkkanaa, kurkkua, juustoa ja maissikakkua. (porkkanaa lukuunottamatta kaupasta sunnuntaina ostettu)

Keskiviikko:

Aamupala: Itse tein ruisleivän + kinkkua, salaattia ja kurkkua sekä kokonainen tomaatti (kaikki kaupasta) Alisa söi aamupalan päikyssä.

Lounas: päiväkodissa/töissä. Samulilla jälleen nakkikeittoa (voi raukkaa) sekä 2 x samanlaiset ruisleivät kun mun aamupala.

Välipala: Alisa söi päikyssä.

Päivällinen: Nakkikeiton jämät

Iltapala: Leivottiin sämpylöitä (kaikki valmiina kaapissa: anopin juustotehtaan jäljiltä heraa 1l, sämpylä- ja vehnäjauhoja, sokeri, suola, siirappi, hiiva, oliiviöljy, porkkana ja seesaminsiemeniä.) Lisäksi tein appelsiinikiisseliä (kaupasta 1l mehua ja appelsiineja,  kaapista sokeria ja perunajauhoja)

Torstai

Aamupala: Edelliseltä illalta sämpylöitä sekä appelsiinikiisseliä ja turkkilaista jugurttia.

Lounas: Päiväkodissa/töissä. Samulilla sämpylöitä ja vielä sitä nakkikeittoa.

Välipala: Alisa päikyssä.

Päivällinen: Cheddar-kanapastaa (pasta ja kerma kaapista, kana ja cheddar kaupasta, tortilloiden jäljiltä jäi cheddarkastiketta, jonka käytin myös tähän.) Lisäksi oli paistettua kaalia (samaa kuin keitossa alkuviikosta), salaattia ja kurkkua.

Iltapala: sämpylöitä

Perjantai:

Aamupala: Appelsiinikiisseliä ja turkkilaista jugurttia.

Lounas: töissä / päiväkodissa

Välipala: hedelmää (töistä), Alisa päiväkodissa.

Päivällinen: Alisa ja Samuli edellispäiväistä kanapastaa.

Iltapala: Nakkikääröjä (nakkeja jäi nakkikeiton tiimoilta ja voitakinalevyjä oli pari pakkasessa), Alisa söi iltapalaksi leipää ja hedelmiä.

Lauantai:

Aamupala: Kaurapuuroa ja kahvia

Ruoka: Avokadopasta (kaupasta: avokadot, juusto, oliiviöljy, lime ja basilika. Kaapista: chili, valkosipuli ja mausteet) Oltiin päivällä kylpylässä joten ruoka venyi sen verran myöhäiseksi ettei oikein muuta kunnon ruokaa syöty.

Välipala: Appelsiinirahka (rahka kaapista ja joukkoon lisäsin appelsiinikiisselin lopun, oli hyvää!)

Iltapala: Leipää, kurkkua, banaania

***

Näiden jo mainittujen lisäksi kaupasta ostettiin maitoa 3 litraa, margariinia, banaania, omenaa ja päärynää. Leipää meillä meni yksi pussi ruisleipiä ja yksi pussi vaaleaa leipää. Ihan jokaista leipäpalaa ja hedelmää en tuohon listaani merkinnyt, koska en sentään laskenut jokaista Samulin ja Alisan suupalaa, siksi ne on tässä erikseen mainittuna. Ruokajuomana meillä siis yleensä maito tai vesi, siksi maitoakaan ei ole joka väliin mainittu erikseen.

Lähtökohtaisesti meidän perheen kauppalaskut ovat suht pieniä, toki kauppalaskun suuruuteen vaikuttaa se, että syömme osittain töissä/päiväkodissa. Tällä viikolla kotona ei myöskään syöty kalaa, mutta sitä oli päiväkodissa ja töissä tarjolla. Kala toki nostaa aina vähän kauppalaskua. Vaikka nyt oli kaapit suht tyhjillään, löytyi sieltäkin vielä paljon peruselintarvikkeita. Yritän kuitenkin tasaisesti täyttää myös peruselintarvikkeita kaappiin, joten eipä meidän kauppalaskut juurikaan tuosta heittele, yleensä meillä ei kauppaan mene kuin 40-50€ viikossa, joskus tosin tulee ostettua jotain spesiaalimpaa.

***

Joku voisi ajatella, että meillä syödään aika yksipuolisesti sillä samalla viikolla saatan hyödyntää samoja raaka-aineita, kuten tällä viikolla mm. kaali ja cheddarkastike. Kyllä meillä kuitenkin on kasvisten ja hedelmien osalta vaihteluakin, pyrin vain hyödyntämään viikon ruokalistalla samoja raaka-aineita, jotta hävikki olisi mahdollisimman pieni. Eipä meillä nykyään ihan hirveästi ruokaa menekään roskiin. Itselleni ei ole ongelma syödä samaa ruokaa useampana päivänä ja siksi meillä yleensä tehdään vain 3-4 ruokaa viikossa. Kieltämättä itsekin naurahdin kun kirjoittelin Samulin eväsruokia tuohon listaan, kysyin kyllä alkaako nakkikeitto jo tökkiä...xD

En väitä, että meidän ruokalista olisi aina kaikista terveellisin, mutta pyrin siihen että meillä syödään hyvää ja maistuvaa kotiruokaa. Yritän aina mahdollisimman paljon laittaa ruokiin kasviksia ja monesti niitä tarjotaan ihan tuoreenakin, että määrä päivän aikana olisi riittävä. 

Tällä viikolla ei käyty kertaakaan ulkona syömässä, koska meillä on tammikuun tavoitteena olla hakematta kertaakaan pikaruokaa/noutoruokaa. Tästä kyllä lipsuttiin heti tarkastelujakson jälkeen, nimittäin kävimme sunnuntaina ravintolassa syömässä ostosreissulla.

Tältä näytti meidän viikon ruokalista, kauhistuitko? :)

5 pientä askelta kukkaronherraksi

Vaikka en ole talousguru tai sijoitusneuvoja, olen kirjoitellut talousasioista tänne blogiin tasaisesti ja ne ovat olleet teidän mielestä ilmeisen kiinnostavaa luettavaa, koska niitä luetaan keskimääräistä enemmän. Siksi ajattelin jälleen kirjoittaa talousasioista näin tavallisen ihmisen näkökulmasta. Talousasiat ovat juuri nyt hirveän pinnalla omassa elämässäni ja olen niiden osalta kokenut jonkinlaisen valaistumisen, joten ajattelin muutamia ajatuksia jakaa teillekin.

En ole tosiaan mikään asiantuntija ja itsekin aika amatööri vielä näissä jutuissa. Moni teistä saattaa olla jo ihan konkari minuun verrattuna, siksi mielellään kommenttiboksiin saa jättää ajatuksia ja vinkkejä aiheeseen liittyen! Olen kuitenkin nyt hieman perehtynyt aiheeseen ja sen pohjalta tehnyt ratkaisut ja suunnitelmat, joiden pohjalta olen alkanut toimia. En sano, että tämä olisi paras tai oikein tapa, mutta ihan hyvä tavalliselle keskituloiselle ihmiselle, joka haaveilee taloudellisesta vapaudesta.

***

Minä ennen: 

Olen aina ollut suht tarkka rahan kanssa. Olen pystynyt välttämään suuret kulutusluotot ja osamaksuihinkin sortunut vain aika pienillä summilla. Aloitin ensimmäisen kerran rahastosäästämisen alle parikymppisenä pankin tädin suosituksesta. Säästämäni summa oli kuukaudessa aika pieni, mutta tuo rahasto auttoi hieman asunnon hankinnassa ja säästän samaan rahastoon edelleenkin.  Olen kuitenkin aina tuhlannut lähes kaikki käytössä olleet rahat vaikken luottoihin ole juuri sortunut. Kuitenkaan ihan hirveästi en ole saanut säästöönkään.

Minä nyt ja tavoitteeni tulevaisuudessa:

Tavoitteeni on pitää koko ajan tarpeeksi suuri puskurirahasto (noin kolmen kuukauden tulojen verran) sekä samalla sijoittaa säännöllisesti pitkällä aikajänteellä (yli 20 vuotta) ensin alkuun rahastoihin ja kuka tietää tulevaisuudessa myös suoriin osakkeisiin. Tällä hetkellä en kuitenkaan vielä koe olevani olevani tarpeeksi kartalla osakkeista, jotta uskaltaisin niihin lähteä ja toisaalta, sinne markkinoille ei ehkä kannata ihan muutamilla satasilla lähteä. Suurin tavoitteeni on, että haluan nukkua yöni ilman rahahuolia ja nauttia elämästä ja taloudellisesta tasapainosta.

***

Miten olen lähtenyt tavoittelemaan vauraampaa tulevaisuutta?

Huom! Vauras ei tässä kohtaa tarkoita samaa kuin rikas...

Oman talouden tunteminen.

Tuntuuko, että rahasi katoavat tililtä, mutta et varsinaisesti tiedä minne? Tuntuuko, ettet koskaan osta mitään, mutta silti rahaa häviää? Mulla oli ennen ja no rehellisyyden nimissä välillä edelleenkin tällainen tunne. Sitten aloin todella tarkasti syynäämään tiliotettani, mihin rahat katoavat. Huomasin sieltä monia kuluja, jotka oli täysin turhia. Niimpä aloin säntillisesti kirjaamaan menojani ylös ja kiinnitin huomiota kulutustottumuksiini. Nyt olen hiljalleen päässyt siihen pisteeseen, että osaan määritellä ja pitää viikkobudjetin aisoissa. Enää en kirjaa säännöllisesti kaikkia menojani ylös, mutta jollekkin toiselle se saattaa tuntua luonnolliselta, joten kannattaa ainakin kokeilla kirjaamista!

Viikko aikaa tilipäivään ja tilillä on rahaa, voisin pitää sitä omalla kohdallani varsin onnistuneena tilanteena. Ennen viimeinen viikko ennen tilipäivää saattoi olla melkoista taiteilua. Viikkobudjetin laatiminen ja sen noudattaminen tuo tiettyä varmuutta, koska tiedän että rahat riittävät tilipäivään saakka. Kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua viikkobudjetilla...

Puskurirahasto

Pesukone hajoaa, autoon tulee yllättävä vika, äkilliset lääkekustannukset... Kaikki yllättävät menot ovat niitä potenttiaalisia tilanteita kun oma talous saattaa mennä sivuraiteelle. Harva meistä pystyisi ongelmitta korjauttamaan auton ja ostamaan uuden pesukoneen viikkobudjetin puitteissa. Tässä meillä on ollut ja on edelleen suuria puutteita, meidän puskurirahasto on tällä hetkellä aivan liian pieni, mutta meillä on kova tahto kerryttää se tarpeeksi suureksi. Puskurirahastoon siirtyy joka kuukausi rahaa ja lisäksi olemme päättäneet, että ylimääräisistä tuloista 1/3 osaa menee puskuriin siihen asti kunnes se on riittävän suuri. Nämä varat olen siirtänyt hieman korkeamman koron tilille, etteivät ne makaa täysin nollatilillä, mutta ovat kuitenkin rahastoja helpommin saavutettavissa.

***

Säästäminen pitkällä tähtäimellä
Mulla ei ole tarjota mitään nopean rikastumisen tapaa, tyhjästä kun on paha synnyttää miljoonia. Pitkällä aika välillä on kuitenkin helpompi päästä edes lähemmäksi niitä miljoonia. Itse odottelen varsinaisia isompia tuottoja sitten joskus parinkymmenen vuoden päästä, toki osasta toivon taloudellista helpotusta jo aiemmin.

Sen verran paljon olen viime aikoina tutustunut aiheeseen, että olen ymmärtänyt mikä merkitys riskin kannalta on juuri siinä, että sijoitushorisontti on pitkä. Itse olen valmis ottamaan vähän riskiä, mutta ennemmin tavoittelen maltillista tuottoa pienellä riskillä ja pitkällä ajalla kuin suurta nousua lyhyessä ajassa korkealla riskillä. Pitkässä juoksussa korkoa korolle -ilmiöllä saa ihmeitä aikaan pienemmälläkin kuukausisummalla.

Niimpä siis joka kuukausi laitan sivuun näitä pitkäntähtäimen sijoituksia varten tietyn summan. Summa kannattaa sijoittaa jo heti tilipäivänä, jotta käytettävissä olevan käyttösumman hahmottaa paremmin, eikä niitä sijoitukseen tarkoitettavia rahoja tule sulatettua johonkin muuhun. Lisäksi olen ottanut tavaksi siirtää pieniäkin summia sivuun kuukauden aikana jos esimerkiksi saan alitettua budjetin joiltain osin tai saan  vaikka kirpputorituottoja tai muita pieniä summia. Tiesitkö, että jo 10e-15e voi tehdä kertatalletuksen rahastoihin? Niistäkin kertyy aikanaan ihan kiva summa.

Kuten aikasemmin sanoin, että puskurirahastoon siirtyy 1/3 ylimääräisistä tuloista (lomarahat, bonukset, veronpalautukset....) niin samoin olemme sopineet, että jatkossa 1/3 laitetaan myös näihin rahastoihin ylimääräisenä talletuksena. Lisäksi olen miettinyt, että alkaisimme keskittää ostoksia enemmän S-ryhmään ja bonukset ohjattaisiin suoraan rahastoon, onko teillä kokemusta tästä? Kuulisin mielelläni kokemuksia.

***

Panosta itseesi
Vaikka edellinen kohta oli säästäminen pitkällä tähtäimellä, näen myös tärkeänä itsensä palkitsemisen myös vähän lyhyemmällä tähtäimellä. Mun mielestä on tärkeää säästää myös niihin juttuihin mitkä haluaa toteuttaa tällä hetkellä. Oli se sitten matkailu, design, merkkilaukut tai jotain muuta niin totuuden nimissä ainakaan itsestäni ei olisi siihen, että eläisin tarkoituksella parikymmentä vuotta ostamatta mitään ja nuukaillen ja sen jälkeen vasta alkaisin nauttimaan elämästä. Mitä jos jäänkin auton alle ennen sitä? Tai sairastun vakavasti?

Säästäväisyys ei tarkoita itselleni sitä, ettei elämästä voisi nauttia tässä ja nyt. Siksi se 1/3 niistä ylimääräisistä tuloista meneekin huvikassaan ja toki sinne tilanteen mukaan siirtyy muutakin rahaa, jotta esimerkiksi ne matkailuhaaveet toteutuu. Vaurastuminen tarkoittaa ainakin itselleni rahan lisäksi myös henkistä vaurastumista ja sitä matkailu tuo itselleni.


Aloittaminen
Vaikeinta säästämisessä on aloittaminen. Usein sitä ajattelee, että juuri nyt on huono hetki aloittaa. Parempaa rahatilannetta odotellessa. Tärkeintä on kuitenkin oikeasti vain aloittaa, vaikka pienelläkin summalla. Parilla kympillä kuussa pääsee jo alkuun ja kun hommaan tottuu ja kenties rahatilanne parantuu, voi summaa kasvattaa. Mitä aikaisemmin aloittaa, sen parempi. Jos et ole vielä aloittanut, niin tänään on just hyvä hetki!

Vauraampaa viikkoa, ihan jokaiselle. ;)

Miten säästeliäästi kuukausi meni?

Kuukausi takaperin kirjoittelin siitä, kuinka edessä oli hieman tiukempi kuukausi. Kuukausi on nyt takana, miten kävi ja opinko mitään?

Kuukauteenhan lähdin tarkalla suunnitelmalla siitä, mihin ja miten paljon rahaa voisin kuukauden aikana käyttää. Budjetti piti loppuun saakka yllättävän hyvin. Ensimmäinen viikko meni hieman totutellessa ja tuolloin tulinkin hieman ylittäneeksi budjetin. Loppukuukauden pystyin kuitenkin elämää tiukasti budjetista kiinni pitäen, joten ei hätää! Oikeastaan mietin raha-asioita huomattavasti normaalia vähemmän, sillä mulla oli koko ajan tarkka käsitys siitä miten paljon rahaa mulla on käytössä.

***

Ruokasuunnittelusta pidin tiukasti kiinni ja kuukauden lista toimi todella hyvin. Itse asiassa ehdin jo tehdä tulevallekkin kuukaudelle listan ja sen pohjalta myös kauppalistan taas kuukauden ensimmäiselle kauppareissulle, joka onkin kuukauden tärkein Ekalla kauppareissulla tosiaan ostan nykyisin mahdollisimman paljon raaka-aineta tulevan kuukauden ruokiin. Osan esikäsittelen ja pakastan. Meidän kuukauden ruokalista sisälsi jälleen aika paljon ihan perinteistä, mutta monipuolista kotiruokaa.

Huomasin, että kokkasin tavallista enemmän iltapalaksi erilaisia puuroja, ruispuolukka-, manna- ja riisipuuro maistui ilta- ja aamupalaksi. Lisäksi leivoin sämpylöitä, teeleipiä, pizzaa ja tein kiisseleitä sekä muita helppoja ja edullisia ruokia ja herkkuja. Useat näistä toi muistoja lapsuudesta. Monesti näitä riitti hyvin vielä aamupalalle ja suurta säästöä sainkin aikaan sillä, että otin töihin mukaan oman aamupalan, enkä käynyt ostamassa sitä kahviosta, kuten niin usein aiemmin.

Sen lisäksi, että säästin rahaa itse tekemällä, sain myös kivaa yhteistä tekemistä Alisan kanssa, koska hän halusi innokkaasti auttaa. Aiomme siis ehdottomasti jatkaa näitä juttuja jatkossakin!

***

Muutenkin heräteostosten määrä jäi hyvinkin olemattomiin, koska en pahemmin käynyt kaupoilla. Aloin myös nauttimaan eräänlaisesta minimalismista. Tulevaisuudessa aioinkin harkita ostoksiani ja kulutustottumuksia enemmän kuin ennen.

En oikeastaan kokenut kuukautta erityisen tiukkana, koska tosiaankin tiesin koko ajan missä mennään. Etukäteen laadittu budjetti pisti myös miettimään, tarvitseeko todellakin jotain tavaraa, jos se oli ns. budjetin ulkopuolelta. Toki olihan sekin palkitsevaa, kun pystyi joissakin jutuissa alittamaan budjetin ja säästyneillä rahoilla ostamaan jotain kivaa. Niin, jos olisin talousguru, säästyneet rahat olisi pitänyt laittaa jemmaan... Hups! Mulla taitaa olla vielä opeteltavaa..;)

Miten selvitä kun edessä on tiukempi kuukausi?

Miten sinä toimit siinä kohtaa kun postilaatikkoon kolahtaa pari yllätyslaskua tai jostain muusta syystä koittaa taloudellisesti tiukempi kuukausi.

a) Visa vinkuu

b) Lainaat kaverilta/äidiltä/kaverilta/tms

c) Teet suunnitelman ja yrität pärjätä

?

Jos totta puhutaan, teoriassa kaikki tulevat laskut pitäisi aina olla tiedossa. Lainat, vakuutukset, sähkö, päivähoitomaksut, puhelin yms laskut tulevat yleensä säännöllisesti ja niihin pitäisi pystyä varautumaan tarvittaessa jo etukäteen. Mutta jos iskeekin jokin yllättävä meno tai useampi, saattaa olla, että varavararahastokin on jo kulutettu. Miten toimit silloin?

Meidän kahden työssäkäyvän vanhemman ja yhden lapsen perheessä tiukka kuukausi ei ole uniikki, vaikkakin nykyään onneksi suht harvinainen. En tarkoita, että rahaa olisi liiaksi, mutta yleensä se riittää suht hyvin ilman sen suurempia toimenpiteitä. Joskus kuitenkin jotkut asiat, kuten häät, saattavat hieman laittaa kukkaronnyörejä tiukemmalle.





Säästöjä meni iso summa häihin, joten talouden tasapainottamiseksi sitä vararahastoa pitäisi jälleen kerryttää, jotta voi elää stressittömämmin pelkäämättä vaikka pesukoneen rikkoutumista. Joulukin lähestyy ja se on tietysti yleensä sellainen kulutuspiikki. Söhläsin myös verokortin kanssa, joten sekin hieman kiristää nyörejä. Näiden seikkojen valossa päätin pistää talousasiat tiukkaan syyniin ja elää mahdollisimman säästeliäästi seuraavat kuukaudet.

Kuinka siitä selviää, jos ei halua käyttää luottoa tai lainata rahaa?

Oikeastihan tiukempiin kuukausiin varautuminen tapahtuu jo niinä parempina kuukausina. Ideaalitilannehan on se, että voi joka kuukausi kerryttää säästöjä ja vararahastoa sekä niitä unelmia, että tiukempia kuukausia varten. Itselläni on käytössä tilien kolmijärjestelmä. Käyttötili, säästötili ja pitkän tähtäimen sijoitukset. Pitkän tähtäimen sijoituksiin menee automaattisesti joka kuukausi rahaa, samoin pyrin kerryttämään säästötiliä. Säästötilille menee myös aina niitä ylimääräisiä rahoja. Säästötilille on kerrytetty viime vuosina rahaa asuntoa varten, häitä varten sekä puskuria elämää varten. 

Käyttötilillä pidän siis tietenkin käyttörahat, säästötilillä rahat erilaisia hankintoja varten ja pitkän tähtäimen tili on se mihin ei kosketa, ennen kuin kaikki liikenevä ympäriltä on myyty. 

Näin karrikoidusti.

Kun iskee se tiukempi kuukausi, en automaattisesti haluaisi käyttää säästöjäni koska haluaisin aina käyttää ne johonkin isompaan, joskus toki on ollut pakko ottaa ruokarahaa sieltä. Nykyään yritän kuitenkin välttää sitä.

Tunne taloutesi - mihin rahat kuluvat?

Lähtökohta jokaiseen kuukauteen on se, että kun laskut, lainat yms on maksettu, jää rahaa summa X. X suuruus tai pienuus sitten määrittelee aika pitkälle, millainen kuukausi on edessä. (En lähde tässä erittelemään sen kummemmin tarkkoja summia, koska perheitä on erilaisia ja menot myös hyvin erilaisia.) Loppu onkin sitten vain suunnitelmallisuutta ja matematiikkaa. Kaiken perusta on se, että tietää mihin ja miten paljon rahaa kuluu kuukauden aikana. Jos ei ole mitään käsitystä mihin omat rahat hupenee, ollaan aika huonossa jamassa. Tai sitten niin hyvässä, ettei ole tarvetta miettiä moisia tavallisten ihmisten ongelmia. Kuittien kerääminen muuten auttaa alkuun!

Minä tein itse juuri suunnitelman seuraavan kuukauden varalle. Listasin mitä menoja minulla on seuraavan kuukauden aikana: junaliput, laivareissu, passin uusiminen, bensa, ruoka.... Tiedän suurinpiirtein millaisella summalla perheemme syö kuukauden tai miten paljon minulla kuluu bensaan rahaa. Nämä kaikki kulut kun vähentää summasta X, pitäisi toivottavasti jäädä vielä jonkin verran rahaa muiden menojen varalle, siis sellaisten mitä ei ehkä ihan osannut etukäteen arvioida. Kun kuukausibudjetin sitten jakaa joka viikolle, tietää aika tarkasti miten paljon rahaa on varaa kuluttaa per viikko. Ei sitten ehkä käy niin, että ensimmäisen viikon aikana käyttää sen  2/3 osaa budjetista.

Ruokamenot

Suunnitelmien teko jatkuu ruokalistan suunnittelulla. Se kannattaa tehdä kuukaudeksi eteenpäin. Joka päivälle en edes haaveile tekeväni kokonaan uutta ruokaa vaan mietin, mitä ruokia on helpompi tehdä suuria määriä kerralla ja mitä voi syödä useamman päivän. Olen kirjoittanut ruokamenoista monta postausta, mutta kun se nyt vaan on niin suuri osa kuukausibudjettia. Kuitenkin siitä on suht helppo säästää, ilman että ruoan monipuolisuus ja laatu kärsii. Meidän ruokamenot pysyy kurissa esimerkiksi seuraavien postausten keinoilla: Meal prep ajan ja rahan säästöä? & Ruokamenot kuriin.

Kuukauden ensimmäinen kauppareissu on tärkein. Silloin yritän suunnitellun ruokalistan pohjalta hankkia ne elintarvikkeet, jotka on mahdollista hankkia etukäteen aterioita varten.  Mulla on ruokalista teipattuna kuivakaapin oven sisäpuolelle ja siihen kirjoitan mitkä tarvikkeet on jo hankittu ja mitä tarvitsee vielä hankkia. Täytän myös pakastinta ja kuivakaappia, ostan myös pesuaineita yms., jos niille on tarvetta. Tässä korostuu se, että pitää tietää mitä sieltä omasta kaapista jo löytyy. Itse en voi aina taputtaa itseäni päähän, paitsi ehkä lapiolla, nimittäin siivotessani kuivakaappia löysin muun muassa kolme avattua pakkausta spaghettia... Nyt kuivakaappi on kuitenkin siivottu ja tiedän tarkalleen mitä siellä on.

Käteistä ja budjetin noudattamista

Mulla toimii hyvin se, että nostan ainakin osan viikko budjetista käteisenä, silloin näen tarkasti mihin raha kuluu, eikä tule välttämättä tehtyä niin paljon pieniä ostoksia, jotka on yleensä ollut niin helppo vain maksaa sillä maksukortilla. Nyt kerään myös kaikki kuitit talteen ja kirjoitan jokaisen ostoksen ylös puhelimeen, silloin tiedän tarkalleen, montako euroa viikkobudjettia on jäljellä. Lähes heti kun otin tämän käyttöön, hämmästyin siitä mihin kaikkea sitä rahaa tuleekaan käytettyä!

Sitten kun vaan kynsin ja hampain pitää siitä suunnitellusta budjetista kiinni, niin kaikki menee hyvin. Ei ehkä just tässä kuussa voi ostaa uusia kenkiä, mutta ehkä voi nukkua yöt levollisesti stressaamatta raha-asioita. 

Ja ainahan voi miettiä miten voisi nopeasti hankkia lisätuloja.  Voisiko myydä jotain turhaa tai olisiko jotain osaamista, mitä voisi hyödyntää. Omalla kohdallani just nyt tulee mieleen häätavaroiden ja lastenvaatteiden myyminen. Niilläkin tekee jo muutaman kympin lisää tilaa budjettiin. Tai laittaa vaikka sinne puskurirahastoon.

En mä oikasti tiedä, onko tällainen vain tiukempien kuukausien juttu, oikeastihan näin pitäisi toimia joka kuussa. Normaaleissa perheissä se nyt vaan menee niin, että mahdollisimman tarkka suunnittelu helpottaa talouden tasapainoa. Optimaalinen ja tavoiteltava tilanne on se, ettei ne isommat ja yllättävät meno kaada perheen taloutta eikä erilaisiin luottoihin ja lainoihin tarvitse turvautua kuin ehkä isoimpien hankintojen osalta.

Tämä postaus on kirjoitettu tavallisen keskituloisen perheen näkökulmasta. Tiedän, että meillä tilanne on ihan hyvä, saamme laskut maksettua ja jäljelle jäävällä rahalla kyllä elää kuukauden. En väitä tietäväni millaista on elää vaikka köyhyysrajan alapuolella tai kun rahat ei riitä edes niihin laskuihin. Mutta tiedän millaista on monessa pieni- ja keskituloisessa perheessä. Tiedän millaisia haasteita näissä perheissä saattaa olla. Itselleni tämä loppuvuosi tulee olevaan hyvin kiinnostava juuri tästä taloudellisen tarkastelun näkökulmasta. Tulen ehkä jossain kohtaa vielä jakamaan ajatuksia tästä, kunhan projekti etenee! Eihän sitä tiedä, vaikka tästä jäisi ihan pysyviä muutoksia rahankäyttööni.

Kivaa alkanutta viikkoa! :)

Pienen budjetin reissu Helsinkiin, osa 2

Lupasinkin teille Miniloma Helsinkiin minibudjetilla -postauksessa, että kerron teille vielä toisen postauksen verran siitä, mitä ehdimme touhuta tuolla reissulla.

Kun heräsimme Hotel Finn -hotellin pehmeästä sängystä, suuntasimme aamupalalle. Hotelliin ei sisältynyt aamupalaa, mutta avainkorttia näyttämällä aamiaista sai 8,5€ hintaan viereisestä Kiila-ravintolasta. Aamupalan normaalihinta oli n. 10€ ja siihenkin hintaan tuo aamupala olisi ollut edullinen.

Aamupalan jälkeen palautimme hotellin avainkortin ja lähdimme kaupungille. Kävelimme Esplanadin-puistossa ja menimme Kauppatorille odottelemaan Korkeasaaren vesibussia. Bongailimme pienempiä ja vähän isompiakin laivoja odotellessa. Vaikka Korkeasaareen pääsee siltaa pitkin, oli vesibussi meille yksi näistä reissun parhaimmista osuuksista, vaikka se hieman jännää olikin!

Korkeasaari oli näin alkukesästä todella kaunis kukkien kukkiessa. En tiedä miksi, mutta Alisa ei ihan niin paljon kiinnostunut eläimistä kuin olin ajatellut. Karhu ja villihevoset olivat sellaisia, mistä hän piti, mutta esimerkiksi leijona, tiikeri ja apinat olivat sen verran hankalasti havaittavissa, ettei Alisa kiinnostunut niistä. 

Kiertelimme pitkin saarta ja lopuksi leikimme vielä leikkipuistossa seuraavaa vesibussia odotellessa. Kävi meillä myös yksi pieni onnettomuuskin Korkeasaaressa. Riikinkukot tepastelivat vapaana puistossa ja näiden lisäksi siellä oli myös hanhia. Itse pelkään lintuja ja samoin Alisa, vaikka olen yrittänyt kaikin tavoin välttää pelon siirtämistä Alisaan. Olimme penkillä syömässä eväitä kun yksi hanhi kulki vähän liian läheltä ja Alisa meni aivan paniikkiin! Ei auttanut kun napata kimpsut ja kampsut kainaloon ja Alisa syliin. Itseänikin vähän jännitti linnun läheisyys, mutta tiedättehän kun pitää esittää sitä urheaa näissä tilanteissa. Myöhemmin ihailimme kuitenkin riikinkukon esitellessä kaunista pyrstöään meille. Kenties lintupelko joskus helpottaa. :)

Korkeasaaren jälkeen kävimme syömässä kaupungilla ja lähdimme kohti rautatieasemaa. Ehdimme kuitenkin vielä leikkimään yhdessä toisessa leikkipuistossa. Alisasta on tullut suuri kivien keräilijä, joten pitihän nämä Helsingin kivetkin ikuistaa. :D

Aikamoisen raskas reissu vauhdikkaan taaperon kanssa, mutta oli meillä kivaakin. Oli ihana olla reissussa kahdestaan ja oli mukava huomata miten helposti kaikki sujui.

Kokosin vielä tähän loppuun listaa siitä, mitä tämä reissu lopulta maksoi, jos siitä on teille apua matkan suunnittelussa!

Mitä kaikki lopulta maksoi?

Junaliput: 19,80€

Hotelli: 114€

Aamupala hotellin asiakkaille Ravintola Kiilassa 8,50€

Linnanmäki:

Rannekkeet 0€

Avaimenperä: 4,80€ (Alisa osti isomummulta saadulla rahalla.)

Ruoka: 12€

Ipanainen: 1,80€ (smoothie)

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha: 0€

Muumikahvilassa: 6€

Iltaruoka kaupasta: 15€

Vesibussi Korkeasaareen ja takaisin: 6,99€

Pääsylippu Korkeasaareen: 16€

Juomat Korkeasaaressa: 6,50€

Lounas kaupungilla: 23€

Kahvi kioskista: 1,80€

Yhteensä siis 226,19€

Hotelli toki nappasi tuosta suuren osan, mutta yleiseen hintatasoon nähden hotellimme oli edullinen ja hinta-laatusuhde erinomainen. Meillä oli jonkinverran omia eväitä mukana välipaloiksi ja ruoassa olisi varmaan voinut säästää tarvittaessa vielä lisääkin, me kuitenkin nautimme myös siitä ravintoloissa syömisestä. Myös Korkeasaareen upposi yllättävän paljon rahaa siihen nähden, kauanko siellä oltiin. Jos etsii edullisempaa kohdetta niin suosittelisin ehkä Suomenlinnaa tai kenties jotain kotieläinpuistoa. Se toki pelastaa vielä paljon, että moniin paikkoihin Alisa pääsee ilmaiseksi ja välillä jopa syökin vielä ilmaiseksi. Yhden pienen lapsen kanssa budjetti on mahdollista pitää suhteellisena matalana, mutta jos on useampia isompia lapsia, niin kyllä nämä tällaiset reissut aika kalliiksi tulevat, eikä niitä normaali perhe varmasti voi kovin montaa kesässä tehdä.

Tykkäsittekö näin tarkasti listatusta reissupostauksesta? Oliko siitä teille apua vai onko teille ihan sama mitä loma maksaa? Mielenkiinnosta kyselen, koska omasta mielestäni oli kiinnostavaa listata, mitä kaikkea sitä lopulta tulikaan tuhlattua. :)

Eriarvoistuminen lähtee aikuisista

Kummastuin yhtenä päivänä kun silmiini osui uutinen turkulaisesta päiväkodista, jossa kielletään printtikuvioiset ja kuvalliset "viimeistä huutoa olevat" vaatteet. Oletan uutisen perusteella, että näillä tarkoitetaan mm. Frozen ja Ryhmä Hau vaatteita tai mitä näitä nyt lasten keskuudessa pinnalla olevia hahmoja on. Kieltoa perusteltiin muun muassa eriarvoistumisella. Toki kieltoa perusteltiin muun muassa keskittymisen herpaantumisella. Itse henkilökohtaisesti en pidä ajatuksesta, että joku määräisi miten lapseni puen. Lähdin kuitenkin tuon artikkelin pohjalta miettimään tuota eriarvoistumista ja voidaanko se tosiaan välttää vain kieltämällä kaikki.

Paljon puhutaan, että eriarvoistuminen lisää kiusaamista ja niin se varmasti on. Ollaan kuitenkin rehellisiä, maailma ei koskaan tule olemaan täysin tasavertainen mitä tulee tulotasoon ja varallisuuteen. Tästä syystä meidän jokaisen tulee kiinnittää huomiota omiin asenteisiimme. Politikot ja yhteiskunta tehköön osansa, mutta peiliin katsomisen paikka on monella muullakin.

Miten pieni päiväkotilainen tai koululainen voisi tietää mitään tavaroidensa ja vaatteidensa arvosta verrattuna kaveriin, ellei se kaikki lähde meistä aikuisista?

Jopa sellaiset lauseet kuin "älä konttaa niillä housuilla ettei polvet kulu, ne oli kalliit housut" tai "älä mene hiekkalaatikolle ettei uudet kalliit ulkovaatteet mene pilalle" , kertovat lapselle vaatteiden arvokkuudesta.

Puhumattakaan seuraavista kuulemistani lauseista:

"Onkohan naapurin Pertti kateellinen kun meillä on hienot autot, koti ja tavarat?"

"Vain köyhät pukevat lapsensa äitiyspakkauksen vaatteisiin!"

En tiedä teistä, mut mua melkein oksettaa noi lauseet. Se sisäinen rumuus kuuluu noista kauas.

Eniten mä sitä oikeaa asennetta penään hyväosaisilta, hyvin tienaavilta ja varakkailta vanhemmilta. Mun mielestä on ihan jees ostaa kalliit autot, kallis talo ja pelit ja vehkeet jos siihen on varaa. Totta kai, miksei! Pitäisi kuitenkin edes yrittää katsoa sitä maailmaa sen toisen ihmisen silmin, joka ehkä joutuu joka kerta kaupassa laskemaan viimeiset senttinsä, jotta saa perheensä ruokittua. Monesti näitä molempia vanhempia löytyy erilaisista ryhmistä, koululuokista, päiväkodista, harrastuksista.. Siinä pitäisi sitten sovittaa kaksi tulotasoa yhteen retkien ja huvien osalta, sekä tietysti ihan arkisen yhteisen pakertamisen osalta.

Mielestäni tärkeää on rahan arvon opettaminen sekä sen, ettei ihmisen arvoa lasketa rahassa tai mitata varallisuudella. Toisaalta, jossei aikuinen itse näitä ole sisäistänyt, turha kai toivoa, että sitä pystyisi jälkikasvulleen opettamaan? 

Mitä tulee niihin printtivaatteisiin tai tavaraan ylipäätään, mun mielestä lapsen pitää oppia myös, että kaikkea ei voi saada. Toki mä ymmärrän sen vanhempien tuskan, kun ryhmäpaine esimerkiksi koululuokissa voi olla suuri kun puhutaan vaikkapa vaatteista, laukuista tai kännyköistä.

Se, että kielletään printtivaatteet tai vaikka merkkivaatteet ja pyritään estämään eriarvoistumista sillä, on mun mielestä vain todellisen syyn peittelemistä. Syy eriarvoitumiseen on monesti asenteissa, ei niissä vaatteissa.

Toivoisin, että koulukaverien tai naapurien varallisuus ei ole este ystävyydelle, ystävälliselle ja tasavertaiselle kohtelulle. Me vanhemmat ollaan ensiarvoisen tärkeässä roolissa tässä asiassa. Mun mielestä lapsen ei kovin nuorena edes tarvitsisi tietää omien tavaroidensa ja vaatteidensa hintaa, etenkin jos ne ovat jotenkin erityisen kalliit. Missään kohtaa niistä ei mun mielestä edes pitäisi tehdä mitään numeroa. Rahan arvon ja muiden kunnioittamisen voi opettaa muutoin kuin itseään korostamalla.

Mä meinasin pyörtyä häpeästä kun Alisa totesi kerran kaupassa ja muutaman kerran sen jälkeen muuten julkisesti: "mun kotona on paljon rahaa!" Tunsin suurta tarvetta selitellä, että kyseessä on pieni kulho jossa säilytämme pikkuhiluja...:D


Mitä mieltä te olette, tarvittaisiinko Suomeen esimerkiksi päiväkoti- ja koulupuvut vähentämään eriarvoisuutta vai pitäisikö vanhempien vain katsoa peiliin?

Häiden kustannukset - kuka maksaa ja mitä?

Häitä suunniteltaessa on pakko ottaa huomioon myös häiden kustannukset. Kuka maksaa ja mitä?

Häiden budjettia voi olla monenlaista ja jokainen valitsee itselleen ja omalle lompakolle sen parhaimman ja sopivimman. Häistä saa varmasti ikimuistoiset niin pienellä kuin isollakin budjetilla.

Meidän häiden budjettiin liittyen meillä on ollut alusta asti muutama ajatus:

Emme nuukaile jokaisessa asiassa.

Maksamme häät itse.

Emme ota velkaa häitä varten.

Valitsimme tietyt asiat joihin panostetaan ja niitä ovat esimerkiksi:

Molempien hääpuvut

Ruoka

Valokuvaus

Emme kuitenkaan lähteneet hulluttelemaan vaan löysimme oikein hyvin meidän budjetille sopivat ammattilaiset hoitamaan esimerkiksi pitopalvelun ja valokuvauksen. Puvut on vielä hankintalistalla, joten niistä en osaa tässä kohtaa sanoa, mutta oma tarkoitukseni on hankkia puku uutena, mutta mikäli sopivaa ei löydy sopivalla hinnalla, pidän silmät auki myös käytettyjen pukujen varalta. Reilu viikko ja pääsen sovittelemaan pukuja, jaiks!

Mistä säästämme?

Hääyönä aiomme tulla kotiin yöksi hotellin sijaan. Ajattelimme, että ei sitten tarvitse pitää kiirettä pois häistä ja hotellissa olo aika jäisi ehkä aika lyhyeksi. Voisin harkita hotelliyötä sitten seuraavaksi yöksi, silloin hotellista saisi ehkä enemmän irti. Lisäksi esimerkiksi sormuksemme ovat aika perushintaiset, sillä olen sellainen huithapeli, että pelkään hukkaavani sen alta aikayksikön, kiva sitten jos olisi joku 10 000€ timanttisormus...

Pyrimme myös ostamaan monia juttuja käytettynä ja hyödyntämään jo valmiiksi löytyviä asioita, kuten lyhtyjä, valosarjoja ja lasipurkkeja. Käytettynä olen ostanut mm. tylliä, pompomeja, hanallisen lasiastian, hallaharsoa..

Meillä on käynyt uskomattoman hyvä tuuri monessa asiassa, sitä en voi kieltää. Muun muassa sormukset, osa koristeista ja hääauto löytyivät sopivaan hintaan ja olemme säästäneet niissä pitkän pennin. Suosittelen myös liittymistä Facebookin hääkirppiksille sekä tutustumaan osoitteeseen www.haatori.fi. Kannattaa myös aloittaa hyvissä ajoin tarvikkeiden katselu ja hankkiminen niin ei tarvitse kiireessä ostaa sitä kalleinta.

Olemme olleet onnekkaita ja löytäneet lähipiiristä ja tuttavista ammattilaisia, jotka saamme toteuttamaan häitämme. Ilmaiseksi ei kuitenkaan kenenkään tarvi häidemme eteen työskennellä. Rahaa enemmän näissä painoi se, että kun tiedän tekijät entuudestaan, pystyn luottamaan siihen, että saan juuri sellaista mitä haluan. Tiedän esimerkiksi, että ruoka häissämme on hyvää, olisi kamalaa maksaa iso summa tuntemattomalle pitopalvelulle ja saada kuraa.

Miten sitten rahoitamme häät?

Alusta asti oli selvää, että maksamme häät itse. Enää kai ei edes ole niinkään tapana, että vanhemmat maksaisivatkaan häitä. Toki meidän molempien vanhemmat maksavat häälahjana meille osiot häistä, mutta suurin osa menee ihan omista pusseistamme.

Olemme säästäneet ylimääräiset rahat häihin, veronpalautukset ja lomarahat esimerkiksi. Lisäksi pistämme koko ajan kaikista tuloista osan sivuun, emme kuitenkaan halua elää pelkällä näkkileivällä ja kaurapuurolla syksyyn asti, joten liiallisuuksiin ei ole menty. Itse olen silti laittanut esimerkiksi omat vaateostokseni ihan minimiin. Olemme myös tehneet hiljalleen hankintoja, joten menot jakautuvat tasaisesti.

Budjetti ja rahat alkavat hiljalleen olla, jossei nyt ihan kasassa, niin suunnitelma niiden hankkimiseksi on valmis. Kaikenkaikkiaan häämme tulevat maksamaan ilman häämatkaa noin 8000€-10000€, uskon sen olevan aika keskiverto summa ja sillä summalla saamme kyllä varmasti omat unelmahäämme. Ja toisaalta, siitä päivästä tulee ikimuistoinen, vaikka joutuisimme budjetin puitteissa luopumaan jostain. Siinä päivässä meille tärkeintä on moni muu asia, joten olemme päättäneet ettemme ota velkaa yhtä päivää varten. Toki sen verran aiomme tästä tarvittaessa joustaa, että jotain voimme ostaa luottokorteilla, mutta meidän luottorajoilla niistä ei suurta velkaa ehdi syntyä.

Budjetista viis, jokainen hääpäivä on ikimuistoinen! <3

Kuinkas hyvin teidän häät ovat pysyneet budjetissa, vai paukkuiko budjetti? :)

Lapsiperheen säästövinkit osa 2

Edellisessä Miten meidän perhe säästää rahaa? -postauksessa kerroin meidän perheen vinkkejä kuinka säästää ruokakustannuksissa ja nyt ajattelin jakaa meidän perheen ihan yleisiä säästövinkkejä arjessa.

Miten meillä siis säästetään arjessa, jotta voidaan kohdistaa rahat itselle mieleisiin asioihin?

Tarjoukset

Vaikken varsinaisesti juokse tarjousten perässä, jos olen ostamassa jotain isompaa, tarkistan kyllä onko sitä saatavilla jostain alennettuun hintaan. Googlailen alekoodeja ja joskus saatan odottaa ei niin akuuteissa ostoksissa, josko ne tulisivat alennukseen myöhemmin. Tietysti tarjousten kyttäämisessä on se vaara, että sortuu ostamaan jotain siksi, että halvalla saa. Mä huomasin, että mun sähköposti täyttyi eri yritysten viikkokirjeistä, joissa oli usein tarjouksia tai muita alennuksia. Järjestelmällisesti olen poistanut kaikki uutiskirjetilaukset, niin ei ainakaan niiden takia tule sorruttua heräteostoksiin.

Siivous

Olen jo vuosia käyttänyt huuhteluaineena etikkaa. En tykkää, että pyykki tuoksuu miltään, mutta huuhteluaineen sijasta käytetty etikka pitää pyykin pehmeänä ja raikkaana. Etikka on aika paljon edullisempaa kuin kalliit huuhteluaineet. Etikkaa voi käyttää myös muussa siivouksessa ja se poistaa tehokkaasti hajuja. Toinen keittiökaapista löytyvä tehokas siivousaine on sooda. Itse käytän soodaa esimerkiksi mikron ja kahvipannun putsaamiseen. Rahaa ja luontoa voi myös säästää kiinnittämällä huomiota talouspaperin käyttöön! Jos jokaisen pikkumurun pyyhkii talouspaperilla, kulutus on todella suurta, ennemmin kannattaa käyttää kestoliinoja.

Vaatteet

Vaatteiden määrän, laadun ja tarpeellisuuden lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota niiden huoltamiseen. Esimerkiksi kenkiä kannattaa huollattaa niin kotona kuin ihan suutarillakin. Suutarilla korjauttaminen tulee usein paljon edullisemmaksi kuin uusien kenkien ostaminen. Itse en ole mikään sukanparsija, mutta onneksi anopilta onnistuu monet ompelukset ja korjaukset. Viime talvenakin yhdestä toppatakistani rikkoontui vetoketju, mutta näppärä anoppini vaihtoi uuden vetoketjun ja takki sai monta vuotta lisää aikaa.

Kosmetiikka

Kosmetiikkaan saa menemään hirvittävän määrän rahaa, niin miehet kuin naisetkin. Itse olen ottanut sen kannan, että ostan tuotteita, joita oikeasti tarvitsen ja käytän. Rasvoissa ja yleiskosmetiikassa luotan ihan markettitavaraan (Cien). 

Pikkuostokset

Kuten take away-kahvit, lähdevesipullot, irtonumerot lehdistä... Sellaiset pienet ostokset, joita tulee joskus huomaamatta tehtyä, vuodessa niistä kuitenkin kertyy sievoinen summa.

Mistä asioista mä olen viimeksi säästänyt?

Parkkimaksut

Mun työpaikan pihassa olevat parkkipaikat on maksullisia ja pitkään parkkeerasinkin niihin. Pari kuukautta sitten kyllästyin ja aloin parkkeerata muutaman sadan metrin päässä olevin ilmaisparkkeihin, rahaa säästyy vuodessa n. 400€ aamulla ja iltapäivällä tulee tehtyä pieni happihyppely.

Ripsienpidennykset
Luovuin ripsien pidennyksistä jo tovi sitten ja säästäähän siinä vuoden mittaan isoja summia. Mutta kyllä mä aika usein kaipaan myös sitä huoliteltua ilmettä ja helpoutta.

Ei uusia talvikenkiä
Päätin olla ostamatta uusia talvikenkiä ja kulkea lopputalven vanhoilla kengillä.

Ruokakaupan vaihtaminen
Kun aloimme käydä ruokakaupassa vain Lidlissä, alkoi meillä säästyä huomattava summa raha kuukauden ruokamenoissa. Saamme sieltä kaiken meille oleellisen huomattavasti edullisemmin kuin muualta. En sano, että se kaikkien kohdalla olisi edullisin, mutta meille se kyllä on.

Pienillä valinnoilla voi säästää sievoisenkin summan rahaa. Itse kehoitan kuitenkin käyttämään rahaa itselle tärkeisiin asioihin, mutta säästämään niissä mitkä ei ole itselle niin tärkeitä. Niin ei tunne luopuvansa juuri mistään tai elämän laatu kärsi.

Mistä sä oot viimeksi säästänyt?

Pöyristys kirpputorilla

Pidemmän aikaa olen miettinyt, ettei viime talvena hankitut haalarit ja talvikengät enää menisi koko talvea. Jostain olisi hankittava uusia ja isompia varusteita. Ensiapuna ajattelin lähteä läheiselle lasten kirppikselle tutkimaan, jos sieltä löytyisi meille hyvä haalari ja kenties kengätkin päiväkotiin. Kenkien kanssa olen yleensä vähän skeptinen, sillä toisen jalkaan muotoutuneet kengät voi tehdä hallaa lapsen jalalle.

Alisan ollessa pienempi, ostelin paljonkin kirppiksiltä vaatteita. Vauvanvaatteita saa todella siistejä ja hyviä edullisesti käytettynä. Mitä vanhempi Alisasta on tullut, sitä vähemmän olen löytänyt kirpputoreilta järkevää tavaraa. Onhan se ihan ymmärrettävää, isommalla lapsella vaatteet kuluvat enemmän.

En tiedä, olin varmaan myöhässä toppahaalarin hankintaa ajatellen, sillä tarjonta oli todella todella todella huono. Nekin haalarit, jotka löysin oli ihan järkyttävässä kunnossa. Olisin hyvin suostunut tinkimään ulkonäöstä, kunhan haalari olisi ollut lämmin ja ehjä. Tarkoitus olisi, että Alisa pysyy pihaleikeissä lämpimänä ja kuivana päiväkodissa leikkiessään. Ulkonäöllä ei tässä kohtaa olisi merkitystä.

Huonoa kuntoa enemmän pöyristyin niistä hinnoista! Parikymppiä RIKKINÄISESTÄ ja kuluneesta toppahaalarista, joka on vielä likainen, mun mielestä kohtuutonta. Ihan sama, jos se Reiman haalari on 5 vuotta sitten maksanut enemmän, rikkinäisenä sillä ei oikeasti ole mitään virkaa.

Sama juttu kengissä. 15e kuluneista ja lyttyyn astutuista Kuomista oli liikaa mun kukkarolle  ja mielelle.

Pikaiseksi ajateltu ostosreissu venähti, kun päätin lähteä ostoskeskukseen, sieltä tiesin löytäväni uuden haalarin ja kengät järkevällä hinnalla. Alennusmyynnit eivät pettäneet, sillä todellakin löysin järkevällä hinnalla sekä haalarin, että kengät. Olisi pitänyt heti marssia kauppaan, ulkovaatteet ja kengät kun ei yleensä ole käytettynä enää niin hyviä.

Meillä on tosi hyviä kokemuksia Name Itin välikausihaalarista, joten päätin käydä kurkkaamassa heidän toppahaalarivalikoimaansa. Ikkunassa mainostettu -50% houkutteli myös. Eikä aikaakaan kun kävelin kaupasta uuden tummansinisen haalarin kanssa. Puoleenhintaan pulitin haalarista 40e, joka on mun mielestä varsin kohtuullinen hinta ehjästä ja uudesta haalarista. Kooltaan haalari on vielä hieman reilu, joten saattaa olla, että se menee vielä ensi talvenakin. Tykkäsin myös haalarin kapeudesta, se istuu paremmin hoikalle Alisalle kuin meillä tällä hetkellä oleva Ticket to heaven.

Parissa kenkäkaupassa katselin uusia Soreleita hyvässä alennuksessa, mutta Alisalle sopivaa kokoa ei löytynyt, joten päätin kurkata Prisman valikoiman, missä tiesin ainakin kuomia myytävän.

Prismassa tosiaan oli Kuomia, joiden hinta uutena oli 30e. 15e hinta käyttökelvottomista Kuomista oli siis todellakin liikaa. Olin jo nappaamassa Kuomat kantoon kunnes päätin vilasta, löytyisikö kuitenkin vaikka niitä Soreleita, Kuomat kun ei kuulemma ole erityisen hyviä lapsen jaloille. Kävikin lopulta niin, että löysin Viking Goretexit puoleen hintaan. Ajattelin, että ne Vikingit olisi tässä kohtaa kyllä paremmat, kun ei hintaakaan jäänyt kuin 40e.

Olen jo aikaisemmin tullut siihen tulokseen, ettei merkkivaatteita kannata ostaa käytettynä, alennusmyynneistä niitä saa halvemmalla. Näköjään sama pätee muihinkin vaatteisiin. Hinnoittelu käytetyissä vaatteissa on mun mielestä karannut ihan hanskasta. Välillä olen tehnyt esimerkiksi paikalliselta Facebook-kirppikseltä löytöjä. Viime talvena käyttämättömät Kuomat 7e ja syksyllä uudenveroiset Viking Goretexit 5e. Kotipaikkakuntani Facebook-kirppikseen voi myös vielä luottaa, sillä jo samana iltana äitini bongasi sieltä uudenkarheat Kuomat vitosella. Vaikka meillä onkin nyt nuo uudet kengät, pääsevät Kuomat hyvin käyttöön toisina kenkinä.

Moni perustelee kalliiden merkkivaatteiden ostamista sillä, että niistä saa myydessäkin hyvän hinnan. Lastenvaatteet ovat kuin sijoitus. Olen itsekin ajatellut näin ja kerran sain tarjouskaupalla yhdestä myymästäni mekosta enemmän kuin olin itse siitä alennusmyynneissä maksanut. Olin kyllä aika hämmentynyt tuolloin, koska en ollut todellakaan ajatellun sen hinnan nousevan niin korkeaksi. Nykyään ajattelen, että vaatteet on ostettu käyttöön, ei sijoituskohteeksi, joten on ihan sama saanko niistä rahaa sitten kun ne on meillä pieneksi jääneet. Käyttökelvottomat vaatteet joutavat kyllä johonkin muuhun uusiokäyttöön, niitä en kehtaa antaa edes ilmaiseksi.

Kierrätys ja kirpputorit on tosi hyvä juttu ja ymmärrän pointin kaiken sen takana. Olen yrittänyt usein hankkia vaatteita juuri käytettynä, että voisi edes hieman tätä materiakeskeistä elämää hillitä. Lisäksi kierrätän vaatteet aina meiltä eteenpäin. Kierrättäminen on kivaa, mutta juuri nyt mä olen tosi turhautunut tähän ylihinnoitteluun. Ei mulla ainakaan ole varaa ostaa käyttökelvotonta tavaraa kirpputorilta, jos kaupasta saa uutta lähes samaan hintaan. Vaikka se epäekologisempaa onkin. 

Tässä ei ole mitään järkeä.