Provinssi 2016

Hellou! Arkeen on taas palattu viikonlopun jäljiltä. Instagramissa seuraavat havaitsivatkin, että lauantaina olimme Seinäjoella Provinssissa festaroimassa. Reissussa oli mun ja Samulin lisäksi Samulin sisko ja veli. Oltiin koko poppoo ekaa kertaa Provinssissa.

Lauantaina aamupäivällä pakkasimme auton ja jätimme matkalla Seinäjoelle Alisan vanhempieni hoivaan. Siitä jatkoimme sitten matkaa kohti Provinssia.

Vaikka olimme suunnitelleet reissua Provinssiin siitä lähtien kun esiintyjät julkaistiin, meinasi meillä mennä majoituksen hankkiminen hieman hilkulle. Muutamaa viikkoa ennen festareita aloimme selvittelemään majoituspaikkaa ja "yllättäen" kaikki paikat huusivat täyttä. Olimme jo varautuneet nukkumaan autossa, mutta onneksi Samuli soitti vielä lauantaina yhteen majoitusjärjestäjään: meille löytyi kun löytyikin kaksi vapaata huonetta yhdestä kesähotellista. Huoneet olivat vapautuneet juuri hetkeä aikaisemmin, joten satuimme soittelemaan hyvään väliin.

Saavuimme Seinäjoelle rauhaksiin iltapäivällä. Kävimme heittämässä tavarat hotellille ja jollain ihmeen tuurilla taas saimme taksin lähes samantien. Tuuri jatkui ja taksikuskiksi osui mukava mies, joka luovi meidät ripeästi pääportille.

Tähän loppui kuitenkin hetkellisesti tuuri, nimittäin portilla luki kissan kokoisilla kirjaimilla, ettei alueelle saa viedä järjestelmäkameroita, arvaattekin varmaa  mikä kassissani komeili! Hetken lennätin ärräpäitä ja tunnelmani hieman lässähti, miten onnistuin sortumaan tällaiseen amatöörivirheeseen! No lopulta onneksi homma saatiin käännettyä onnistuneeksi ja pääsimme alueelle.

Nokka kohti ekaa keikkaa, joka tällä kertaa oli Vesalan. Hyvä keikka oli, sitä ei käy kieltäminen. Keikalla oli letkeä tunnelma ja Vesalan biisit hyviä! Keikan jälkeen oli luvassa muutaman tunnin odottelu, jonka päätimme kuluttaa alueella kierrellen ja jotain ruokaa etsien. Ruokatarjonta oli varsin monipuolinen ja päädyimme Samulin siskon kanssa kiinalaiseen sapuskaan. Alue festareilla oli hieno vesialueineen, lintuorigameineen ja maailmanpyörineen.

Palloilimme pitkin iltaa alueella satunnaisia keikkoja kuunnellen, ennen pääesintyjää ja syytä miksi mekin Seinäjoelle lähdimme. Kyseessä oli tietenkin Rammstein. Heidän keikallaan ihmisiä oli järkyttävä määrä ja itse olimme suht puolivälissä yleisöä. Me emme Samulin siskon kanssa nähneet kovinkaan hyvin lavalle, pituutta kun molemmilta löytyy vain hieman reilu puolimetriä. Fiilis keikalla oli kuitenkin huippu, kyllähän showssa oli aika huima ero muihin esiintyjiin verrattuna. Mahtavat tehosteet ja lavashow oli mieletön, unohtamatta hyvää musiikkia. Keikan jälkeen olimme kaikki sitä mieltä, että kyllä kannatti Turusta asti lähteä katsomaan bändiä.

Rammsteinin keikan jälkeen lähdimme vielä katsomaan JVG:tä ja kävelimme hiljalleen pois alueelta kohti hotellia monien muiden kanssa.

Aamulla olimme ensimmäiset (:D) hotellin aamupalalla ja lähdimme hyvissä ajoin ajamaan kotia kohti. Aika rauhalliselta vaikutti Seinäjoki sunnuntaina aamupäivällä.

Hyvä, mutta väsynyt fiilis jäi reissusta. Mun piti alunperin kirjoitella tämä postaus jo eiliseksi, mutta en sitten jaksanut. :) Jos ette vielä seuraa mua Instagramissa @ilonalaine, liittykää ihmeessä! Instastani löytyy muutama videoklippi keikoilta.

Ensi viikonloppuna onkin sitten vuorossa Ruisrock, jonne olemme todennäköisesti myös menossa. Voitte siis arvata, että lippuja emme ole vieläkään hankkineet, onneksi tällä kertaa ei tarvitse huolehtia majoituksesta kun yötä voi olla kotona! :D

Melkoisia festarikävijöitä ollaan tänä kesänä, mutta kerrankos sitä! :)

Tunteella uudistunut mutsi

*Tämä postaus on toteutettu yhteistyössä alhaalla lueteltujen yritysten kanssa. Ei sisällä mainoslinkkejä*

Muutamia viikkoja sitten sain kutsun Hiusmuotoilua tunteella, Kauneussalonki For You:n  ja Kukka Fiorin järjestämään hemmottelupäivään bloggaajille. Heh, olin kieltämättä todella innostunut tästä päivästä, kukapa ei olisi päästessään päiväksi hemmotteluun. 

Niimpä sitten eilen tiistaiaamuna saavuin Eerikinkadulla sijaitsevaan Hiusmuotoilua tunteella liikkeeseen ja istahdin laitattamaan ripsiäni.

Mulla on viimeksi olleet ripsienpidennykset muutamia vuosia sitten ja kieltämättä on tuotteet kehittyneet todella paljon. Liima ei haiskahtanut ollenkaan, eikä se kirvellyt yhtään. Laitto oli oikeasti jopa rentouttava, sain vain maata silmät kiinni ja jutella mukavia. Tunteella tiimin Terhi Ärnfors loihti mulle todella upeat ripset ja luulen, että jään näihin koukkuun! Kun ripset oli paikallaan, en meinannut tunnistaa itseäni. Tänään kun katsoin ensimmäistä kertaa peiliin, kauhistuin menneeni vahingossa meikit naamalla nukkumaan. Siitä voitte päätellä, ettei nämä pidennykset tunnu miltään silmissä. :)

Ripsien jälkeen istuduin kampaamotuoliin Annika Konttisen käsittelyyn. Toiveena oli helppohoitoinen pitkä polkka ja sellaisen sain! Tykkään erityisesti hiusten lämpimästä sävyistä. Hiukset värjättiin lähelle mun omaa väriä, jotta juurikasvu ei heti näkyisi laiskamutsin tukassa. Hiukset kiharrettiin vielä rennosti ja uusi tyyli oli valmis! :)

Lopuksi saimme vielä kukkaset kiitokseksi päivästä.  Oli kyllä loistava hemmottelupäivä ja koko Tunteella-tiimi oli mahtava ja asiakaspalvelu huippuluokkaa! 

Uskon, että tulen jatkossakin käyttämään heidän palveluitaan, koska minulta on puuttunut sellainen luottopaikka täällä Turussa, nyt luulen sen löytyneen!

Nyt teillä lukijoilla on myös loistava tilaisuus tutustua näihin yrityksiin!

Blogini seuraajana saat:

- Tunteella-kampaamo väreistä ja leikkuista erikseen tai yhdessä -10% helmikuun ajan. 

- Tunteella Maaritin sokeroinneista -10% helmikuun ajan

- Tunteella Terhin ripsipidennyksistä -10% helmikuun ajan

- For you kaikista töistä -10% helmikuun ajan

Tuotetarjoukset:

- Osta Sebastianin hoitoaine, saat shampoon eurolla (koskee hydre ja volupt -linjaa)

- Osta muotoilutuote, saat toisen samanlaisen eurolla (koskee: re-shaper, trilliant, shine define, microweb fiber, stylebrid 9, drynamic, texturizer, volupt spray-tuotteita)
(niin kauan kuin tavaraa riittää)

- Kukka Fiorin kukista -10% helmikuun ajan!

Saat alennuksen mainitsemalla blogini nimen. :) 

Kiitos Hiusmuotoilua tunteella, For You ja Kukka Fiori rentouttavasta päivästä ja ihanaa, että sain olla mukana! <3

Ps. Löydätte nämä tarjoukset jatkossa tuolta Yhteistyössä välilehdeltä myös. :)

Ajatuksia loppuvuodesta

Mitä meille kuuluu loppuvuoteen? Tässä postauksessa kirjoitan hieman lähipäivien kuulumisia ja tulevien päivien suunnitelmia. Tapaninpäivänä olimme tosiaankin vain kotona. Ulkoilimme hieman ja siltä reissulta ovat tämän postauksen kuvatkin, ei kyllä kovin jouluiselta näytä pihalla. Saimme sopivasti syötyä kaikki jouluruoatkin pois. Alisan lemppareiksi muodostuivat peruna- ja bataattilaatikot, lihapullat, riisipuuro ja joululimppu. Olen kyllä tosi yllättynyt siitä, miten hyvin jouluruoka hänelle maittoi. Sunnuntaina olimme Viialassa syömässä vanhempieni luona ja myös tätini ja mummuni tulivat kahvilla käymään, oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Illalla jätimmekin Alisan vanhempieni luokse ja lähdimme itse takaisin Turkua kohden. Alisa jäi siis muuten vaan mummilaan "lomailemaan". Matkalla poikkesimme myös anoppilassa pikaisesti kahvit juomassa.

Maanantaina Samulin oli mentävä töihin ja mulla oli vapaapäivä. Oli oikeastaan melko tylsää olla ilman Alisaa, en oikein tiennyt mitä olisi pitänyt tehdä. Kiersin yhden lemppari kirppikseni läpi ja löysinkin Alisalle muutaman uuden vaatteen. Lastenkirppis Seesam on kyllä paras kirppis täällä. Nytkin löysin Alisalle Mini Rodinin pipon 4€ sekä H&M hameen 1€. Olin samaa hametta katsellut vähän aikaa sitten kaupassa, mutta en löytänyt sopivaa kokoa, joten kiva että löytyi uudenveroisena kirppikseltä. Esittelen ostokset erillisessä postauksessa kunhan saan itselleni vielä yhdet toiset vaatteet, jotka tilasin netistä, vaikka vähän harmittaa kun he laittoivat viestiä, että juuri se paita jota olin eniten odottanut olikin päässyt loppumaan. Illalla myös Samulin siskonpoikaa, joka on samalla Samulin kummipoika. Näimme myös heidän uuden asuntonsa, joka on ihanassa vanhassa puutalossa.

Tänään Alisa tuleekin onneksi jo päivällä kotiin, on kauhea ikävä jo! Aamupäivän keskityin aika pitkälle blogijuttuihin ja loppuvuoden postauksiin. Katsotaan mitä kaikkea on luvassa. :)

Tämä loppuvuosi menee todennäköisesti ihan kotosalla. Samuli käy päivät töissä ja me Alisan kanssa touhuillaan kotona. Uudenvuodenaattoksi on jo nakit ja perunasalaatit ostettu. Ajattelimme olla vain kotona Alisan kanssa ja tuskin hankimme rakettejakaan. Jos haluamme nähdä ilotulituksen, menemme Kupittaalle lastentapahtumaan kuudelta, siellä on kuulemma hieno ilotulitus. Itse en oikein raketeista välitä, enkä usko Alisankaan niistä kovin innostuvan. :)

Tämmöstä aika arkista puuhaa meillä tällä hetkellä. Ihan kiva kyllä kaiken jouluhöösäämisen jälkeen. Tarkoituksena olisi vielä käydä läpi ainakin vuoden 2015 parhaat hetket ja ajatukset vuodesta 2016, joten palataan asiaan! :)

Laivailua ja pikatalvi.

No vierähtipä siinä monta päivää ennen kun palasin blogin pariin. Oikeastaan mä pohdin viikonloppuna, että haluanko mä todella ryhtyä tähän. Nykyään kuka tahansa voi seurata mun blogia ja hetken mietin, että kestänkö jos joku alkaakin kritisoimaan mua. Mut kai mä sitten haluan kun tässä kerran tätä postausta rustaan. :)

Perjantaina lähdettiin tosiaan laivalle. Meillä oli siis Helsinki-Tukholma-Helsinki risteily ja laivana oli Viking Mariella. Oon ollut viimeksi kaksi vuotta sitten Mariellalla ja mun mielestä se oli muuttunut jonkin verran, ainakin ravintolat ehkä!? Oltiin satamassa vähän ennen viittä ja laiva lähti 17.30.

Ei varattu etukäteen ruokailuja, koska on välillä koettu ne turhiksi. Kivempi mennä fiiliksen mukaan. Melkein heti laivan lähdön jälkeen mentiin kuitenkin syömään. Valittiin ravintolaksi Ocean Grill niminen ravintola ja oltiin todella tyytyväisiä valintaan. Mä valitsin ruoaksi entrecôtea uuniperunalla ja kaveriksi punaviinia lasillisen. Tykkäsin annoksesta. Pihvi tuli reilusti punertavana, kuten tilasinkin ja oli todella mureeta. Usein ravintoloissa olen saanut pihvin liian kypsänä ja se on vaan niin kuivaa, tällä kertaa oli kuitenkin toisin onneksi. Ruoan jälkeen siirryttiinkin yökerhon puolelle ja siinähän se loppuilta sitten kuluikin.

Aamulla herättiin ajoissa ja laivan tultua satamaan lähdettiin kävelemään kohti Tukholman vanhaa kaupunkia. Ilma oli todella kylmä ja kävelyretki ei siitä syystä ollut kovinkaan nautinnollinen. Käytiin syömässä ja pyörittiin hetki ostoskeskuksissa. Mitään ei tällä kertaa kuitenkaan tarttunut matkaan. Olin juuri perjantaina ostanut itselleni muutamat housut Turusta ja Alisallekaan en keksinyt mitään, mitä olisi tarvinnut. Laivalle palattiin taksilla, niin kylmä meillä oli. Otettiin hytissä pienet päiväunet ja jatkettiin siitä jälleen illanviettoon. Itse otin rauhallisesti, koska mun tehtävänä oli ajaa autoa sunnuntaiaamuna, enkä halunnut olla kotiin palattaessa liian väsynyt. Yhden drinkin otin kuitenkin, hirvittävän kokoinen mansikkapommi, mutta olihan se hyvää. :)

Lauantain ainoa drinkki, otin kerralla sitten vähän isomman, takana olevat on normi tuoppeja, siitä voi vähän päätellä ton mun lasin kokoa. :)

Sunnuntaiaamuna saavuttiin Helsinkiin ja hieman myöhemmin sitten kotiin Turkuun. Alisalla oli ollut hyvä viikonloppu ja meilläkin kivaa, mutta ihanaa oli silti olla koko perhe yhdessä taas.

Maanantaina ja tiistaina meillä olikin täällä pikainen talvi, sillä maassa oli himppu lunta. Saatiin vihdoin pukea tuliterä toppahaalari päälle ja käytiin nappaamassa ulkoilun yhteydessä muutamat talviset kuvat. Ja hyvä että otettiinkin, sillä keskiviikkona kun aamulla herättiin, ei lumesta ollut tietoakaan ja vettä on satanut siitä asti.

Onko teillä edelleen lunta vai onko vesisade jo vienyt kaiken? :)

Mun harrastus vol. 1

Jokamiesluokka, eli jokkis. Se on mun laji tai ehkä voisi jo todeta elämäntapa. Onhan se ollut mun elämässä läsnä koko tän 24 vuotta. Päätin kirjoittaa teille siitä nyt infopläjäyksen näin Jokkisristeilyn kunniaksi.

Wikipedia määrittelee jokamiesluokan kutakuinkin seuraavasti:

"Jokamiehenluokka on suomalainen AKK:n alainen autourheilulaji. Autot ovat pääasiassa takamoottorisia Fiateja ja VW Kuplia, mutta etu- ja kardaanivetoiset autot (esimerkiksi Saab, Ford, Opel ja Volvo) ovat myös näkyvästi esillä lajissa. Jokamiesluokka pyritään pitämään edullisena.

Yksi jokamiesluokan erikoistekijä on autonmyynti. Kilpailun jälkeen auto pitää myydä, jos siitä tehdään ostotarjouksia. Autojen kilpailumyyntihinta on 1400 euroa joka pitää autojen rakentelua ja virittelyä kurissa hinnan kustannuksella. Jokainen kuljettaja ilmoittautuessaan kilpailuun sitoutuu samalla myymään autonsa tuohon hintaan kilpailuun kuuluvan ostotarjousmenettelyn puitteissa. Ostotarjouksen saavat tehdä kilpailuun osallistuvat kilpailijat ja muutkin henkilöt, joilla on jokamiesluokkaan oikeuttava kilpailulisenssi ja JM-tutkinto. Mikäli samasta autosta on tehty useampi tarjous, ratkaistaan auton ostaja eli uusi omistaja arvalla.

Mukaan pääsee nuorten luokkaan jo sinä vuonna kun täyttää 15 vuotta, suoritettuaan JM-tutkinnon, jolloin nuorelle anettaan debytanttikortti. Nuorten luokassa sekä pojat että tytöt ajavat yhdessä. Tutkinto täytyy uusia viiden vuoden välein.
Radat ovat joko sora-asfaltti tai koko-asfalttiratoja ja talvisin ajetaan järvien jäällä tai maalle jäädytetyillä radoilla. Osallistujamäärät vaihtelevat 100-900 osallistujan välillä. Vuodessa on kilpailuja noin 100 ympäri Suomea. Suomenmestaruudesta taistellaan yleisessä, naisissa, nuorissa sekä joukkueittain."

Tässä tulossa uutta kilpuria keväällä 2015

Tämmönen se oli sitten pari viikkoa edellisen kuvan jälkeen. Tää auto oli automessuilla esittelyssä.

Mun isä on harrastanut jokkista jo 30 vuotta ja siksi olenkin eksynyt lajin pariin jo ihan lapsena. En tainnut olla kovinkaan vanha kun aamuisin omatoimisesti heräsin ja odotin isää eteisessä reppu selässä.  Kierrettiin isän kanssa parhaimmillaan 30-40 kisaa vuodessa.

Aloin harjoittelemaan jo monta vuotta ennen kuin täytin 15. Aluksi ajoin radalla ihan vanhalla siviiliautolla, mutta jossain kohtaa isän mielestä mun vauhti oli liian kova, joten sain ensimmäisen jokkisautoni, jossa oli asianmukaiset turvakaaret. Tällä kuplavolkkarilla mä tahkosin sitten treeniä ja ensimmäiset kisanikin. Valitettavasti se alkoi lopulta oleen niin mätä, että iskä halus paalata sen mun turvalisuuteen vedoten. :D Luultavasti jokkis on säästänyt mut monelta nuoruuden hölmöilyltä, koska se oli ihan perus kun kaverit kyseli kotibileisiin, niin mä sanoin etten voi tulla kun on kisat.

Tämä ei ole se legendaarinen mun ensimmäinen kupla, mutta ensimmäisiä kuitenkin. Tällä ajoin monta vuotta.

Perusolettamus jokkiksesta tuntuu olevan, että se on sama kuin romuralli. Joskus se ärsyttää, enkä jaksa paljoa selitellä mun harrastuksesta. Vastaan toki ja kerron jos joku kysyy. Kouluaikoina vähän häpeilin mun harrastusta, koska osa piti sitä vähän outona. Pojat usein kyseli enemmän ja olivat kiinnostuneita mun harrastuksesta. Välillä tuntui, että monia ihmetytti juuri se, että mä olen tyttö ja harrastan sellasta poikien lajia. Mut mä oonkin ylpee jokkismimmi ja suoriuduin vaivattomasti muun muassa autokoulusta ja inssistä ja osaan peruuttaa traileria taatusti paremmin kun moni mies, että on siitä harrastuksesta ollut jotain hyötyäkin. :D

Mulla on aika paljon tuttuja ja kavereita jokkiksen kautta. Löysinhän mä Samulinkin sitä kautta. Näissä määrissä, mitä meidän perheessä harrastetaan, on kyllä melkein pakollista, että molemmat on täysillä mukana touhussa. Miksei se vois toimia niinkin, että toinen on kokonaan "ulkopuolinen", mut meijän tilanteessa en usko siihen. Jos mietitään esimerkiksi tätä mennyttä kautta niin ajoin kymmenkunta kisaa ja olin lisäksi toimitsijana parissakymmenessä kisassa. Harrastus vie niin paljon aikaa, että kesäisin se muu yhteinen aika jäiskin sitten aika vähäiseksi.

Tässä vietetään yhteistä aikaa tallilla, joskus on tehty vähän remonttia. :)

Mun tämän vuoden SM-auto kisavalmiina.

Mulla on ollut viime aikoina hieman motivaatio-ongelmia harrastuksen suhteen. Johtuen osaltaan varmaan siitäkin kun elämään on tullut niin paljon kaikkea muuta. Mua on kohdannut myös huono tuuri tällä kaudella useesti ja se on syönyt niitä motivaation rippeitä. Mä oon ajanut jo niin kauan ja pärjännytkin ihan hyvin joskus, oon luonteeltani kunnianhimoinen, eikä mua sinällään tyydytä huonommat sijoitukset tai pelkkä osallistuminen, haluan pärjätä kisoissa. Kesällä ajattelin jo muutamaan kertaan, että olisko mun osalta sitten tässä. Ne ajatukset sai mut aika surullisiks, koska en ollu koskaan kokenut vastaavaa ja kumminkin niin kauan jokkis on ollut iso osa mun elämää. Pidin syksyn oikeastaan taukoa ajamisesta ja uskon, että se teki ihan hyvää. Nyt mä en enää mieti kovinkaan paljoa lopettamista. Onneksi tässä on vielä talvi välissä ennen kuin kausi alkaa. Uskon, että se motivaatio sitten tulee sieltä kyllä kevättä kohti ja ensi vuonna mennään sitten uudella sykkeellä.

Jos kiinnostaa tietää lajista lisään niin tutustu
www.jokkis.net
AKK
Kuvat on meitsistä vuosien varrelta.

Ajolinjalla 2013.

Mun SM-auto 2013

Äidillä ei koskaan saa olla menoa

Monesti somessa näkee erilaisissa ryhmissä kysymyksiä "milloin lapsen voi jättää hoitoon?" tai "minkä ikäisenä lapsen voi antaa yökylään?" Näihin tulee sitten laidasta laitaan kommentteja, osa jättää viikonikäisen viikoksi hoitoon ja osa ei ole jättänyt vielä viisivuotiastakaan kertaakaan hoitoon. Ja sitten näitä ratkaisuja tietenkin kritisoidaan molemminpuolin. Mun mielestä homma on vähän niin, että jokainen antakoon hoitoon sitten kun itsestä siltä tuntuu, eikä mulla sinänsä ole tarvetta kritisoida kenenkään valintoja.

Olen itse vähän sellainen kultaisen keskitien etsijä tässäkin kohtaa. Alisa on ollut jo yökylässä, jopa viikonlopun ajan kun olimme Samulin kanssa kesällä Ruisrockissa ja syksymmällä ystävien häissä (hyi meitä, huonot vanhemmat!) Alisa on tottunut vauvasta asti olemaan varsinkin isovanhempien kanssa ja pärjääkin näiden kanssa todella hyvin ja viihtyy. Hän ei ikinä ole moksiskaan siitä, että on ollut hoidossa. En ainakaan ole huomannut muutoksia hänen käyttäytymisessä. Osaksi varmasti vaikuttaa sekin, että Alisa on aina ollut helppo, mutta reipas lapsi, joten hoitoon jättämiselle on ollut matala kynnys.

Minialisa tätsän kanssa.

Alisa on siis muutamia kertoja ollut yökylässä ja on tänä viikonloppunakin. Tai oikeastaan minun vanhempani tulevat meidän kotiimme häntä hoitamaan kun me olemme laivalla. Olemme myös muutamia kertoja tehneet niin, että olemme menneet esimerkiksi anoppilaan illalla ja Alisa on laitettu nukkumaan, jonka jälkeen olemme Samulin kanssa lähteneet esimerkiksi kavereitamme tapaamaan ja tulleet takaisin yöllä.

Kummitäti syöttää Alisaa.

Meillä ei kuitenkaan ole tarkoituksena, että Alisa olisi jatkuvasti hoidossa, ja yritämme myös järjestää omia menojamme niin. Meillä on myös käytäntö, että jos Alisa on jonain päivänä hoidossa niin sitten ennen sitä vietämme perheaikaa ja Alisa saa erityistä huomiota. Pidän itse kuitenkin tärkeänä myös sitä, että Alisalla on useita rakastavia ihmisiä ympärillään. Omasta mielestäni se on tärkeämpää, kuin se, että minä äitinä olisin ainoa joka Alisaa voisi hoitaa. Jokaisella tietenkin on tähän omat mielipiteensä ja niin saakin olla. Joskus tunsin huonoa omaatuntoa siitä jos Alisa oli hoidossa. Nyt osaan jo nauttia siitä omasta ajasta. Uskon myös, että tekee meidän parisuhteelle hyvää viettää välillä laatuaikaa, sen jälkeen jaksaa taas arkea. Olen niin tyytyväinen, että Alisalla on neljä ihanaa isovanhempaa, jotka haluavat häntä hoitaa ja näin hoitokerrat jakaantuvat tasapuolisemmin ja isovanhemmatkaan eivät kuormitu liikaa. Onneksi meidän molempien vanhemmat ovat vielä aika nuoria, joten he jaksavat hyvin touhuilla tämän minivilperin kanssa. :)

Ainiin. Ensi kesänä Alisa lähtee mummin ja minun siskoni kanssa kokonaiseksi viikoksi Kreikkaan. Vähän kyllä hirvittää, mutta luotan kyllä, että Alisa on hyvissä käsissä. Vaikka Alisa onkin silloin vajaa kaksivuotias, eikä todennäköisesti muista koko reissusta mitään, en halunnut sitä häneltä kieltääkään. Matkustelu on itselleni tärkeä asia ja mielestäni on vain ihanaa, että Alisalla on mummi, joka haluaa häntä viedä ulkomaille. Tiedostan kyllä, että joku saattaa tätä hieman kritisoida, mutta enpä ole antanut sen ennenkään vaikuttaa. Eihän se tietenkään itsellekkään helppoa ole silloin olla viikkoa erossa, mutta eiköhän me selvitä. :)

Mikäpä on teidän mielipiteenne asiaan?

Resupekka mummin kanssa.

Perjantai

Perjantai. Sana joka ennen äitiyttä tarkoitti joko sitä, että työntäyteinen viikonloppu on alkamassa tai sitten BILEET. Useimmiten se kuitenkin tarkoitti tuota ensimmäistä vaihtoehtoa, meidän alalla kun se virallinen bilepäivä oli sunnuntai tai maanantai. ;D Perhe-elämän myötä perjantai on ihan vaan päivä muiden joukossa. Meidän perheessä se tosin tarkoittaa joko sitä, että isin vapaat alkaa tai sitten kisaviikonlopun alkamista. 

Tänään kaikki on kuitenkin toisin. Lähdemme tänään Samulin kanssa Helsinki-Tukholma-Helsinki risteilylle. Tämä on meidän harrastusporukan virallinen kaudenpäätösristeily, eli Jokkisristely. Jokkiksesta voin teille kirjoittaa myöhemmin, se kun tuskin on kovin monelle ulkopuoliselle kovinkaan tuttu juttu.

Tätä risteilyä on jo hetki odotettu. Lähdemme siis Samulin ja kahden kaverimme kanssa laivalle. Tarkoitus olisi myös lauantaina käydä Tukholmassa pyörähtämässä. Eniten odotan kuitenkin sitä, että voin vaihtaa hetkeksi vapaalle ja viettää aikaa ystävien kanssa.

Alisa jää tällä kertaa kotiin siis ja minun vanhempani tulevat häntä tänne Turkuun hoitamaan. Alisallekin siis tiedossa kiva viikonloppu mummin ja vaarin kanssa, hän saa taatusti paljon huomiota ja haleja. Olenkin ajastanut teille reissun ajaksi muutaman postauksen. Luvassa muun muassa ajatuksia lapsenhoitokuvioista. :)

Oikein hauskaa viikonloppua!