Päivä jolloin kaikki meni pipariksi

Tänään aloin uskomaan maanantain kiroukseen. Siihen, että maanantai on kurjempi päivä kuin muut!

Aamulla en olisi jaksanut millään nousta. Olin viritellyt kellon soimaan jo muutenkin melko tiukille, mutta torkutin silti vielä hetken. Niimpä mulle jäi noin kymmenen minuuttia aikaa lähteä töihin. Sinänsä ei tullut edes kiire, koska kiitos ripsienpidennysten, en juuri meikkaa muuten. Jos kaikki huono olisi jäänyt kiireiseen aamuun, ei olisi ollut edes kovin paha päivä, mutta eihän se nyt niin mennyt!

Kun ajoin parkkiruutuun töissä ja vedin käsijarrua, naps, jotain hajosi! Kerrassaan mahtavaa! Nyt mun autossa ei ole käsijarrua. Työpäivä meni sentään edes suurinpiirtein mukisematta.

Työpäivän jälkeen lähdin Alisan kanssa kauppaan. Vallitseva kuumuus ja väsymys olivat lyhentäneet pinnaani vähintään puolella ja siitä johtuen meinasin hermostua kaupassa yli-iloiseen taaperoon. Hän piti ihmeellistä älämölöä, joka tuskin haittasi muita kuin minua itseäni, mutta silti meinasin menettää malttini siitä elämöinnistä. Lisäksi tuntui etten löytänyt kaupasta yhtään niitä asioita mitä muka piti ja sen takia en ostanutkaan juuri mitään.

Illan olen ollut vain väsynyt ja kyljessä tuntuu pistävä kipu, mikä saa mut lähes kaksinkerroin. Alisakin tuntui olevan tavallista hankalampi, tai sitten se oli vain oma huono fiilikseni, joka aiheutti kaiken negatiivisen vyöryn. Pyykit jäi koneeseen ja uudet postaukset työstämättä. Siksi saittekin tällaisen valivalivali postauksen. Mut hei, eipä voi syyttää kaunistelusta meikäläistä nyt! En laita edes kuvia, koska ne olis ollut kuitenkin epäonnistuneita. :D

Toivotaan, että tämän viikon ärsytykset oli tässä. Nyt nukkumaan! Huomenna on jo tiistai! :)

Valmistujaisjuhlat

Samulin juhlat saatiin eilen juhlittua ja juhlat onnistuivat tosi hyvin! Teemana oli kesä, minkä pohjalta suunnittelin tarjottavat ja koristelut. Melko värikästä jälkeä syntyi. Tältä näytti meidän juhlapöytä:

Juhlapöydän menu:

Mansikkajuustokakku

Kalavoileipäkakku (täytteinä katkarapu- ja savulohitahnat)

Sitruuna-marenkipiirakka

Lohi- ja pororieskarullat

Raparperipiirakka

Kolakeksejä

Suffeli-pätkispalat

Itse tehtyä raparperimehua

Sitruunavettä

Kivat ja onnistuneet juhlat, kiitos ihanille vieraille! Samulia muistettiin mukavilla lahjoilla ja korteilla. Saimmepa myös lahjakortin kahdenkeskiselle kylpylälomalle. En malta odottaa, että pääsemme tämän toteuttamaan! <3 

Alisa juhli minun vanhassa mekossa, ihanaa miten hyvin se on säilynyt nämä 25 vuotta. Alisan mielestä parasta juhlissa taisi olla saippuakuplien puhaltelut parvekkeella. :D

Mukavaa sunnuntaita! <3

Juhlapuhe

Mä olen ihan sairaan huono pitämään puheita, ainakaan mitään virallisia juhlapuheita. Sitä paitsi tiedän, ettet halua mun pitävän puhetta tänään. Ethän sä olis oikeastaan aluksi halunnu koko juhlia. Sä oot niin pirun vaatimaton!

Ei oltu kovin kauaa tunnettu, kun kerroit opiskelevas insinööriks. Mä luulin eka et se oli vitsi!! Ai miksikö? Mun tietämys insinööreistä perustui siinä kohtaa lähinnä vitsikirjojen insinöörivitseihin, etkä sä ole yhtään sellainen. Sä oot kätevä ja käytännönläheinen ihminen, et todellakaan mikään peukalo keskellä kämmentä -tyyppinen ihminen ja siksi mun oli vaikea ensin mieltää sua insinööriksi. Noh, yhteisten vuosien  aikana mun käsitys insinööreistä on onneks hieman laajentunut ja olen myös huomannut sun jollain kierolla tavalla nauttivan siitä ihmeellisestä ja monimutkaisesta ajattelutavasta ja nippelitiedosta, jota myös insinööripornoksi nimität.

Alusta asti mua on viehättänyt sun älykkyys. Sun kanssa pystyy käymään mielenkiintoisia keskusteluita ja välillä ihmettelen miten erikoisia asioita sä tiedät.

Älykkyyden lisäksi sä olet käytännönihminen, kuten jo aikaisemmin sanoin. Ehkä siksi koulunkäynti ja opiskelu ei aina ollut sulle sitä mielekkäintä puuhaa. Mä voin ihan suoraan myöntää, että matkan varrelle on sattunut niitä hetkiä, jolloin en ole uskonut sun valmistuvan ikinä! Viimeistään siinä kohtaa kun sait nykyisen työpaikkasi, mä ajattelin et mistäköhän löydät motivaation valmistumiseen.

Monet, sinä itse mukaanlukien, on vitsaillut sun koulun venähtämisestä. Mut jos mietitään tätä komboa koulu-työ-perhe-harrastus, niin onko se ihme. Sä teet töitä ja olet tunnollinen työntekijä, hoidat velvollisuutesi isinä ja puolisona kiitettävästi, mahdollistat omaa jaa muiden harrastamista käsittämättömiä määriä ja siinä samalla sä vielä opiskelit.. Mä en pystyis samaan! Välillä mietin mistä ihmeestä ammennat sen kaiken voiman. Siksi mä olenkin susta ylpeä.

Kun sain kesken päivän viestin puhelimeen, että nyt se on ohi, olin ylpeä ja helpottunut. Helpottunut ennen kaikkea siksi, että kaikista epäilyksistä huolimatta sä teit sen. Sä teit sen vaikkei sitä kaikki aina uskoneetkaan.

Sä olet juhlas ansainnut ja jossei sun vaatimattomalle luonteelle sovi olla julkisesti ylpeä nii ole sitten edes salaa vähän!

Onnea mun omalle insinöörille. :)

Porkkanapää

Kerroin teille TÄÄLLÄ haaveilevani oranssi-kuparista tukasta ja tällä viikolla projekti sai jälleen jatkoa. Vedin päähäni kaupan kirkkaimman kuparin värin ja lopputulos oli jo suht lähellä toivottua. Hieman ehkä toivoisin vielä vaaleampaa oranssia, kuten esimerkiksi Malla Malmivaaralla on Mustat lesket -sarjassa. Luulen kuitenkin, että ilman vaalennusta en voi saada sellaista lopputulosta. Tämä väri on nyt kuitenkin omasta mielestäni tosi kiva ja pirteä kesätukka!

Huomasin näistä kuvista, että pieni rusketus ei olisi pahitteeksi tälle kalkkilaivan kapteenille. No jospa sitä väriä tulis kesän mittaan. Tuo sininen mekko on muuten uusin hankintani ja ihanan viileää materiaalia kesää ajatellen. Se on myös sopivan asiallinen töissä käytettäväksi.

Minulla meneekin tämä ja huominen päivä juhlien parissa, joten toivottelenkin teille hyvät viikonloput! :)

Juhlien järjestämisen ABC

Nyt kun kevään ja kesän juhlat lähestyy, ajattelin jakaa muutamia ajatuksia juhlien järjestämisestä. Meilläkin juhlitaan lauantaina valmistujaisia. Vaikka kyseessä ei ole erityisen suuret juhlat, on niiden järjestämisessä kuitenkin oma hommansa. Tykkään kuitenkin juhlien järjestämisestä, joten itselleni tämä on mukavaa puuhaa.

Suunnitelu on kaiken a ja o!

Kun aloittaa suunnittelun hyvissä ajoin, säästyy yleensä paniikkikiireeltä (tulipalokiire saattaa silti yllättää.) ;)

- Ketä kutsutaan ja milloin?

- mahdollinen teema, värit, koristeet

- tarjottavat

- juhlatila, riittääkö oma koti vai pitääkö vuokrata erillinen tila.

Älä vaadi itseltäsi liikaa!

Juhlat onnistuvat ilman seitsemänkerroksista täytekakkua, suihkulähdettä  ja vähemmällä touhottamisella. Juhlien tarjottavat kannattaa suunnitella niin, että niissä on mahdollista onnistua. Mikäli haluaa minimoida epäonnistumisen riskin, kannattaa valita omille leipuritaidoille sopivia ja tuttuja reseptejä. Toki tuttuja reseptejä voi varioida, mutta kymmentä täysin uutta ja monimutkaista reseptiä ei ehkä kannata valita. Lisäksi olisi tietysti kiva itsekin nauttia niistä järjestämistään juhlista, joten ei ehkä kannata ajaa itseään ihan stressin partaalle.

Aikatauluta!

Jossei satu omistamaan seitsemää paria käsiä ja viittä jalkaa, kaikkea ei vain ehdi tehdä tuntia ennen juhlia. Nyt kun olen arkisin töissä pitää miettiä tarkemmin koska tekee minkäkin asian, milloin siivoaa ja miten ehtii leipomaan. Itse tein isomman siivouksen juhlia edeltävänä viikonloppuna. Ei me toki mikään ihmeperhe olla, joten kyllä täällä joutuu vielä juhlaviikollakin siivoamaan, mutta jos ei ihan niin perusteellisesti. Mun mielestä juhlia varten ei myöskään ole ihan niin tarkkaa, onko kaikki kaapit siivottu ja katot pesty, ei niitä kuitenkaan kukiaaan juhlissa katsele. 

Kakuksi olen suunnitellut juustokakkua, sillä se on helppo valmistaa, eikä vaadi niin paljon aktiivista tekemistä kuin täytekakku. Aion valmistella suurimman osan leipomuksista perjantaina illalla, jotta lauantaiaamulle jää ainostaan koristelut ja muut pienemmät järjestelyt, koska kiire meille tulee kuitenkin. Ei muuten kannata jättää kaikkia leivonnaisia juhla-aamulle, sillä jos jokin ei menekään suunnitellusti, on vielä aikaa varasuunnitelmalle.

Pyydä apua!

Ystäviltä, sukulaisilta tai alan ammattilaisilta. Ei ole mikään mittari, kuinka mahtavat ja suurenmoiset  juhlat pystyt järjestämään yksin., raatamalla kolme viikkoa yötä päivää. Itse olen aikaisemmin juhlia järjestäessäni muun muassa tilannut Alisan ristiäskakut ystävältäni, pyytänyt sukulaisia tai perhettä leipomaan sekä muuten auttamaan järjestelyissä. Voisin hyvin kuvitella tilaavani isompiin juhliin esimerkiksi pitopalvelusta tarjoilun. Yritän myös itse auttaa parhaani mukaan toisia juhlajärjestelyissä, sillä kuten sanottu, tykkään juhlien järjestämisestä.

Nauti!

Olen huomannut, että juhlista jää itselle paras fiilis silloin kun on nauttinut sekä juhlista itse, että niiden järjestämisestä. Aionkin pyrkiä siihen, että juhlia järjestäessäni pystyisin nauttimaan myös valmisteluista, ilman ylimääräistä stressiä.

Saas nähdä pystynkö itse noudattamaan kaikkia näitä vinkkejä tulevissa juhlavalmisteluissa!

Kuvia viikonlopun juhlasta pääsette varmasti näkemään! :)

Korallia ja kukkia

Havahduin jokin aikaa sitten siihen, että kesä todellakin on ihan ovella ja lapseni ehkä tarvitsee kesätamineita. Vastahan hommasin välikausikamppeet? No onneksi monet viime kesäiset vaatteet mahtuvat päälle, mutta kenkien kanssa meinasi olla ongelmia.

Mä oon joskus ajatellut, etten niin hirveästi pidä pinkeistä vaatteista, vaan kuinkas tässä kävikään! Kummasti etenkin tuollaista korallia on kertynyt Alisan vaatekaappiin!

Kengät meillä tosiaan oli hankintalistalla ja päädyinkin tilaamaan henkkamaukalta kukalliset tennarit ja vaaleanpunaiset sandaalit. Nuo sandaalit ovat kyllä todella nätit, mutta taidan silti hankkia Alisalle vielä kävelyyn tarkoitetut sandaalit. Lisäksi tarvetta olisi yksille hieman kevyemmille kumitossuille. 

En voinut vastustaa tätä korallia flamingo-röyhelöuikkaria Lindexillä, vaikkei se ehkä näin pienellä taaperolla ole kaikista käytännöllisin. Ajattelin hankkia Alisalle vielä kunnollisen uv-uimapuvun lisäksi. Mut onhan tuo nyt söpö!

Tarvetta olisi vielä kenkien lisäksi kunnolliselle kesähatulle, sovittelimme kaupassa useampaakin, mutta yhtään mieleistä ei vielä löytynyt. Hatussa saisi mielellään olla kunnon lieri sekä solmittavat narut, sillä Alisa on nyt koko ajan repimässä hattua pois päästä. Sinänsä oppi on mennyt perille, koska perään hän huutaa "lakki päähän!" :D

Pientä haikeuttakin näihin kesäshoppailuihin liittyy. Huomasin nimittäin, että vähenevissä määrin pienelleni löytyy vaatteita vauvojen osastolta. Yhä useammin katselen vaatteita isompien lasten osastolta. Mun pieni vauva ei taida enää olla niin vauva..:)

Mikä on teidän hittiväri kesävaatteissa? :)

Äidit ja tyttäret - äiti-tytär suhde

Meillä asuu kotona tiivis trio. Kaksi tasavertaista vanhempaa ja lapsi. Vaikka Samuli on alusta asti kantanut vastuuta Alisasta ja tasavertaisesti osallistunut lastenhoitoon, Alisan kasvaessa tasavertaisuus silti korostuu entisestään.

Kun Alisa aloitti päiväkodin, Samuli vie hänet aamuisin päiväkotiin, joten hänen vastuulla yleensä on aamupalasta ja muista aamutoimista huolehtiminen. Mun vastuulla taas on iltapäivällä hoidosta haku ja päivällisestä huolehtiminen. Ilta on sitten usein jaettu tasaisemmin molempien vastuulle.

Viime aikoina olen kuitenkin miettinyt hieman millaiseksi minun ja Alisan äiti-tytär suhde kehittyy matkan varrella. Jos kaikki menisi kuten toivon, minun ja  Alisan suhde olisi tulevaisuudessa samankaltainen kuin itselläni on oman äitini kanssa. Liikaa en kuitenkaan halua luoda itselleni paineita tästä, sillä jokainen äiti ja lapsi on erilainen.

Välillä olen ollut hieman kateellinen siitä, että Alisa on vähän sellainen isin tyttö. Olen ollut salaa tyytyväinen viime aikoina, kun Alisa on osoittanut ikävöintiä myös minun suuntaan. Alisa saattaa todeta Samulille tai muulle hoitavalle aikuiselle "äitiä akastaa" tai "ikawa äitiä."

Varmasti nämä rakkaudenosoitukset johtuvat hieman siitä, että ennen hän oli minun kanssa koko ajan, joten ikävöinti kohdistui enemmän isiin. Nyt kun olemme päivisin muutamia tunteja erossa, hän ehtii hieman ikävöimään myös minua.

Koen onnistuneeni äitinä, mikäli Alisa tuntee olonsa turvalliseksi ja rakastetuksi. Haluan hänen myös tietävän, että voi aina luottaa minuun ja kelpaavan juuri omana ihanana itsenään. 

Eiköhän siinä ole yhdelle äiti-tytär suhteelle tavoitetta kerrakseen.

Lisää paljastuksia

Mulla on teille lisää paljastuksia! Osa teistä onkin jo saattanut arvata vähän mistä on kysymys. Olette saaneet vihjailuja asiasta ainakin TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ! Nimittäin.....

....loppukesästä me muutamme! Löysimme vihdoin sen ensimmäisen oman kodin! Ja niin kuin monet teistä kertoivat, kyllä sen oman kodin sitten vain tunnistaa ja niinhän siinä kävi.

Olen kertonut teille, että Alisan päiväkoti vaihtuu. Tämä johtuu siitä, että uusi kotimme on ihan eri puolella kuin missä nyt asumme. Itse olisin voinut kuljettaa Alisaa tänne vanhaan päiväkotiin, sillä omaa työmatkaani se ei juurikaan olisi pidentänyt. Samulin työmatka on uudesta kodista vain kymmenisen minuuttia ja jos hän kiertäisi nykyiseen päiväkotiin, työmatka kasvaisi lähes tuntiin. Ei siis kovin järkevää. Siksi olemme hakeneet Alisalle paikkaa elokuun puolivälistä alkaen läheltä tulevaa kotiamme. 

Päiväkodin vaihto onkin ainoa negatiivinen asia muutossa, mutta jostain oli nyt tingittävä kun nykyiseltä asuinalueeltamme emme mieleistä asuntoa löytäneet. Onneksi uusi asuinalueemme vaikuttaa kuitenkin kivalta ja olen kuullut siitä paljon hyvää, joten ei huolta sen suhteen. Löydämme varmasti myös hyvän päiväkodin Alisalle, vaikka tätä nykyistä onkin vaikea ylittää. :)

Uusi kotimme on lähiaikoina kokonaan remontoitu, valoisa ja tilava rivitalo kahdessa kerroksessa. Plussana ehdottomasti yksi ylimääräinen makuuhuone, sekä iso terassi ja parveke. Isompaa remontin tarvetta asunnossa ei ole, mutta muutamaan seinään laitamme uutta tapettia. Lähinnä Alisan huoneeseen.

Parin viikon päästä allekirjoitamme lopulliset paperi ja sitten vain odotellaan muuttoa. Kesä menee varmasti äkkiä uutta sisustusta suunnitellessa, sillä aiomme jonkin verran laittaa huonekaluja uusiksi. En malttaisi millään odottaa, että päästään muuttamaan. Ihanaa, että löysimme meille sen oikean oman kodin.

Loppukesästä voitte siis odotella enemmän koti- ja sisustusaiheisia postauksia! :)

Lauantain terveiset

Aurinkoista lauantaita! Huhheijaa mikä viikko takana! Vihdoinkin meidän Perheblogit.fi julkaistiin ja jatkossa ei tarvitse sitä teiltä enää salata. Joko olette muuten käyneet tutustumassa perheblogien sivustoon? Huomasittehan, että sivuilta löytyy esimerkiksi tapahtumakalenteri lapsiperheille suunnatuista tapahtumista? :)

Tällä viikolla olin päivän kotiäitinä, koska Alisa oli flunssainen. Lisäksi onnistuin menemään iltavuoroon yhtä päivää liian aikaisin! Menin siis kolme tuntia myöhässä töihin! Ei paljon naurattanut kun tajusin mokani töissä. Onneksi ei ollut iso moka ja tein sitten vain kaksi iltavuoro peräkkäin, nyt jo naurattaa tämä mokani. :) Yleensä mulla on siis vain yksi iltavuoro viikossa, mutta nyt olin tosiaan onnistunut katsomaan päivän totaalisesti väärin. No saimmepa Alisan kanssa kahtena aamuna viettää yhdessä pitkät aamut.

Kaikesta höseltämisestä ja häsläämisestä väsyyneenä kaaduinkin eilen sänkyyn jo tosi aikaisin. Sinänsä hyvä, koska yöllä heräsin Alisan itkuun ja sängyssä mua odottikin tulikuuma lapsi. Alisalle oli noussut yön aikana kuume. Aamulla kuume oli onneksi laskenut. Itse nautinkin aamukahvista parvekkeella ja kolmannen kupin jälkeen elämä alkoi voittaa huonosti nukutun yön jälkeen.

Meille tuli Alisan kanssa kotipäivä tänään. Ei meillä suuria suunnitelmia ollutkaan, mutta ne siirtyvät ensi viikolle. Tarkoituksena oli käydä hankkimassa juhlatarvikkeita, sillä ensi viikonloppuna meillä juhlitaan vihdoin Samulin valmistujaisia! Tykkään järjestää juhlia ja siksi haluan järjestää kunnon valmistujaiset, vaikka Samulille olisi kuulemma riittänyt vähän vähempikin touhottaminen. :D

Huomenna mulla olisi taas kisat, jotka jo meinasin jättää väliin, sillä en halua ottaa Alisaa puolikuntoisena mukaan. Onneksi anoppi kuitenkin pelasti ja menemmekin tänään heidän luokseen yöksi ja Alisa saa jäädä sinne päiväksi hoitoon. Lapset ovat kyllä siitä hassuja, että heitä ei pienet sairastelut hidasta. Meillä ainakin touhuillaan kovaa vauhtia, pienistä flunssista huolimatta. On kuitenkin parempi,että Alisa saa lepäillä viikonlopun, jos flunssa vaikka vähän helpottaisi. 

Aika pitkälle säästyttiin ennen kuin tämä sairastelukierre päiväkodista tuli meille asti. Alisalla onkin enää puolitoistaviikkoa päiväkotia jäljellä ennen kesälomaa.

Nauttikaa te kuitenkin aurinkoisesta viikonlopusta ulkoillen, me koitetaan täällä saada pikkumuru terveeksi. Hän täällä kaihoisasti katselee ikkunasta ulos ja huutaa "keinummaan." No toivottavasti ensi viikolla päästään! :)

Ihanaa viikonloppua! <3

Kun minä olin nuori...

...vietin aikaani Irc-galleriassa, ii2:ssa tai Kultakalassa, siis siellä mistä sitten tuli Habbohotelli. Facebook tuli kuvioihin vasta joskus teini-iässä. Kuka muistaa kinat irkkaamisesta ja galtsuttamisesta? Siis siitä että ne ei todellakaan ole sama asia. :D

...chattailimme kavereiden kanssa eri chattipaikoissa kuten Kiss FM, Suomi24 jne... Chattaako kukaan enää tänä päivänä? Ei me sieltä siis mitään seuraa haettu, kunhan pelleiltiin ja esitettiin milloin ketäkin..:D

...Whatsappia edelsi mese.

...olin cool kun sain värinäyttöpuhelimen, siis Nokian 3510i.

...lankapuhelin tuuttasi varattua kun olin netissä. Sen takia sain alkuun olla vain 30min päivässä netissä. Mä olin sillon sentään jo yläasteella...:D

...vuorasin huoneeni The Rasmuksen julisteilla.

...keräilin CD-levyjä ja sitä ennen C-kasetteja.

...nauhoitin tv-ohjelmia VHS-kasetille ja äiti meni ja nauhoitti päälle jotain Emmerdalea.

...kävin ostamassa pari nallekarkkia viiskytpennisillä.

...muistan kun eurot tuli.

...mulla oli korvalappustereot. Ensin kasetille ja sitten myöhemmin cd-levyille.

...lemppari tv-ohjelmiani oli Blondi tuli taloon, Ihmeidentekijät ja Kyllä isä osaa. Sitten alkoi salkkarit, jotka mä oon nähny alusta asti.

...pleikka ykkösellä pelattiin Tekken kolmosta, Crash Bandicootia ja Hugoa. Hugo tuli muuten telkkaristakin! :D

Muistoja, muistoja, muistoja. Kultainen 90- ja 2000-luku. <3 Eipä sitä oikeasti ymmärrä, kuinka paljon kaikki on muuttunut sitten teinivuosien. Tunnen itseni melko vanhaksi, mutta mua lohduttaa se, että Samuli on aina mua muutaman vuoden vanhempi! :D

Mistä tämä postaus sai alkunsa? -Törmäsin Youtubessa Popstarsin videoklippiin, kuka muistaa Gimmelin? Ai hitsi mä repesin kun näin ne vaatteet! Oliko ne oikeesti sillon niiiiiiiin kamalia, miltä nyt näyttää?

Kertokaa ihmeessä mitä teille tulee teinivuosilta mieleen!

Terkut teinivuosilta ja mukavaa perjantaita! 

PS. Harmi, että olen hukannut suuren osan gallerian aikaisista kuvistani, niitä olisi ollut kiva käyttää tähän postaukseen! :D

10 faktaa meistä kaikista

Ajattelin nyt kun siirryin tänne perheblogien puolelle ja muutenkin lukijoita on tullut lisää, että teen tällaisen esittelypostauksen meistä kolmesta. Tässä siis 10 tiukkaa faktaa meidän poppoosta! :)

Ilona, eli minä, eli tavismutsi:

1. 25v 
2. turkulaistunut maalaisjuntti
3. amk-restonomi, nyt töissä vakuutusalalla
4. harrastuksina autourheilu, blogi ja geokätköily
5. ikuinen optimisti
6. telkkarista valikoituu yleensä kotimaiset draamasarjat tai eräs englantilainen draamasarja
7. musiikkia kuuntelee laidasta laitaan, niin kuin TÄSTÄ voi huomata 
8. itsenäinen ja päämäärätietoinen
9. oman tien kulkija
10. inhoaa broilerpyöryköitä

Samuli, eli se isi:

1. 27v
2. turkulaistunut maalaisjuntti
3. uunituore autoinsinööri
4. harrastuksena autourheilu
5. perheen pessimisti realisti
6. telkkarista uppoo kaikki ulkomaiset aivot narikkaan -sarjat
7. musiikki on sitä parempaa, mitä raskaampaa se on
8. kiltti ja reilu, kaikkien auttaja
9. ei jaksa stressata turhista mistään, ottaa asiat huumorilla
10. kaikkiruokainen

Alisa, eli taaperovekara

1. 1v 7kk
2. paljasjalkainen turkulainen
3. juuri päiväkodin aloittanut reipas prinsessa, tai prinssi kuten hän itse kertoo
4. aurinkoinen ilopilleri 
5. lempileikkejä dublot sekä keittiöleikit.
6. lempibiisit Robinin Boom Kah ja Ihhahhaa lastenlaulu sekä uusi suosikki Prinsessa Ruusu linnassa
7. kiltti ja tottelevainen, vaikkakin omapäinen
8. sydänten sulattaja
9. isin tyttö
10. on juuri oppinut laskemaan ykkösestä kymppiin.

 Tässäpä meidän poppoo!

Tervetuloa seuraamaan kaikki uudet ja kiitos vanhoille lukijoille, ootte huippuja! <3

18 x jatka lausetta

En ymmärrä... ...kuinka aika juoksee, saisko pysähtyä välillä?
Seuraavaksi ajattelin... ...lähteä töihin.
Viimeaikoina... ...on ollut kiirettä, mutta myös paljon hyviäkin asioita.
En osaa päättää... ...yleensä mitään, ainakaan kovin nopeasti.
Muistan ikuisesti... ...harvemmin yhtään mitään, mutta ehkä nyt kuitenkin sen kun Alisa syntyi.

Päivän paras juttu... ...iltavuoro, eli rauhallinen aamu.
Noloa myöntää, mutta... ...onnitun yleensä jättämään kaiken ihan viime tippaan.
Viikko sitten... ...oli kiireinen viikko. Onneksi tällä viikolla on rauhallisempaa.
Kaikista pahinta on... ...epäonnistua. Inhoan.
Salainen taitoni on... ...optimismi, harvemmin suhtaudun asioihin negatiivisesti.

Jos saisin yhden toiveen se olisi... ...iloa ja onnea koko loppuelämän. :)
Minulla on pakkomielle... ...maatessa pitää varpaani peitettynä. Sukat, peitto, tyyny tai ihan mikä vaan muu!
Söin tänään...  ...en vielä mitään! Paheeni on huono syöminen aamuisin.
Ärsyttävintä on... ...jos asiat ei mene niin kuin mä haluan. :D
Tekisi mieli... ...herkkuja! Nyt en kyllä ratkea!

Minusta on söpöä... ...kun Alisa sanoo "inua akastan" tai "ikäwä isiä" <3
Hävetti... ...ihan liian usein, mutta just nyt ei tule mitään erityistä mieleen.
Olenko ainoa, jonka mielestä... ...kesän ei tarvitse olla superhelteinen? Lämmintä ja aurinkoa kyllä kiitos, mutta ei superhelteitä! :)

Miten opettaa lapsi kestämään pettymyksiä?

Olimme vähän aikaa sitten eräässä lapsille suunnatussa tapahtumassa. Tapahtumassa oli lelujenvaihtopiste, eli paikka missä lapset voivat vaihtaa leluja keskenään. Itse suhtaudun tällaisiin yleensä hieman skeptisesti, koska helposti tuollaiset menevät sellaiseksi krääsänvaihtopisteiksi ja itse yritän välttää sitä krääsää loppuun saakka.

Kiinnitin kuitenkin jo tapahtuman alussa huomiota erääseen vanhempaan, joka kovaan ääneen kyseli, missä on se lelujenvaihtopiste, itse kuulin tämän kysymyksen vähintään kolme kertaa, joten siksipä se jäi mieleen. Noh kuinkas sattuikaan, tapasimme lelujenvaihtopisteen vierellä jälleen ja tällä kertaa kuulin tämän vanhemman sättäävän kuinka surkea _valikoima_ siellä oli leluja!? Ehkä kaupassa voi valitella huonoa valikoimaa, mutta ei mielestäni lasten ilmaistapahtuman lelunvaihtopisteellä.

No tämän vanhemman lapsi oli ehkä vähän harmissaan, mutta olisi kuitenkin halunnut vaihtaa yhden leluistaan. Tässä kohtaa vanhempi kuitenkin ilmoitti, ettei käy vaan huomenna mennään lelukauppaan ja ostetaan ennemmin kolme uutta. Tässä vaiheessa minä käännyin pois paheksuen mielessäni ja pohdin etten ikinä ratkaisisi moista tilannetta noin...

Noh, pari päivää tästä huomaan missanneeni Alisan päiväkodin ulkolelupäivän. Siis päivän jolloin saa viedä hoitoon oman ulkolelun. Tunsin itseni erityisen huonoksi äidiksi, miten voin unohtaa ulkolelupäivän! Hyvittääkseni tämän sanoin taaperolle, että huomenna mennään lelukauppaan ja hän saa valita mieleisen ulkolelun, jonka voi sitten ensi kerralla viedä ulkolelupäivään.

Aloin hetken päästä pohtimaan, että olikohan  tämä nyt se oikea ratkaisu, sillä en usko puolitoistavuotiaan ymmärtävän vielä ulkolelupäivistä ja muista. En myöskään  usko, että sen unohtumisesta aiheutui suurta pettymystä.

Onko minusta siis hyvää vauhtia tulossa curling-vanhempi? Siloitan kaikki olemattomatkin kuopat ja mäet lapseni edeltä, ettei hän koskaan joudu kokemaan pettymyksiä. Toivottavasti ei.

Kukapa ei haluaisi lapselleen täydellistä onnellisuutta ilman pienintäkään pettymystä, valitettavasti onneksi se ei ole mahdollista, pettymykset kuulukoon lapseni elämään jatkossa.

Opin näistä tapahtumista kaksi asiaa:

- Älä paheksu toisten vanhempien ratkaisuja -seuraavassa hetkessä mokaat kuitenkin itse.

- Älä pety lapsesi puolesta - auta lasta käsittelemään omat pettymyksensä.

Virallisesti perheblogi

Kun alotin blogin pitämisen noin kuusi kuukautta sitten, en olisi uskonut, mitä kaikkea kivaa se eteeni tuokaan.

Mulle blogi on ollut paikka, missä voin kirjoittaa omista jutuistani ja luoda kaikkia niitä omia juttuja. Olen myös saanut mahtavia lukijoita, jotka kommenteillaan piristävät päiviäni hurjasti. Oman blogini kautta olen myös löytänyt uusia mainioita blogeja lukulistalleni.

Musta onkin ihanaa kertoa teille, että olen päässyt blogiurallani nextille levelille! 

Nimittäin alkuvuodesta sain kutsun liittyä ihan uuteen blogiyhteisöön: Perheblogit.fi.

Perheblogit.fi: Vaikuttavaa sisältöä perheellisille ja sellaisiksi haluaville.

Olin kutsusta todella innoissani, vaikka jouduin pohtimaan myös, että haluanko lähteä blogini kanssa osaksi yhteisöä. Joskus tuntuu, että jotkut ihmiset näkevät erilaisissa yhteisöissä ja portaaleissa bloggaamisen negatiivisena asiana.

Itselleni blogi on harrastus, enkä edes haaveile tekeväni sitä joskus päätoimisesti. Varmasti perheblogit mahdostavat mulle mukavia yhteistöitä ja mahdollisuuksia, joihin tulen oman aikani ja kiinnostuksen mukaan osallistumaan, mutta tarkoituksena on ehdottomasti tuottaa teille parempaa sisältöä ja etuja, ei kaupallistaa omaa elämääni. :) 

Itseäni perheblogeissa kiehtoo yhteisöllisyys, sekä tekninen apu. Kuten huomaatte, olen saanut alkuvuoden aikana uuden mageen bannerinkin. Lisäksi apunani on mahtavia ammattilaisia niin markkinoinnin, sisällön tuotannon kuin vaikka koodauksen osalta. Ihan mahtava mahdollisuus kehittää blogia!

Maaliskuinen Helsingin reissuni koski juuri Perheblogeja, sillä tapasimme ensimmäistä kertaa koko porukka yhdessä. Täytyy kyllä kehua, kuinka mahtavia ihmisiä tässä on mukana! Enkä olisi voinut olla tyytyväisempi perheblogien kanssabloggaajiin!  Siellä on monta mun tuttua lemppariblogia! Upeaan porukkaan olen päässyt mukaan, kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa muut bloggaajat:

Bubble bath time

By Sari Kaariste

Kun äiti kelaa

Lapsiparkki

Napsahduksia

Norudemu

Äiti ja melukylänlapset

Innoissani jään odottamaan, mitä kaikkea tulevaisuus taas tuo tullessaan!

Jääkää tekin kuulolle, Perheblogeista kuullaan vielä! :)

Perheblogeja seuraat kätevästi instagramissa @perheblogit.fi sekä #perheblogit. Lisäksi kannattaa käydä tykkäämässä perheblogit.fi facebook - sivusta niin pysytte parhaiten ajan hermolla! :) 

Mietteitä ensimmäisestä kaudesta päiväkodissa

Meillä oli eilen Alisan ensimmäinen kevätjuhla päiväkodissa. Juhla oli toiminnallinen ulkoilutapahtuma ja itse tykkäsimme tällaisesta juhlasta. Päivät kuluvat kohti kesää ja parin viikon päässä häämöttää Alisan kesäloma. Viimeiset viikot ovat haikeita myös siinä mielessä, että kesän jälkeen elokuussa Alisa todennäköisesti vaihtaa päiväkotia.

Vaikka asuinpaikan vaihtumiseen liittyy paljon positiivisia asioita, en voi kieltää ettenkö olisi todella surullinen siitä, että Alisan päiväkoti vaihtuu. Nykyinen päiväkotimme on ihana ja Alisa on tykännyt ihan hirveästi olla siellä.

Miten päiväkodin aloitus on vaikuttanut Alisaan?

Pääsääntöisesti vain positiivisesti. Hän on kehittynyt todella paljon. Kielellinen kehitys on ollut huimaa ja hänellä on jo melko laaja sanavarasto, lisäksi Alisa osaa hurjan määrän erilaisia lauluja. Lisäksi Alisa on oppinut leikkimään toisten lasten kanssa ja nykyään hän puhuu tarhakavereista myös kotona.

En usko "negatiivisten" asioiden johtuvan pelkästään päiväkodista, monet niistä kuuluvat tuohon ikään ja ovat osa Alisan temperamenttia. Olen kuitenkin huomannut, että Alisasta on tullut entistä omapäisempi ja "minä itse" asenne iskee usein päälle. Toki näistä piirteistä voi olla hieman hyötyäkin päiväkodissa,

Päiväkodin aloitus on vaikuttanut meidän elämään vähemmän kuin olin ajatellut alkuun. En ainakaan ole kokenut päiväkodin aloitusta kovinkaan negatiivisena asiana. Osansa on varmasti sillä, että päiväkoti hoitajineen on ihana ja lämminhenkinen.

Toivon tulevan hoitopaikan olevan yhtä positiivinen kokemus. Todennäköisesti seuraava päiväkoti on pitkäaikainen hoitopaikka meidän pienelle vilperille.

Kaiken kaikkiaan päiväkoti ei ole ollut mikään iso paha mörkö meidän perheelle. Hyvä päiväkoti ja ihanat hoitajat ovat olleet todella todella todella isossa roolissa tässä asiassa. Lisäksi Alisa on harvemmin ollut hoidossa koko viikkoa ja hoitopäivät ovat pysyneet maltillisina. Toki päiväkotiarki on varmasti pienelle välillä raskasta, mutta erittäin reippaasti Alisa on jaksanut, useimmiten paremmin kuin äiti ja isi.

Kohta Alisa saa kuitenkin jäädä kesälomalle ja se mitä tapahtuu syksyllä, jääköön nähtäväksi. :)

Joko teillä on ollut kevätjuhlia? :)

Tänä kesänä aion...

...käydä Muumimaailmassa Alisan kanssa.

...nukkua ikkuna auki. Rakastan sitä raitista ilmaa ja aamulla lintujen viserrykseen heräämistä.

...käydä festareilla. Provinssi ja Ruissi, täältä tullaan!

...tehdä roadtripin Lappiin Samulin kanssa. Vain pikainen viikonloppureissu, mutta odotan!

...tuoksutella sateen jälkeistä luontoa.

...kävellä kesäiltana Turun keskustassa.

...käydä pitkästä aikaa Särkänniemessä.

...käydä jokilaivassa siiderillä.

...muuttaa.

...grillata oman kodin terassilla.

...tehdä päiväristeilyn.

...viedä Alisan kotieläinpuistoon.

...tehdä geokätköilyreissun valoisassa kesäyössä.

...viettää kesälomaa.

...herätä välillä aikaisin ja nauttia kesäaamuista.

...tehdä Alisan kanssa retken metsään.

...juosta paljain jaloin nurmikolla.

...lukea edes yhden kirjan.

...pitää juhlat, ihan sama mitkä juhlat.

...autoilla aamuyössä, silloin kun kaikki nukkuu.

...käydä Ruissalon lintutornissa.

...kiivetä näköalapaikalle ja katsoa auringonlaskua.

...säilyttää hyvän fiiliksen.

...nauttia.

...olla onnellinen.

Monta pientä ja vähän isompaa juttua aion ehtiä toteuttamaan.

Mitäs te aiotte tehdä tänä kesänä? :)

Ruissalo

Kirjoitinkin lauantaina, että vietimme päivää Turun Ruissalossa ulkoillen. Suosittelen jokaiselle edes autoilua Ruissalossa, mutta jos vieläkin paremmin haluaa päästä nauttimaan Ruissalon kauniista luonnosta, kannattaa ehdottomasti jalkautua saarelle.

Mulla on monesti näillä ulkoilureissulla yksi pieni taka-ajatus, nimittäin geokätköily! Tykkään kätköillä aina kun sellaisia reitille mukavasti osuu. Syksyllä kollasimme jo Ruissalon keskiosan ulkoilureissulla, nyt oli saaren etelä-kärjen vuoro. Muutamalla kätköllä tulikin käytyä ja nautimme muutoinkin säästä ja maisemista. Onnistuipa Samuli salaa ikuistamaan meikäläisen etsintähommissakin. :D

Puuhailimme hetken myös Saaronniemen uimarannalla ja sen leikkipaikalla. Sanoinkin Samulille, etten oikein ole sellainen hiekkalaatikolla istuskelija, ennemmin tykkään esimerkiksi kävellä ja antaa taaperon tutkia ympäristöä.

Lähdimme uimarannalta vielä kohti eteläisintä kärkeä ja vaikka kärkeen oli noin puolikilometriä matkaa, jaksoi Alisa hienosti kävellä. Oli meillä rattaat mukana, mutta jätimme ne kuitenkin peräkonttiin, koska Alisa tosiaan on melko reipas kulkija. Välillä sai onneksi kerätä voimia isin olkapäillä.

Alisasta oli kivaa keräillä erilaisia kiviä ja niitä löytyikin vaikka millä mitalla. Lisäksi hän tykkäsi hauskuuttaa vastaantulijoita ja meitä vanhempia. Katselimme myös veneitä ja lintuja, niistä riitti juteltavaa.

Me aikuiset nautittiin yhtälailla kiireettömästä kuljeskelusta, säästä ja ihanista maisemista. Näillä reissuilla sitä muistaa taas, kuinka kaunis luonto meillä on. Kevätkin on jo pitkällä ja puut ovat saanet lehdet. Mulle riittäisi tällainen sää vaikka koko kesäksi, en niinkään kaipaa mitään superhelteitä.

Palasimme vielä uimarannalle ja sen kahvilaan, joka sijaitsee aika upeassa miljöössä vanhoine kaakeliuuneineen ja lasiverantoineen. 

Suosittelen Ruissaloa ulkoilupaikkana ja nähtävyytenä kaikille turkulaisille ja ulkopaikkakuntalaisille. Ruissalosta ei voi olla pitämättä. Mekin palataan tänne taas viimeistään heinäkuussa, nimittäin Ruisrockiin! :)