Fiilistelen just nyt...

Valoisia iltoja

Mikäs sen parempaa kun olla myöhään pihalla ja nauttia niistä viimeisistäkin auringonsäteistä.

Valokuvausta

Johtuen edellisestä, valokuvaus tuntuu taas mielekkäältä. Jopa iltavuoron jälkeen kahdeksan aikoihin on vielä mahdollisuus ottaa kuvia. Puhumattakaan siitä kauniista valosta joka juuri nyt on.

Tuulenvire kasvoilla

Iltaisin avaan makuuhuoneessa parvekkeen oven ja annan huoneen tuulettua kunnolla. On ihana maata sängyssä kun pieni tuulenvire puhaltaa kasvoille. Nukun niin paljon paremmin!

Kahvia

Kahvia aamulla, kahvia päivällä, kahvia illalla (vaikkei aina pitäis...) Kahvi on mun nautinto!

 

***

Hetkiä

Olen välillä vain juossut ja suorittanut, elänyt sitku-elämää. Nyt fiilistelen hetkiä, jotka on nyt!

Letkeää kesämusiikkia

Kuten Olavi Uusivirta, SMG, Reino Nordin, Anna Puu, Ultra Bra... Kiva löytää uusia biisejä ja ihana rakastua uudelleen vanhoihin.

Puutarhanhoitoa 

Olen löytänyt sisäisen viherpeukaloni. Hipsin iltaisin kastelemaan ja hoitamaan kukkia, nyppimään rikkaruohoja... Välillä seisahdun ikkunaan ja vain ihastelen mun pientä pihaa. Kuinka paljon hyvää fiilistä se voikaan tuoda.

Rohkeutta

Fiilistelen välillä sitä kuinka rohkeasti olen joihinkin asioihin lähtenyt ja lopulta juuri ne rohkeat ratkaisut ovat olleet niitä kaikista parhaimpia!

Hyvää oloa

Mulla on taas menossa parempi kausi, jaksan paremmin, ei stressiä ja mielikin on kevyt, juuri nyt tuntuu hyvältä.

Elämää

...joka juuri nyt on niin hyvää.

Fiilistelen vähän myös viikonloppua, sillä Alisa vaati päästä mummilaan, joten mulla ja Samulilla on tänään vapaailta, mitähän sitä tekis? Huomenna on parhaan ystäväni valmistujaiset ja sunnuntaina ajetaan kilpaa, tästä ei viikonloppua paljoa parane! :) Toivottavasti sullakin on kiva viikonloppu tulossa! <3

Taaperotiistai ja KOLME vinkkiä lapsiperheen kesäreissuille

Sain kutsun tulla tutustumaan huippusuosittuun Taaperotiistai -kiertueeseen, joka kiertää tänä keväänä eri kauppakeskuksissa pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja viimeisimpänä täällä Raision Myllyssä. Taaperotiistai on tuttu jo viime syksyltä ja uskon, että se tullaan jatkossakin näkemään Suomen kauppakeskuksissa keväisin ja syksyisin. Vilinä paikan päällä oli myös sen mukainen!

Taaperotiistai oli muuttanut meidän kauppakeskus Myllyn olohuoneen temppuradaksi ja puuhapisteeksi. Paikalla oli paljon perheitä ja lapset leikkivät innoissaan temppuradalla ja bObles -tuotteilla. En kyllä yhtään ihmettele miksi motorisia taitoja kehittävät bOblesit ovat viime vuosina nousseet hitiksi lapsiperheissä, niistä on paljon iloa ja hyötyä. Ne bOblesit olisivat houkuttaneet itseänikin temppuilemaan! Sattuneesta syystä se jäi kuitenkin väliin, itsehän tutustuin tapahtumaan tällä kertaa ilman sitä taaperoa, mutta päätin keskittyä tutustumaan kiertueen brändeihin ja muuhun tarjontaan. Pääsinkin heti juttelemaan Touhula Päiväkotien väen kanssa ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun heidän päiväkodeistaan. Olen tutustunut Touhulan toimintaan kun etsimme Alisalle päivähoitopaikkaa. Emme logistisista syistä päätyneet lopulta Touhulaan, mutta mua kiinnostaa etenkin heidän liikunta- ja seikkailupäiväkodit.

Kesäreissuille mukaan!

Otsikossa lupasin esitellä teille kolme huippua tuotetta kesän reissuja ajatellen ja tässä ne tulee! Koin Taaperotiistaissa ahaa-elämyksen liittyen meidän kesäreissujen eväisiin! Paikalla oli entuudestaan tuttuja brändejä, mutta  heidän uutuustuotteet ratkaisivat parikin meidän perheen ongelmaa. 

Reissuissa meillä kulkee monesti mukana erilaisia smoothieita tai pillimehuja ja kieltämättä joskus olen tuskaillut niiden terveellisyyden kanssa, mutta nyt sain vanhojen rinnalle uuden vähän paremman vaihtoehdon. Mehukatti on nimittäin lanseerannut uudet luomu pillimehut makuina appelsiini-mandariini-päärynämehu ja mansikka-päärynämehu. Ei sokeria, ei makeutusaineita, ei lisä- ja säilöntäaineita, lisäksi korkea täysmehupitoisuus: kuulostaa ja etenkin maistuu hyvältä! Kannattaa muuten käydä tsekkaamassa Mehukatin verkkosivut, siellä on nimittäin vaikka ja mitä, itse tutustuin nyt vasta ekaa kertaa ja innostuin! Taaperotiistai kiertueella on tänä keväänä mukana myös Mehukattimaskotti ja se tuntui olevan lasten suosiossa tietenkin.

Toinen meidän tulevan kesän suosikki on varmasti Arlan Luonto+ jogurtit. Alisa tykkää hirveästi jogurtista, mutta niissäkin sokerin määrä saattaa olla ihan järkky. Arlan Luonto+ jogurteissa ei kuitenkaan ole kuin hedelmien ja marjojen omaa sokeria! Eikä lainkaan lisäaineita. Tutustuin jälkeenpäin vielä makuvaihtoehtoihin ja yllätyin miten laaja valikoima niitä oli! Tällä kertaa Taaperotiistaista meille kotiutui mango ja vadelma-punajuuri, joka vaikutti jännältä makuyhdistelmältä, mutta oli kuitenkin huikean hyvää! Huomasin, että heidän valikoimistaan löytyy myös jogurtti + marjamysli vaihtoehtoja ja sellaiset lähtee kyllä heti seuraavalla kauppareissulla kokeiluun.

Kolmas vinkki on Gefiluksen maitohappobakteeripurutabletit, joihin on näppärästi lisätty myös C- ja D-vitamiinia. Ne tekee meidän koko perheelle hyvää ja kulkee näppärästi mukana reissuissa. Toivoisin, että näistä löytyisi apu meidän viimeaikaisiin sairasteluihin ja vatsavaivoihin. Päärynä- ja mansikkapastilleissa maku on vähän liiankin hyvä, niitä söisi vaikka miten paljon. Onneksi kuulin, ettei niitä voi syödä liikaa, vaikka toki onkin tarkoitettu vain yksi tabletti päivässä nautittavaksi. Gefiluksen pisteellä oli myös hellyyttävä nallesairaala, missä pääsi hoivaamaan nalleja. Jokaisesta myydystä pakkauksesta menee lisäksi osa Lastenklinikoiden kummeille. <3

Alisa oli ensin hieman pettynyt kun hän ei päässyt mukaan Taaperotiistai -tapahtumaan, vieno toive siis, että tuleehan Taaperotiistai -kiertue ensi vuonna taas Raisioon? Pettymys vaihtui tuliaisten myötä iloksi, kuten huomaatte:

Kiitos Taaperotiistai hauskasta aamupäivästä ja näistä supereista vinkeistä meidän kesäreissuja ajatellen! Käykäähän tykkäilemässä Taaperotiistaista Facebookissa, että saatte tiedon tulevista kiertueista. Tänä vuonna Taaperotiistai nähdään vielä Iso-Omenassa ensi viikolla, joten kipinkapin paikalle tutustumaan ja viettämään touhukasta päivää! :)


*Kaupallinen yhteistyö Kids Factoryn kanssa.

Millainen on mun unelmien kesä?

Kesä lähestyy kovaa vauhtia tai oikeastaan se on jo täällä! Nyt avaan mun kesäsuunnitelmia hieman aiempaa enemmän. Mitä kuuluu mun kesään 2018, millainen on mun unelmien kesä?

***

Kun ajattelen kesää, ensimmäisenä mun mieleen tulee perhe! Kolme kokonaista viikkoa yhteistä lomaa. Tuohon kolmiviikkoiseen aikataulutetaan sopivassa suhteessa reissuja ja rentoilua. Viime vuonna meillä oli vain viikko yhteistä lomaa ja se viikko oli aika haipakkaa, tänä vuonna sitten jotain ihan muuta!

Reissut! Kesälomaan on suunniteltu se paljon puhuttu Islannin reissu. Huikeat maisemat ja elämykset odottaa! Pienempiä reissuja tehdään ihan varmasti Suomessa. Samulin sisko asuu Lappeenrannassa ja siitä asti kun hän sinne meni opiskelemaan, olen puhunut että haluaisin mennä käymään Lappeenrannassa. Nyt kun hänen valmistuminen häämöttää, päätin että kesällä teemme yhdistetyn Road trip - kylpyläreissun Itä-Suomeen. Ihana Såfin Lapsiparkki-blogista kirjoitti matkakohteesta hyvän postauksen ja siitä sain boostia meidän reissulle. Samalla reissulla olisi Lappeenrannan lisäksi käydä esim. Porvoossa ja Kotkassa. Meidän viime vuotinen Helsingin reissu oli kiva ja nytkin haaveilen kesäisestä Helsingistä, kumpa ehtisimme sinne vaikka loppukesästä!

Kisareissut kuuluvat meidän kesään ja tänä kesänä toivottavasti saamme niistäkin nauttia hieman pidemmän ja rauhallisemmin. Heti alkukesästä vierailemme ainakin Pohjanmaalla ja tuolloin ehkä kerkiämme myös käymään jossain muuallakin kuin kisoissa. Perinteinen Lapin kisareissu on myös suunnitelmissa. Olen kyllä hirveän kiitollinen, että olen lapsesta saakka saanut kisojen takia reissata ympäri Suomen, olen nähnyt ja kokenut paljon.

Pelkkää reissailua ja autossa istumista kesä ei sentään saa olla. Odotan jo kiireettömiä aamuja ja kävelylenkkejä iltaisin kun ei tarvitse stressata aikaista nukkumaanmenoa.

Haluan syödä itse kasvatettuja perunoita ja tomaatteja. Ostimme myös grillin, joten haluan grillata usein!

Haluan tehdä marenkikakkua! En ole ikinä itse tehnyt, mutta tänä kesänä teen!

Aion myös käydä kotipaikkakunnallani, koska tämä saattaa hyvin olla viimeinen kesä kun vanhempani asuvat siellä. Vaikken itse ole siellä enää vuosiin asunut, herättää tämä kuitenkin tietynlaista haikeutta. Onneksi tätini asuu siellä jatkossakin niin pääsen kuitenkin siellä käymään edelleen. Ehtisinpä kesällä tekemään taas pyörälenkin vanhoissa maisemissa, olen sitä mieltä että juuri kesällä Viiala on parhaimmillaan (tai no mikä paikka nyt ei olisi....)

Haluan tehdä jännittäviä päiväretkiä lähiseudulla. Viime kesänä löysimme vaikka miten monta kivaa ja ilmaista kohdetta.

Uskaltautuisinkohan uimaan järveen?

Kesäsateen jälkeinen tuoksu! Haluan tuoksutella sitä!

Kun kuitenkin istumme paljon autossa, odotan niitä kauniita kesäiltoja kun aurinko on matalalla, silloin on niin kaunista ihailla ohi vilahtavia maisemia ikkunasta!

Päivä huvipuistossa. Alisa on hirveästi toivonut, että menisimme huvipuistoon. Olimme hetki sitten kahdestaan tivolissa ja meillä oli todella hauska päivä. Nyt kun Alisa on jo näin iso niin hän saa vähän jo irtikin huvipuistoista, eiköhän me johonkin huvipuistoon mennä!

***

Haluan tänä kesänä tasaisesti nauttia sekä reissuista, että kiireettömyydestä. Tykkään reissata etenkin kesäisin ja tänä kesänä meillä onneksi on pitkästä aikaa siihen mahdollisuuskin. En kuitenkaan halua, että kesä ja kesäloma on suorittamista, joten ehdottomasti aion välillä vain nauttia kiireettömyydestä ja olla vaan! Sellainen olisi mun unelmien kesä!

Millainen on sun unelmien kesä?

Yhden aikakauden loppu, uuden alku?

Jotkut teistä seuraajista huomasivat eilen illalla, että bloggaamisessani on yksi aikakausi tullut päätökseen. En enää ole osa Perheblogit.fi -blogiyhteisöä.

Olen ollut osa Perheblogeja koko sen olemassaolon ajan ja melkein koko blogiurani. Perheblogeissa parasta oli ehdottomasti yhteisöllisyys ja mahtavat kanssatyypit! Monen monta hienoa tapaamista ja juttua olemme kokeneet yhdessä parin vuoden aikana.

Viime aikoina olen kuitenkin kaivannut hieman muutosta ja Perheblogit ei enää tuntunut minulta. Mitään sen isompaa dramatiikkaa tilanteeseen ei liity, joskus on vain osattava päästää irti vanhasta, jotta voi mennä eteenpäin.

Uskonkin, että tapaan samoja ihania tyyppejä jatkossakin ja ehkä tulevaisuus tuo itsellenikin jotain huippuja mahdollisuuksia. Mihin tämä kaikki ikinä johtaakaan, sen näyttää vain aika.

Nyt jatkan kuitenkin toistaiseksi itsenäisenä bloggaajana ja olen kiitollinen saamistani blogiystävistä ja tuesta. Vuodet Perheblogeissa ovat täynnä hyviä muistoja, mutta nyt on aika mennä eteenpäin.

Kiitos Sari, Lapsiparkki, Norudemu, Äiti on vähän väsynyt, Isifitness, Kommammaa, Tossavaisen toinen sukka, Marialla ja Tänään kotona, olette kaikki mahtavia! <3 Toivon ja tiedän, että tapaamme vielä.

Te ihanat lukijat, teihin tämä muutos ei vaikuta, Tavismutsi on ja pysyy, sisältö on sitä mitä tähänkin asti, eli kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Kevyin askelin kohti viikonloppua ja tulevaa, otathan kiinni kädestäni ja jatkat matkaa kanssani?

<3

Meidän pihan uusi ilme

Viime viikonloppuna intouduimme tekemään pihatöitä. Tarkoituksena oli parannella perennoita etupihalla ja tehdä takapihan patiosta viihtyisämpi. Aikaisemmin meillä ei ole ollut hirveästi aikaa eikä innostusta pihan laittamiseen, mutta olemme hiljalleen intoutuneet pihajutuista ja olemme päättäneet luoda pihastamme viihtyisän kesäkeitaan.

Kun muutimme nykyiseen kotiimme, ihastuimme myös helppohoitoiseen pihaan. Takapiha oli kokonaisuudessaan patiota, yhdellä kivikolla ja parilla tuijalla höystettynä. Etupiha taas oli kivetystä, pientä kivikkoa ja lisäksi siinä oli yksi huonokuntoinen kukkapenkki. Kukkapenkki on periaatteessa taloyhtiön alueella, mutta koska asumme päätyasunnossa perällä, koskee kukkapenkki oikeastaan vain meitä ja seinänaapureitamme. Kerrostaloasumisen jälkeen tämäkin tuntui huimalta edistykseltä.

Heti muuton jälkeen teimme pieniä muutoksia takapihalla, pelkkä kivikkonurkka alkoi näyttää hieman karulta, joten siirsimme silloin jo matalan pallotuijan sinne kulmaukseen vähän vihreyttä tuomaan. Viime kesänä huomasimme, että takapihallamme kasvaa kauniita pioneja, ne olivatkin ainoat kukat pihalla. Takapihan portille laitoimme viime vuonna kaaren ja istutimme jonkun köynnöskasvin sitä täyttämään. Myöhemmin kesällä näämme, alkaako se kukkia, kyllä se ainakin hengissä taitaa edelleen olla. Etupihan kukkapenkkiä siistimme jo viime vuonna ja olemme myös istuttaneet yhden pensaan etupihalle. Aikaisemmin tänä kevänä hankimme etupihalle myös pienen pöytäryhmän, jotta siinä olisi mahdollista istuskella enemmän. Terassilta meiltä löytyy sitten isompi ruokailuryhmä.

***

Tänä vuonna idea lähti siitä, että halusin tehdä terassille pienen hyötypuutarhan: perunaa, tomaattia, mansikkaa ja yrttejä ainakin. Äitini on aina pienesti viljellyt kesäisin hyötykasveja ja siksi halusin niitä itsekin istuttaa. Perunoita olen aiemmin kasvattanut parvekkeella ja nytkin perunat pääsivät isoihin ruukkuihin, toivottavasti saamme muutaman kattilallisen nauttia omia perunoita kesällä. Yritin opiskella netistä mitä ja miten minun kannattaisi viljellä pihalla, minä kun en ole mikään viherpeukalo. Hauska idea minusta oli istuttaa tomaattia ja basilikaa samaan astiaan, ne kuulemma viihtyvät vieretysten. Katsotaan miten hyvin kasvu lähtee käyntiin ja saadaanko me lainkaan satoa pihaltamme. Mitä muuta voisi viljellä ruukuissa? Antakaa ideoita!

Lisäksi tarkoituksena oli ostaa kesäkukkia kaunistamaan pihaamme. Takapihan kivikkokin oli alkanut ärsyttää silmää, joten suunnittelin tekeväni sinne pienen perennapenkin. Puutarhalla kuitenkin homma meinasi lähteä ihan lapasesta ja kärryt täyttyivät kukista. Pysähdyimme myös puuvalikoiman edessä, vaikkei sellaista ollut ajatuksissamme aluksi. Ensin ajattelin ostavani esimerkiksi kirsikkapuun, mutta lopulta päädyimme Riipparaitaan, joka sopii pieneen pihaan näppärästi. Kivikosta tuli mielestäni nyt todella paljon viihtyisämmän näköinen kuin mitä se oli aiemmin. Voisi sanoa jopa, että pihamme on nykyään vähän japanilaishenkinen, vaikka se ei ole ollut päällimmäinen ajatus pihaa rakentaessa.

Lisäksi olemme siistineet pihaamme ja kaivaneet turhia juttuja ylös, jotta piha näyttäisi siistimmältä ja sitä se mielestäni nyt on. Vielä kun tämä kamala siitepölyaika menisi pois niin voisimme kunnolla pestä terassin. Pesua ei vielä viitsi tehdä, sillä sen saisi tehdä sitten joka päivä.

Etupihan perennapenkistä kaivoimme ylös rikkaruohot ja heinikot ja laitoimme uutta multaa ja hieman uusia kasveja. Etupihan kulmassa oli pieni valmiiksi tehty kukkapenkki, joka oli täynnä pelkkää kuoriketta sekä yhdessä nurkkauksessa viime vuonna maahan iskemäni narsissi. Tätä kukkapenkkiä varjosti kuusi, jonka oksat roikkuivat jo ihan maassa. Samuli sahasi alaoksat pois ja näin saimme istutettua tähänkin kukkapenkkiin muutamat kukat. Lisää olisi tarkoitus istutella hiljalleen, mutta en halua kuitenkaan laittaa liikaa kukkia, jotta näillä vanhoilla on tilaa levitä. Voi olla, että kaadamme koko kuusen pihan nurkasta, se ei ole erityisesti mikään pihamme kaunistus. Lisäksi etupihan kivetys olisi tarkoitus myös pestä, koska kuusesta johtuen kivetys on vähän sammaloitunut.

Tykkään nyt meidän pihasta paljon enemmän, etenkin takapihasta. Etupihalla on vielä muutama juttu, mitkä pitäisi tehdä. Muutenkin vietämme etupihalla vähemmän aikaa, mutta senkin ilme on nyt huimasti kohentunut. Parveke on itselleni tällä hetkellä pieni murheenkryyni, sillä se on meillä lähinnä pyykinkuivatusta varten. Siellä ollaan todella vähän, mutta toisaalta olisi kiva tehdä siitäkin viihtyisä. Ehkä otan sen taas seuraavaksi työn alle.

Nyt on kuitenkin kiva iltaisin istuskella lepotuolissa ja kuunnella mun pienen suihkulähteen suhinaa. Omassa pihassa viihdytään nyt paljon paremmin kuin ennen ja suunnitelmia on jo tehty tulevaakin ajatellen. Pienen pihan laittaminen on ihanan rentouttavaa, ei lainkaan ahdistavaa. Ajatus isosta pihasta ei kuitenkaan houkuttele itseäni, näin on juuri hyvä.

Olen ollut ahdistunut somesta

Sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu, monipuolinen ja innostava paikka, josta etsiä inspiraatiota ja jakaa omia fiiliksiä. Käytän somea aika paljon, mutta tiedän miten ahdistavaa se voi myös olla.

Mulla ei ole ollut koskaan merkittäviä itsetunto-ongelmia. En vastaa kaikkia yleisiä kauneusihanteita, en ole erityisen värikäs persoona tai omaa mielettömiä valokuvaustaitoja. Pidän kuitenkin itsestäni. Mut on kuitenkin kasvatettu vahvaksi ja uskomaan, että minä olen hyvä. Mulla on rakastava aviomies, joka ei koskaan vähättele tai arvostele vaan saan tuntea itseni aina merkitykselliseksi.

Somessa sitä kuitenkin joskus tulee sokeaksi omalle itselleen. En pysty aina näkemään sitä hyvää ja kaunista itsessäni kun joku tekee kaiken kuitenkin paremmin. Joku ottaa aina paremman kuvan, näyttää paremmalta, kirjoittaa kiinnostavammin. Näin se vaan on, koska kukaan ei ole ylivertainen.

Some on kuitenkin varmasti omiaan tuhoamaan etenkin heikon itsetunnon. Kauniit ihmiset ja kauniit kuvat voivat aiheuttaa kateutta tai paineita omasta ulkonäöstä tai elämästä. On helppo unohtaa, miten someen usein valitaan aina vain ne parhaimmat otokset ja paljon jää julkaisematta. Oma arki näyttää rumalta Instagramkuviin verrattuna. Jopa minä, kenen pitäisi tietää miten some toimii, miten kuvia stailataan ja muokataan, sorrun välillä siihen vertailuun miltä vaikka meidän koti näyttää arjessa verrattuna toisten Instagram-kuviin tai sisustuspostauksiin.

Välillä tunnen painetta kirjoituksista, kuvista ja julkaisuista. Pitäisi olla parempaa ja laadukkaampaa, nasevaa ja iskevämpää tekstiä. Jos sitten onnistut samaan aikaan jotain mihin olet tyytyväinen, hetken päästä huomaat, että joku tekee sen kuitenkin paremmin. 

Ahdistus kasvaa ja yhtäkkiä huomaan, etten ole pitkään aikaan julkaissut mitään ja ahdistus vain kasvaa kasvamistaan, kuten kävi äskettäin. Tunsin pahaa mieltä inspiraationpuutteesta, mutta samalla hoin itselleni, että tämä on ok, ei tarvitse julkaista mitään jos ei tunnu siltä.

Toisaalta myös näillä alkukesän keleilläkin on ollut vaikutuksensa, olen halunnut nauttia näistä päivistä täysillä, kuin peläten, että ne viedään pian pois. Viime päivinä olen myös miettinyt, että olenko ollut aiemmin koko ajan läsnä, vai onko some vienyt liikaa aikaa. Jos hetkiä katsoo vain kameran linssin läpi, ei tule oltua ihan täysin läsnä tilanteessa. Vaikka olen ennenkin yrittänyt luoda tiukan rajan somettamisen ja läsnäolon välille, tuntuu nyt etten ehkä ole siinä aina onnistunut.

Kun pistin kameran hetkeksi kaappiin odottamaan ja heittäydyin täysillä somelomaan, hiljalleen inspiraatio palasi. Kuin silmäni olisivat auenneet ja näin ympärilläni asioita, joita halusin kuvata. Nyt mulla onkin taas varastossa monta kuvaa, joita lähiaikoina julkaista teille.

***

Some on vain pintaraapaisu meidän elämästä, niin kuin varmaan sinunkin. Harva jakaa somessa koko elämäänsä. Kerron ja näytän paljon kuitenkin meidän elämästä. On pelottavaa, että moni teistä tekee johtopäätöksensä minusta ihmisenä, äitinä tai vaikka vaimona sen pohjalta mitä olen somessa. 

Olen aina ehdottomasti minä ja oma itseni, mutta joskus joudun miettimään voinko kirjoittaa tai sanoa jotain ilman, että minut esimerkiksi ymmärretään väärin tai annan itsestäni väärän kuvan.  Viime aikoina on paljon puhuttu vaikuttamisesta sekä bloggaajan vastuusta, sekin saa välillä miettimään mitä näppikseltään päästää. Kuitenkin bloggaaminen on minulle edelleen rakasta, vaikka juuri nyt tuntuu, että olisin ennemmin kitkemässä kukkapenkkiäni kuin kirjoittamassa. Olen niin huumaantunut kesästä, ettei sille meinaa tulla loppua. Pihajuttuja muuten tulossa seuraavaksi ja kuviakin siihen sain karsittavaksi asti, voisi kai siis sanoa, että suunta on oikea.


Itsensä tutkiskelu on tehnyt hyvää ja fiilistellä ympäristöä muutenkin kuin kameran linssin läpi. Muistan jälleen, miten meidän arki on kauneimmillaan juuri tällaisinä aitoina hetkinä, ei instakuvina.

Oletko sinä tuntenut ahdistusta somessa? Mitkä asiat somessa ahdistaa? Kerro pliis kokemuksiasi, en voi olla ainoa!

Ihanaa päivää!

13 seikkaa, joista huomasin olevani vanha

Minulla ei oikeastaan ole koskaan vielä ollut ikäkriisiä, eikä minulla sellaista ole nytkään, mutta viime päivinä olen väistämättä huomannut, että minä taidan olla vanha... Keräsin tähän 13 seikkaa, jotka saivat mut ajattelemaan, että taidan tosiaan olla vanha.

***

Maajoukkueessa pelaajat sen kun nuorentuu.

Leijonien peliä katsellessa jouduin joka toisen kohdalla kysymään, että kukas tämä pelaaja on, ikinä kuullutkaan. Ja minä kun luulin, että olen hyvin perillä lätkästä. Mutta se aika taisi olla 15 vuotta sitten.... Ja mistä lähtien pelaajat ovat olleet kymmenkunta vuotta minua nuorempia, vastahan ne nuorimmat olivat minun ikäisiäni...?

...entistä nuoremmat täysi-ikäistyvät.

...siis justhan mä olin sen ristiäisissä ja nyt se sai ajokortin, mihin meni ne vuodet tässä välissä? Näkyykö ne vuodet mun naamassa?

Flossaus? 

Mitä hemmettiä se on? Googlasin ja yritin selvittää mikä tämä hittijuttu on, mutta hyvin pian huomasin, että moinen on ihan mahdotonta minulle. Miksi näitä nuorten hittijuttuja putkahtelee jatkuvasti, en pysy perässä!

Sosiaalisenmedian koukerot

Osaan just ja just käyttää Facebookia ja Instaa, kaikki muut on ihan hepreaa ja näiden kahdenkin kaikki uutuusjutut menee välillä yli hilseen ja ymmärryksen.

***

Tylsästä musiikista tuli hyvää!

Bändit ja musiikki, joita joskus pidin tylsinä ja "aikuisten musiikkina" on muuttunut hyväksi. Yhtenä esimerkkinä Ultra bra. En tiedä miksi mielsin sen nuorena tylsäksi aikuisten musiikiksi, mutta nyt tykkään kuunnella sitä.

NRJ soittaa kummallista musiikkia.

En käy juurikaan yökerhoissa tai kuuntele enää NRJ radiokanavaa ja huomaan tippuneeni ihan nykymusiikin ulkopuolelle. Tämä ei kyllä sinänsä taida olla iästä kiinni, sillä Samuli tuntuu olevan nykymusiikista hyvinkin perillä ja opastaa meikämummoa auliisti.

Lukuinto

Olen tämän vuoden aikana lukenut enemmän kirjoja kuin kymmeneen vuoteen yhteensä. Keskimäärin luen vähintään yhden kirjan viikossa. Olen jäänyt koukkuun lukemiseen. Mikään ei ole iltaisin houkuttelevampaa kuin käpertyä viltin alle kirjaa lukemaan kera....

...teekupin

Aiemmin en voinut lainkaan sietää teetä, se oli mielestäni ihan kammottavaa litkua. Nykyään kuitenkin keittelen itselleni teetä ison mukillisen iltaisin.

Huomaan muistuttavani äitiäni yhtä enemmän.

Vaatiiko selityksiä? Otetaan vaikka se teekuppi ja kirjan lukeminen sohvannurkassa, olen ihan kuin mun mutsi! (Huomaa nuorekas kutsumanimi äidille, yritän vaikuttaa nuorekkaammalta.)

***

Käytän sanaa nykynuoriso...

..hyvässä ja pahassa, mutta siis nykynuoriso, ryhmä johon minä en kuulu enää edes omasta mielestäni. En sano olevani vanha, mutta olen entinen nuori. xD

Vaivun nostalgiaan.

Voi sitä 90- ja 2000-lukujen vaihdetta ja omia nuoruusvuosia. Ajatukset vie koulun diskoon ja muotiin, verestän muistoja katselemalla nuoruuden tv-sarjoja. Olispa kiva olla vielä 13! Tai no oikeestaan ehkä ei, silloin kaikki oli niin vaikeeta...

En enää tunne kaupungin yökerhoja.

Ja ne mitkä tunnen, on lopetettu jo pari vuotta sitten...

Valvomisesta toipumiseen menee viikko.

Kerran vuodessa juhlimassa käyminen verottaa seuraavan viikon ennen kuin väsymys on poissa, vaikka  olisin tullut kotiin vähän puolenyön jälkeen. Ei puhettakaan, että valvoisi enää yli 24 tuntia väsymättä... Ennen baariin lähdettiin puoliltaöin, nyt mä lähden sieltä pois samaan aikaan.

***

Summasummarum. Ikä on numeroita ja enemmän asenteesta kiinni. Myönnetään, etten ole enää ihan nuori, mutta en niin vanhakaan, ehkä olen vain vähän mummoutunut asenteeltani. :D

Ennen oli kaikki paremmin.. ..eiku...

Fiiliksiä just nyt

Siitä on taas aikaa kun olen viimeksi istunut koneen ääreen ja kirjoitellut vain satunnaisia fiiliksiäni ylös. Tuntuu, että kevät ja lähenevä kesä on kaapannut mut mukaansa, joten huomaan kirjoittavani tänne entistä harvemmin. Vitsi miten oonkaan kaivannut juuri tätä alkukesää! Tämä lämpötilakin riittäisi koko kesäksi, t-paidassa pärjää, mutta ei ole liian kuuma.

Kuluneet puolitoistaviikkoa on olleet meille paluuta normaaliin rytmiin, sillä olemme saaneet viettää koko perheen kanssa aikaa taas enemmän kuin hetkeen. Miten mukavalta se tuntuukaan kun toinen on kotona! Kyllä se vaan tolkuttomasti helpottaa kun on toinen joka jakaa arjen ja kotityöt.

Olemme ehtineet iltaisin touhuilemaan kaikenlaista kivaa, kuten extempore iltakahvittelut, pihatyöt ja kävelylenkit. On kiva kun Alisa on jo niin iso ja taitava, että pystyy pyöräilemään pidemmänkin lenkin ja me Samulin kanssa kävelemme mukana. Samulista on myös paljastunut pieni puutarhuri kun yhtenä iltana lenkin päätteeksi hän päätyi putsaamaan kaikki kivetyksemme ja siistimään pensaita. Viikonloppuna meillä on suunnitelmissa käydä ostamassa hieman kesäkukkia ja ehkä vähän uusia istutuksiakin. Mä haaveilen pienestä hyötypuutarhasta terassilla: perunaa, tomaattia, salaattia ja yrttejä kenties?

***

Huomaan kuitenkin, että olen edelleen todella väsynyt. Yritän kovasti lepäillä, mutta vähitellen mieleen alkaa hiipiä, meneekö tämä väsymys lepäämällä ohi vai onko kyse jostain muusta? Toivon, että kaikki tästä tasoittuu ja lähenevä kesä tekee tehtävänsä ja herättää mut lopullisesti henkiin! Vein äsken Alisan kävellen päiväkotiin ja tein hieman pidemmän lenkin kotiin musiikkia kuunnellen, fiilis oli niiiiiin hyvä. Veikkaankin, että mun väsymys on juuri liikunnan ja ulkoilun puutetta, onneksi nämä aurinkoiset kelit kuitenkin oikein pakottavat pihalle. Neljä erilaista vuodenaikaa on parasta, sillä itsestäni tuntuu siltä, että uudesta vuodenajasta saa aina uutta voimaa. <3

Kesälomaankin enää vain muutamia viikkoja, kreisiä! Kesälomasta odotan ainakin meidän Islannin matkaa ja sitä, että voidaan tehdä koko perhe reissuja extempore. Ehkä voisimme lähteä vihdoin myös sinne saaristoon? Kolme yhteistä lomaviikkoa tuntuu niin huikealta kun emme ole vielä koskaan näin montaa viikkoa olleet yhdessä lomalla! Alisa on myös toivonut pääsevänsä lomalla huvipuistoon, en ole vielä päättänyt mikä olisi kivoin huvipuisto? Linnanmäellä olemme parina kesänä olleet joten olen miettinyt myös Särkänniemeä ja PowerParkia...





Kesälomassa mietityttää tietysti aina myös taloudellinen puoli, sillä erilaisiin hurvitteluihin saa kulumaan äärettömän määrän rahaa, siksipä onkin taas hyvä muistuttaa myös itseään kaikesta siitä ilmaisesta ja edullisestä kesätekemisestä! Kokosin tähän alle mun blogista vinkkejä ilmaisiin/edullisiin kesäreissuihin!

Nautelankoski

Brinkhallin kartano

Helsinki pienellä budjetilla osa 1

Helsinki pienellä budjetilla osa 2

Helsingin kaupunginmuseo

Ilmaista kesätekemistä

Tunnisteilla reissussa ja kesä löytyy mun blogista vinkkejä vaikka millä mitalla, joten ei muuta kuin suunnittelemaan tulevaa kesää!

Hassua kuinka tästä mun fiilispostauksesta tuli tällainen kesäpostaus, mulla on vissiin todellakin kesäfiilis! :) Sattumaa vai ei, mun tän hetken lempibiisi on muuten Olavi Uusivirran Kesäyön uni! Oikein oikein oikein ihanaa ja kesäistä päivää sulle! <3

Miksi aloin tubettaa?

Teiltä ei varmasti ole mennyt ohi muutos, mikä täällä blogissa on tapahtunut. Blogini pääpaino on siirtynyt videoihin selkeästi. Muutos tapahtui itsellenikin vähän huomaamatta, enkä tarkasti osaa kertoa mistä se johtuu.

Aluksi mun oli tarkoitus julkaista ehkä yksi video viikossa muiden postausten ohella, mutta nyt huomaan, että videoiden osuus on suurempi. Tällä hetkellä vaan fiilis videoiden tekemiseen on parempi kuin kirjoittamiseen, ehkä se jossain kohtaa kääntyy taas toisinpäin. Mä en aio ottaa paineita kummastakaan vaan aion jatkaa tällä mun sekalaisella ja omintakeisella tyylillä.

Tubekanavan uusimmalla videolla kerronkin syitä siihen miksi aloin tubettaa ylipäätään. Yksi isoin tekijä on ollut se, että olen huomannut pystyväni videolla paremmin olemaan oma itseni. Ja mä ehdottomasti aina haluan olla juurikin minä.

Miksi aloin tubettaa? -videoon tästä!

Ette te musta täällä blogin puolellakaan eroon pääse ja toivon toki, että pysytte kaikki meidän matkassa! <3

Pus ja ihanaa sunnuntaita juuri sinulle! <3

MEIDÄN VAPPU

Postauksen lopusta löydät linkin meidän vappuvideoon! Vappu ei ole koskaan ollut itselleni kovinkaan merkittävä juhla. En muista, että olisin sitä mitenkään erityisesti koskaan juhlinut, usein olen ollut töissä tai kisoissa. Tällä kertaa vietimme vappua kotona ja kyseessä oli vappu lasten ehdoilla. Itse otin vapun eniten levon kannalta raskaan viikonlopun jälkeen.

Maanantai oli mulla työpäivä ja pääsin vasta kuuden jälkeen töistä. Alisan kaksi serkkua oli kuitenkin tulossa meille yökylään ja olin luvannut Alisalle, että pitäisimme vappujuhlat heille. Koska vietimme viikonlopun pois kotoa, oli jääkaappimme ihan tyhjä. Töistä päästyäni riensinkin äkkiä kauppaan ostamaan vähän herkkuja ja jouduin menemään toiseenkin kauppaan, koska ensimmäisestä ei löytynyt ilmapalloja ja serpentiiniä. Onneksi nekin lopulta löytyi ja Samulin sisko oli ostanut lapsille omat foliopallot.

Kotona hieman koristelimme lasten kanssa paikkoja ja pukeuduimme naamiaisasuihin. Juhlimme hetken aikaan herkutellen ja Robinia kuunnellen, kunnes lapset alkoivat väsyä ja menivätkin kiltisti nukkumaan. Vähän kadehtien katselin kavereiden lähettämiä kuvia vappuhuveista ja skumppalaseista. Osallistuin toki keskusteluun lähettämällä itsestäni tämän alla olevan kuvan!

Vietin illan kirjaa lukien ja menimme väsyneinä ajoissa nukkumaan, kyllähän se vähän tylsältä kuulostaa, eihän siitä mihinkään pääse. Toisaalta taas lepo arkiviikon keskellä tuli ihan tarpeeseen, kun tässä on ollut tätä ohjelmaa muuten ihan tarpeeksi. Alisan myötä juhlapyhät ovat vähän muuttaneet muotoaan, mutta onko se nyt sitten niin huono asia, ei minusta.

Aamulla pienet juhlijat heräsivät aikaisin, itse tosin sain nukkua vähän pidempään, mutta nousin lopulta valmistamaan pienen vappuaamiaisen meille. Kaikessa yksinkertaisuudessaan lasten mielestä meidän vapputouhut olivat onneksi ihan riittäviä ja hyvä niin. Myöhemmin päivällä leivoimme Alisan kanssa vielä munkkeja kun ystäväpariskuntamme tulivat käymään.

Meidän vappuvideo nyt tubessa!