Voittajan matkassa sis. VIDEO

Viikonloppu takana ja odotettu kisareissu sai hieman ankean alun kun oma kalusto ei valmistunutkaan ajoissa. Hieman harmitti omasta ja Samulin puolesta. Viimeisen kuukauden työ valui periaatteessa ihan hukkaan. Onneksi sain kuitenkin jännittää parhaan ystäväni ajoa ja lopulta saatiin kuin saatiinkin oikein mahtava viikonloppu!

Video tuli totta kai kuvattua reissusta, oli mukava huomata miten hyvin mun edellinen kisavideo otettiin vastaan ja siitä tuli heittämällä kaikista mun tekemistä videoista ehdottomasti suosituin! Kiitos! <3 Tällä kertaa menomatkalla Annin kanssa vitsailimme, että tästä tulee voittajan video, lopulta näin kävi oikeastikin ja ei se toki mikään ihme ole! Videolla pääsette näkemään miten hurjapäisesti yksi Suomen nopeimpia naiskuljettajia ajaa.

Sää oli koko viikonlopun ihanan aurinkoinen ja Alisakin viihtyi kisapaikalla, kiitos pomppulinnan ja karusellin. Koska olimme oikeastaan vain turisteina koko viikonlopun, ehdimme viettämään hyvin aikaa perheen kesken, tästä on kiva jatkaa vapun viettoa!

VIDEOON PÄÄSET TÄSTÄ!

Oikein kivaa vappua kaikille!

PS. Seuraavaksi luvassa muita kuin jokkisjuttuja, mutta palataan näihinkin taas kesän myötä!

Päivä aalloilla - Megastar auton kanssa

Perheblogien neljättä tapaamista tänä vuonna vietettiin meren aalloilla Tallink Megastar -laivalla. Reissu oli mulle nyt kolmas tällä uudella aluksella ja ehdottomasti tykkään sen tyylikkyydestä ja tarjonnasta!

Megastar ostosmatka - autolla suoraan talliin

Mulle tarjoutui mahdollisuus ottaa auto mukaan risteilylle. Kyseessä oli siis Tallink Megastar ostosristeily, eli viiden tunnin Helsinki -Tallinna -Helsinki risteily. Hieman jännitti etukäteen, sillä ensimmäistä kertaa jouduin ajamaan laivaan yksin, mutta selvisin! Emme poistuneet laivasta ja autonikin sai kätevästi olla koko reissun ajan parkissa! Miten helppoa! 

Aina Helsinkiin matkatessa mua stressaa parkkipaikkojen metsästys. Toki satamassa on hyvät parkkitilat muutenkin, mutta arvostin kyllä sitä, että sain vaan ajaa autolla laivaan ensimmäisten joukossa. Megastar ostosristeilylle osallistuvat saavat vielä pysäköintipaikat suoraan ostosmaailman läheltä, että ostokset yms. on helppo käydä nakkaamassa autoon ja jatkaa risteilyä ilman suuria kantamuksia. Koin myös helpoksi kun sain jätettyä ulkovaatteet autoon. Unohdimpa ensin läppärinikin autoon, mutta sen nouto sujui alle minuutissa.

Megastar ostosreissulla autotalliin pääsee kesken risteilynkin ja se juuri teki hommasta todella helppoa, kyseessä ei siis ole ihan perinteinen autokansi vaan nimensä mukaisesti enemmänkin autotalli. Etenkin jos haluaa tehdä hiemankin isommat ostokset, kannattaa valikoima katsastaa etukäteen ja halutessaan tilauksenkin voi tehdä etukäteen. Voi kumpa olisimme tienneet tämän kesällä hääjuomia hakiessa! Jos aikoo tehdä yli 400€ ostokset auton kanssa, kannattaa hyödyntää 30€ hyvitys ja täyttää tilauslomake etukäteen.

Itse lähdin tällä kertaa hieman sillä asenteella, että katselen hieman joululahjoja ja muutama lahja tarttuikin mukaan. Megastar on kyllä todellinen shoppailualus, sillä valikoima on mielestäni muita laivoja laajempi ja jakautuu kahteen kerrokseen. Punaviinin ystävänä tykkään myös laivan viinivalikoimasta ja parilla pullolla tulikin täydennettyä varastoja.

Megastar: vaivaton päivä laineilla

Kehittämispäivä Megastar -laivalla oli muutenkin onnistunut: koko matkaa leimasi helppous ja mukavuus. Kun olin ajanut auton talliin, siirryin laivan Comfort loungeen, missä meille oli katettu aamupalaa. Comfort loungessa on muutenkin tarjolla naposteltavaa ja juomia. Comfort lounge tuntui olevan suhteellisen suosittu, mutta meille oli varattu oma rauhallinen kokoustila.

Kehittämisen lomassa kävimme tietenkin myös kiertelemässä ja ruokailemassa laivan buffetissa. Minä olen juuri sellainen, joka rakastaa laivan buffettia, eikä Megastar jää tässäkään huonommaksi, vaikka buffetin sisältö onkin hieman suppeampi kuin varsinaisilla risteilyaluksilla.

Kuten olette ehkä huomanneet, nämä päiväristeilyt on mun juttu. Tykkään niistä enemmän kuin vuorokauden risteilyistä. Tämä ostosmatka oli kyllä yksi suosikkejani, juuri tuon auton takia, se teki nimittäin päivästä todella vaivattoman. Mikäli Tallink Megastar ei ole sinulle vielä tuttu, kannattaa tutustua mun aikaisempiin postauksiin aiheesta:

Tallink Megastar neitsytmatka

Päivä Tallinnassa autolla



Mukana blogireissulla oli seuraavat bloggaajat:

Lapsiparkki
Norudemu
Äiti on vähän väsynyt
Kommammaa
Marialla

*Toteutettu yhdessä Perheblogien ja Tallink Silja kanssa*

Mestariautoilija

Pitkästä aikaa pääsen kirjoittamaan mun pienestä kommelluksesta. Näin ei voi käydä kuin mulle!

Olemme jo aikaa sitten puhuneet, että meidän pitäisi vaihtaa toinen meidän autoista. Minun auto saisi lähteä ja tilalle saisi tulla uudempi ja parempi auto. Olimme kuitenkin lykänneet hankintaa tänne häiden jälkeen, sillä ennen häitä oli tarpeeksi ohjelmaa ja rahareikiä. Olimme jo katselleet muutamaa hyvää vaihtoehtoa ja tarkoitus olikin lähteä autokauppoja kiertelemään asap.

Mä olen meidän perheessä tunnettu siitä, että inhoan tankkaamista. Valo palaa ja kitkutan loppuun saakka kunnes on ihan pakko tankata. Noh, sattuipa tässä niin, että mittari oli jo reilusti punaisella ja mulla hieman kiire työpäivän jälkeen päiväkotiin. Päätin käydä tankkaamassa sen jälkeen kun olen hakenut Alisan...

Kuinka ollakaan liikennevaloissa keskellä pahinta iltapäiväruuhkaa se bensa loppuu juuri keskellä nelikaistaista tietää. Aplodit ja hurraahuudot minulle! Fiksuna naisena ratkaisin tilanteen niin, että sitkutin startilla nykien kaistojen yli läheiselle parkkipaikalle. Joo, se oli työntämisen lisäksi ainoa vaihtoehto, niin huonoon paikkaan autoni jäi. Tämä kuitenkin aiheutti sen, että autosta hävisi lopulta kaikki virratkin.

Ensin pahoitteleva soitto Samulille, ehtisikö hän hakemaan Alisan. Saipa Samulin työkaverit hyvät naurut! Sitten soitto päiväkotiin ja siitä isälleni, joka sattui onneksi olemaan lähistöllä. Isäni tuli nopeasti paikalle bensakanisterin kanssa. Yritimme myös hinata autoa käyntiin, mutta mitään ei tapahtunut.

Pyysin Samulin paikalle kera kaapeleiden, mutta ei. Rakas vanha kauppakassini ei herännyt henkiin. Olin siis onnistunut jotakin rikkomaan sitkutellessa. Ei muuta kuin hinausautoa tilaamaan! Mun oli niin paha mieli koko tilanteesta, mutta onneksi Samuli ei sättinyt  mua, vaikka ehkä syytä olisi ollut.

Eipä siinä sitten, lähdimme hakemaan Samulille vara-autoa heidän töistä. Mutta koska tämä on Laaksosten laiffia, vastoinkäymiset eivät jääneet tähän!

Kun mun piti lähteä Samulin autolla kotiin, se ei enää startannut. Nyt sitten oikeesti! Miten kenellekään käy näin?

Tunnetusti mä en tule kovin hyvin Samulin auton kanssa toimeen, mutta voi hyvää päivää, silti! Auto halliin ja nosturille, jotain korjattiin ja vihdoin pääsin kotiin.

Ei mennyt montaa hetkeä kun olin linkittänyt Samulille useamman vaihtoehdon. Päätimme siis marssia autokauppaan ja ostaa sen uuden auton nyt. Vanhan autonkin vika jo paikantui ja onneksi homma ei ihan kokonaan mennyt minun piikkiini vaan vikaa oli ollut jo aiemmin. Tarkoitus on nyt myydä se vielä pois.

Noh, nyt on uudempi auto, mutta kyllä mun varmaan kannattaisi opetella käymään vähän aikaisemmin tankkaamassa. :D

Ei muuten uskoisi tämän perusteella, että harrastuksiini kuuluu mikään autoihin liittyvä!

Aviokriisi nro 1 selvitetty... ;)

Terveiset pohjoisesta!

Kuten aikaisemmin puhuin, kesälomareissua pukkasi taas viikonlopulle. Loman jälkeinen työviikko meni nopeasti, kun torstaina iltapäivällä meillä oli tarkoituksena startata kohti Lappia.

Lappi ja tarkemmin Pello ovat kuuluneet meidän kesäsuunnitelmiin jo monena vuonna siellä ajettavien kisojen vuoksi. Tänä vuonna saatiin jännittää aika pitkään reissun onnistumista, koska ei ollut täysin varmaa saanko lomaa töistä. Perjantai kuitenkin saatiin järjestettyä vapaaksi ja luokka missä itse kilpailen, ajettiin juuri perjantaina.

Torstaina Samuli ja Alisa hakivat mut töistä kyytiin ja lähdimme kohti pohjoista. Matkalla poimimme kyytiin myös äitini, joka myös lähti reissuun mukaan. Isäni ja siskoni perheineen olivat jo lähteneet edeltä, joten lähes koko perhe oli matkalla mukana.

Itse ajoin alkumatkasta kunnes siirryin takapenkille tarkoituksenani nukkua kisakoitosta varten. Matka kesti yli kymmenen tuntia ja perillä olimme vasta aamuyöllä. Kovin hyvin auton takapenkillä ei uni tullut, mutta mökin pehmoisessa sängyssä uni maistui enemmän kuin hyvin sen muutaman tunnin ajan, mitä nukkumiseen enää jäi.

Olimme vuokranneet tuttavien kanssa omakotitalon läheltä kisapaikkaa. Olemme yöpyneet paikassa aikaisemminkin. Pitkien kisapäivien jälkeen ulkosauna teki tehtävänsä ja olinkin joka ilta valmis nukkumaan lähes yhtä aikaa Alisan kanssa.

Itse kisoista ei meille tällä kertaa jäänyt mitään kerrottavaa tekniikkamurheiden ja epäonnen saattelemana, joten enemmän tämä reissu meni lomamatkana. Loukkasin myös käteni hieman kisoissa, mutta onneksi lepo auttoi ja eilen käsi oli jo suhteellisen hyvässä kunnossa.

Loppua kohden kelikin parani ja sain laittaa myös shortsit ja topin päälle. Sunnuntaina oli ajoittain jopa kuuma ja häärusketuskin alkaa olemaan hyvällä mallilla.  Itikat kiusasivat etenkin Alisaa, mutta onneksi allergialääkkeistä saatiin siihenkin apu.

Shoppailtuakin tuli hieman Ruotsin puolella sekä Pellon Vihreällä pysäkillä Seita shopissa. Olen tilannut aikaisemmin heidän verkkokaupastaan tuotteita, mutta ehdottomasti kannattaa poiketa tässä ihanassa kaupassa jos olette ohikulkumatkalla. Itse löysin Alisalle Vimmaa -50% alennuksella ja putiikki oli muutenkin täynnä lastenvaatteita sekä sisustustavaraa. 

Takaisin päin lähdimme ajelemaan jo heti sunnuntaina iltapäivällä, sillä mun oli ehdittävä jo tänään maanantaina töihin puoliinpäiviin. Sen verran päätimme kuitenkin lomareissusta ottaa irti, että Pello-Haaparanta välin ajoimme vaihteeksi Ruotsin puolta, eli ulkomailla tuli käytyä taas! ;) 

Minä ajelin taas alkumatkasta tovin ja loppumatkan vuorottelivat äitini Samulin kanssa. Itse yritin hieman lepäillä takapenkillä, sillä kotona olimme vasta aamuyöllä. Raskaitahan tällaiset reissut ovat, mutta toisaalta, meillä on näihin jo aika hyvin totuttu.

Hieman harmittaa, että reissu toteutettiin tänä vuonna näin tiukalla aikataululla, eikä aikaa jäänyt matkalla pysähtelyyn tai muuhun sen kummemmin. Ensi vuonna kesälomani pitäisi ajottua heinäkuulle, joten toivottavasti ehtisimme tehdä lomareissun Pelloon vähän pidemmällä kaavalla.

Meillä oli kuitenkin mukava porukka reissussa, joten se kyllä teki reissusta varsin kivan. Ystävät, joiden kanssa vuoden mittaan tulee paljon kierreltyä eri puolilla maata, ovat huippuja. Hyvässä seurassa surkea kisamenestystkään ei tunnu niin pahalta. Apua ja kannustusta saa puolin ja toisin.

Ensi kesänä otetaan taas nokka kohti Lappia ja kuka tietää paremmalla onnella!

Väsyneet terkut näin viikon alkuun, mutta kivaa viikkoa kaikille! :)

Päivä Tallinnassa autolla

Mun kesälomalla ehdimme myös tehdä pienen ulkomaanreissun! Kävimme nimittäin päiväreissulla Tallinnassa auton kanssa.

Varsinainen matkan tarkoitus oli hankkia juomia häihin, mutta päätimme samalla viettää myös aikaa Tallinnassa. Olin yllättynyt miten hyvin lippuja sai vielä muutamaa päivää ennen. Varasin meille molempiin suuntiin matkan Tallink Megastarilla, jonka neitsytmatkalla olin aiemmin talvella.

Kaikkiaan meille jäi kuutisen tuntia aikaa seikkailla maissa ja se riitti oikein hyvin kun meillä oli auto matkassa. Edellisen kerran olimme Samulin kanssa Tallinnassa ennen joulua, mutta nyt otimme Alisankin mukaan.

Siirtyminen laivaan ja laivasta pois sujui mukavasti autossa istuen ja Alisakin viihtyi yllättävän hyvin autojonossa laivoja ja muita autoja katsellessa. Laivaan ja laivasta pois ajaminen olivat itsessään Alisalle jo kivoja elämyksiä vaikka kuulemma vähän jännitti.

Kun saavuimme Tallinnaan onnistuimme hieman ajamaan ohi määränpäästämme, joten päätimme käydä hieman pidemmällä katselemassa rauhassa paikkoja. Päädyimmekin hieman kauemmas satamasta meren rantaan, missä kävelimme ja tutkailimme hetkisen. Oli kiva nähdä vähän muutakin Tallinnaa kuin sitä perus Vanhaakaupunkia tai ydinkeskustaa.

Kun olimme sitten saaneet juomaostokset tehtyä, ajattelimme lähteä etsimään ruokapaikkaa. Olin lukenut paljon Kalamajan alueesta ja koska se sijaitsi kätevästi ihan siinä lähellä, päätimme lähteä katsomaan sen tarjontaa.

Alue oli täynnä kapeita katuja ja kauniita vanhoja puutaloja, mutta auton kanssa ravintolan metsästäminen ei ollut paras vaihtoehto. Vinkki: selvitä etukäteen mihin mennä syömään! Trendikkäältä alueelta ei tällä kertaa löytynyt meille ruokapaikkaa, joten ajoimme takaisin satamaan.

Saimme auton parkkiin lähelle satamaa ja vierestä löytyi Panimoravintola, johon päätimme mennä, koska nälkä oli kaikilla jo kova. Paikka osoittautui edulliseksi ja tunnelmalliseksi ravintolaksi. Meille kaikille löytyi syötävää ja oma suosikkini oli alkuruoaksi tilaamamme valkosipulileivät. Lastenlista olisi voinut olla kattavampi, mutta Alisa valitsi tällä kertaa lihapullat ja söi ne hyvällä ruokahalulla. Palvelu oli paikassa hyvää ja ystävällistä ja tosiaan hintakin kohtuullinen, sillä ruokineen ja juomineen lasku oli noin 30€ meidän kaikkien kolmen osalta ja näistä minun ja Samulin pääruoat olivat jo 20€.

Ruokailun jälkeen lähdimme hieman kävelemään ja vähän huomaamatta päädyimme Tallinnan Vanhaankaupunkiin. Vaikka viime reissulla kiersimme paljon Vanhassakaupungissa, kiertelimme nyt hieman syrjemmässä ja siellä olikin paljon kauniita rakennuksia ja väljempää kuin pääkaduilla.

Pieni virhearvio mulle oli kuitenkin käynyt kun en ottanut Alisalle rattaita, minä kun olin ajatellut että liikumme autolla! En ottanut ollenkaan huomioon sitä muuta liikkumista kaupungilla. Alisa toki kävelee reippaasti, mutta iltaa kohden pitkä reissupäivä alkoi hänelläkin tuntua jaloissa, joten aika paljon Samuli kantoi joko sylissä tai reppuselässä.

Paljon enempään aika ei tällä kertaa riittänyt, mutta varsin mukava päivä ehdittiin viettää. Laivalla toki perinteiset shoppailut, leikkihuone ja kannella käynti, pian tuo kaksituntinen olikin jo mennyt ja laiva Helsingissä.

Hassua sinänsä, että päiväreissulle Tallinnaan pääsee melkein edullisemmin kuin vaikka huvipuistoon täällä Suomessa. Vaikka meillä oli auto mukana ja se toki nosti hintaa, ei reissu ainakaan yhtään kalliimmaksi tullut kuin hurvittelu jossain Suomen kohteessa. Tulevina kesinä saatamme piipahtaa Tallinnan huvituksissa pidempäänkin.

Autolla Tallinnassa pääsi kätevästi liikkumaan, vaikka jalkasinkin tosin pärjää. Autolla kuitenkin pystyimme näkemään kaupunkia hieman laajemmalta alueelta. Tallinnassa ajaminen ei sinänsä ole hankalaa, vaikka liikennejärjestelyt ovatkin mielestäni hieman sekavammat kuin Suomessa. Hieman joutui miettimään miten mihinkin pääsee, koska kaupungissa oli paljon yksisuuntaisia katuja. Jos kuitenkin kiinnostusta on, reissu auton kanssa on helppo toteuttaa!

Oletteko te käyneet auton kanssa Tallinnassa?

SM 12.

Heipparallaa, täällä vietellään kesäloman ensimmäistä virallista päivää, jee! Heräsin aamulla kuudelta, ihan siis omia aikojani. Voi kun heräisin työarkenakin näin aikaisin. :D

Viikonloppu oli hieman hiljaisempi somerintamalla, koska mulla oli SM-kisat. Suomenmestaruuskisat ovat tietysti meidänkin lajissa usein ne kauden pääkisat mihin tähdätään. Olenkin kertonut aiemmin harrastavani jokkista, eli autourheilua sora- ja asfalttiradoilla.

Itselläni on ollut viimeiset kaksi kautta täynnä epäonnistumisia ja suorastaan vaan todella huonoa tuuria. Kaikki epäonnistumiset ja murheet ovat syöneet itseluottamukseni ihan nollaan. Olen myös alkanut pelkäämään epäonnistumista niin paljon, että pari viikkoa ennen kisoja nukun todella huonosti ja olen aika kiukkuinen. Asenteeni on ollut: miksi lähteä edes yrittämään kun huonosti se menee kuitenkin!? Sanomattakin selvää, että ihan missä tahansa lajissa se on aika tappava asenne. Hermot pitäisi pitää kurissa ja pää kylmänä, mutta takaraivossa jyskyttää, entä jos kaikki taas menee pieleen?

Kuva: TÄÄLTÄ!

Ei siis ollut ihan paras lähtökohta lähteä tavoittelemaan hyvää sijoitusta SM-kisoista reilun 60 naisen joukossa.

Tiesin kyllä, että isäni ja Samuli olivat apujoukkoineen jälleen kerran rakentaneet hyvän auton minulle ja sen puolesta kilpailuun oli helppo lähteä. Autoon luotin, vaikka itseeni en.

Kaksipäiväinen kisa kuitenkin alkoi parhaalla mahdollisella tavalla kun suhteellisen helposti varmistin suoran jatkopaikan varsinaiseen pääkilpailuun sunnuntaille. Hieman pystyin jo hymyilemään ja ajattelin, että hei, kyllähän mä ihan hyvin tämän homman osaan!

Sunnuntai oli täynnä hyviä suorituksia, todella kovaa yritystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Osumilta ei vältytty ja finaalissa jouduinkin keskeyttämään auton rikkouduttua sen verran pahasti.

Kuitenkin SM-kisoissa sijoittuminen on aina kova saavutus itselleni ja SM 12. tuntuu tänään jo oikein hyvältä. Jos olisin päässyt viimeisen lähdön ajamaan ilman osumia, olisi sijoitus hyvällä ajolla ja paremmalla onnella saattanut olla muutaman sijan korkeampi, mutta muuten kisat menivät yli odotusten.

Kuva: TÄÄLTÄ!

Tärkeintä oli katkaista se epäonninen putki ja surkeiden suoritusten sarja. Samuli sanoikin, että ajoin viikonloppuna parhaimmat lähdöt kahteen vuoteen tai kenties ikinä? Nyt on kurssi käännetty taas ylöspäin ja ehkä se itseluottamuskin sieltä hiljalleen palautuu ja pystyn asettamaan tavoitteeksi vähän vielä paremmat sijoitukset. Helppoa se ei toki ole, sillä kovia naiskuljettajia viivalla kanssani on monia ja aina tarvitaan myös sitä tuuria.

Ensi vuonna pääsen kuitenkin kokeilemaan onneani samalla autolla ja siihen saakka harjoitellaan muissa isommissa ja pienemmissä kisoissa.

Kun vielä paras ystäväni ja kaasoni nappasi SM-mitalin, voin sanoa, että viikonloppu oli todella onnistunut.

Omia kuvia en valitettavasti jännitykseltäni muistanut napata, mutta postauksessa muutamia kuvia ajostani viikonlopulta.

Välillä tätäkin puolta mun elämästä täällä blogissa! :)

Meidän tiimi

Kello herättää sunnuntaiaamuna 6.30. Samuli vitsaili edellisiltana nukkumaan mennessä, että hänellä on tuo 6.30 ajastettuna ainoastaan viikonlopuille. Niin,  meillä on monesti aikaisempi herätys viikonloppuna kuin arkena. Herätessäni huomaan Alisan taas nukkuvan meidän välissä, hän on hiippaillut siihen yön aikana.

Katselen hetken kahta nukkuvaa. En malttaisi herättää heitä. Kuiskaan hiljaa Samulille ja samalla Alisa herää iloisena. Kerron, että on kisapäivä, ilo senkun kasvaa. Alisa on aina innokas lähtemään kisoihin. Paljon autoja ja tuttuja kasvoja. Heti aamulla Alisa toteaa: On kiva päivä!

Auringon noustessa ajamme usvaisessa aamussa. On kaunista, niin rauhallista. Radiosta soi tuttuja kotimaisia hittejä, yksi lause tarttuu korvaan syvemmin "..mut meidän avaruus on tässä vaikka hiffaa muut ei..."

Eipä tätä harrastusta täysin voi ymmärtää kuin toinen harrastaja.

Kisapaikalla nähdään perhettä, kavereita ja tuttuja. Alisa viihdyttää välillä vaaria, välillä äiti ja isiä ja välillä muita tuttuja. Jauhelihakeitto maistuu erityisen hyvältä kun sen saa syödä raikkaassa ulkoilmassa. Alisa on niin tottunut kisareissuihin, että ruokailut, vaipan vaihdot ja nukkumiset sujuu helposti.

Kisojen jälkeen Alisa palkintojen jaossa Alisa haluaa hakea palkinnon kanssani, ylpeästi esitellen sitä muille ihmisille. Näen hänessä päivä päivältä enemmän itseäni. Olen ollut samanlainen hupsu kuin Alisakin.

Kotimatkalla piipahdamme vielä tallilla, koska Samulilla on pari pientä hommaa. Itsekin sovitan penkin paikkaa tulevaan kilpa-autoon. Syömme Alisan kanssa hieman iltapalaa ja katselemme mitä isi touhuaa. Alisa on kiinnostunut isin touhuista ja haluaisi kovasti jo auttaa..

Auringon laskiessa ajamme kotiin, takapenkki hiljenee vähitellen uneen. Koko pitkä päivä takana, mutta en ole yhtään uupunut. Väsynyt toki, mutta en uupunut. Olen onnellinen, että meidän perhe on näin hyvä tiimi. Tiimi, millä on ihan oma juttunsa.

Kannamme väsyneen taaperon sisälle ja hän toivottaa hyvät yöt ja menee pesun kautta omaan sänkyyn nukkumaan. Lämmitämme Samulin kanssa saunan ja menemme itsekin nukkumaan.

Edessä häämöttävä "yh-viikkokaan" ei tunnu ylitsepääsemättömältä näin kivan päivän jälkeen. Nukahdan onnellisena ja aamulla herään virkeämpänä kuin hetkeen.

Hei sinä perässä ajava!

Kuka myöntää räpläävänsä puhelinta auton ratissa? Räpsitkö jopa selfieitä kun ajat? Keskitytkö ajamiseen tai esimerkiksi radion säätämiseen. Ole kiltti äläkä tee niin! Mä en halua, että sä ajat mua perään! Mun takapenkillä istuu usein kallein aarteeni. Mun lapsi.

Viikonloppuna meidän perheessä tapahtui KOLME vaaratilannetta. Vaaratilanteet johtuivat takana tulevan ajoneuvon kuljettajan keskittymisen herpaantumisesta. Kahdessa vaaratilanteessa selvittiin sydämentykytyksillä, mutta yhden tilanteen seurauksena toinen osapuoli lähti sairaalaan ja meidän autoon tuli muutama pieni vaurio.

Mun ja Samulin vaaratilanteet olivat lähes identtiset: ajoimme maantiellä nopeusrajoitusten mukaan, mutta takana tuleva roikkui kiinni puskurissa. Kun tuli aika kääntyä risteävälle tielle, ei perässä tuleva jarruvalojen vilkuttelusta ja aikaisesta vilkun käytöstä huolimatta havainnut kääntymistämme ja peräänajo jäi molemmilla kerroilla kiinni muutamista senteistä. Ainakin toinen kuskeista räpläsi puhelinta!

Pahin tilanne sattui kun isäni oli sisareni ja hänen miehensä kanssa tien päällä kun liikenne ruuhkan takia pysähtyi. Isäni oli autoletkan viimeisenä kun takaa tullut moottoripyöräilijä joutui tekemään äkkijarrutuksen, jolloin kuljettajan tasapaino petti ja hän kaatui moottoripyörän päältä. Moottoripyörä rysähti meidän auton perään. Moottoripyöräilijä joutui lähtemään sairaalaan, mutta onneksi mitään vakavempaa ei kuitenkaan sattunut.

Kolme vaaratilannetta vuorokauden sisään on aika paljon. Kaikki tilanteet olisivat olleet todennäköisesti olleet vältettävissä, jos takana tulevat olisivat keskittyneet täysillä ajamiseen ja liikenteeseen. Lisäksi riittävä turvaväli olisi antanut enemmän aikaa toimia.

Meillä voisi nyt olla kolme autoa romuna ja mikä pahempaa, jotain olisi voinut oikeasti sattua ja kovin.

Seuraavan kun keskityt johonkin muuhun kuin ajamiseen, mieti oletko valmis kestämään sen jos ajan toisen auton perään ja sen kyydissä olevat loukkaantuu, entä jos ajat vahingossa jalankulkijan päälle? Mitä jos minun takapenkillä matkustava lapseni loukkaantuu siksi, että sinä keskityt täydellisen selfien nappaamiseen ja rysäytät autollasi meidän perään? Pystytkö elämään sen tiedon kanssa, että sinä aiheutit tilanteen omalla huolimattomuudellasi?

Mun muu perhe ja monet ystävät reissaa autolla tänä viikonloppuna Lappiin ja takaisin kisareissulle ja mä toivon, ettei tänä viikonloppuna tule yhtäkään vaaratilannetta.

Pliis, ratissa keskity ajamiseen ja pidä se turvaväli!

Lapsi autossa

Meidän perheessä autoillaan paljon harrastuksen takia. Alisa on tottunut pienestä asti matkustamaan autolla. Nyt juhannuksena meillä on taas luvassa pieni autoreissu ja ensi viikolla Alisa lähtee Samulin ja setänsä kanssa pienelle päiväreissulle Lappeenrantaan. Meidän juhannussuunnitelmat muuttui hieman lennossa kun saaristo vaihtuikin Ähtärin eläinpuistoksi, mutta autoilua on siis luvassa myöös juhannuksena. Meillä sujuu automatkat yleensä tosi hyvin ja ajattelinkin jakaa muutamia vinkkejä, kuinka helpotetaan matkantekoa lapsen kanssa.

Matkustusaika

Me matkustetaan yleensä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Jos joudumme matkustamaan päivällä, yritetään ajoittaa matkanteko Alisan päiväunien aikaan. Näin kesäisin matkaaminen päivällä on sinällään aika huono vaihtoehto varsinkin lämpiminä päivinä. Vaikka autossa on ilmastointi, on sopivan lämpötilan säilyttäminen aika tasapainottelua, etenkin kun Alisa on aika kuumakalle.

Matkanteon helppouteen varmasti vaikuttaa se, nukkuuko lapsi autossa. Alisa nukahtaa autoon helposti, joten pystymme yleensä helposti matkustamaan parikin tuntia ilman, että Alisa tylsistyy autossa.

Jos teemme useamman päivän kisareissun, pyrimme matkustamaan illalla. Pysähdymme sopivassa kohtaa syömään iltapalaa ja tämän jälkeen Alisa nukkuukin yleensä loppumatkan. Joskus olemme tehneet niin, että matkustamme aikaisin aamulla, jolloin Alisa jatkaa uniaan autossa ja muutaman tunnin jälkeen pysähdymme syömään aamupalaa.

Kuva: Sanni Laine

Mukavuus & turvallisuus

Autossa istuminen on aikuisellekin suht puuduttavaa, saati sitten lapselle. Niimpä yritämmekin aina tehdä Alisan olon mahdollisimman mukavaksi.

Turvallisuus on myös tärkeää autoillessa. Valitsimme Alisalle istuimeksi Britaxin Multi Tech II, joka on pienikokoiselle Alisalle hyvä ja mukava istuin. Alisa mahtuu vielä hyvin istumaan selkä menosuuntaan ja suositusten mukaan aiommekin pitää hänet näin ainakin kolmivuotiaaksi. Meidän kolmiovinen auto vain ei ole paras mahdollinen vaihtoehto istuimen kanssa ja siksi olemme katselleet uutta, hieman tilavampaa autoa. Tingin kuitenkin tällä hetkellä ennemmin omasta istumamukavuudestani ennemmin kuin käännän Alisan toisinpäin. 

Mukavuuden kannalta tärkeää on myös vaatetus. Puen Alisan autoon aina suht kevyesti, jottei hänen tule kuuma. Lisäksi tärkeää etenkin pitkillä matkoilla on mukavat ja joustavat vaatteet. 

Tauot & jaloittelu

Lapsen kanssa matkustettaessa  on pakko pitää taukoja tasaisesti. Vaikka Alisa viihtyy tosi hyvin autossa, pyrimme pitemmillä, yli kaksi tuntia kestävillä matkoilla pysähtymään vähintään kerran. Hyviä pysähdyskohteita on esimerkiksi sellaiset huoltoasemat, joissa on kiva leikkipaikka lapsille. Puolituntia riekkumista leikkipaikalla tekee ihmeitä pienelle matkaajalle.

Välillä on kiva pysähtyä myös mielenkiintoisia nähtävyyksiä katsomassa. Vappureissulla pysähdyimme Menkijärven linjaa katsomassa Alajärvellä. Metsikköön on siis rakennettu aitoja juoksuhautoja sekä korsuja. Löytyypä metsiköstä myös panssarivaunu sekä tykki. Olen monesti ajanut siitä ohi ja ihaillut niitä auton ikkunasta. Sotahistoria on aina kiinnostanut minua koulussa. Tällä kertaa meillä oli aikaa pysähtyä ja vietimmekin tovin metsässä tutkien rakennelmia, jotka on tehty mukaillen aitoja sodan aikaisia linjoja. Taaperokin viihtyi käpyjä ja kiviä tutkaillen ja tauon jälkeen jaksoimme taas hyvin jatkaa matkaa.

Automatkat sujuu meillä jo melko rutiinilla ja pääsääntöisesti reissut menevät hyvin. Harrastuksen takia meille autoilu on välttämätöntä ja olisi kurjaa, jos Alisa ei autossa viihtyisi.

Kuuntelen kuitenkin mielelläni jos teillä on antaa jotain kivoja vinkkejä koskien lapsen matkustamista autossa. Reissataanko teidän perheessä paljon autolla ja kuinka saatte automatkat sujumaan? :)

Eniten liikenteessä ärsyttää...

Meillä meni viikonloppu autoillessa, joten ajattelin tehdä teille muutaman postauksen liittyen autoiluun. Tässä tulisi ensimmäinen eli: Eniten liikenteessä ärsyttää...

...jos radiosta ei miltään kanavalta tule hyvää musiikkia.

Musiikki on osa autolla ajoa, joten ketuttaa jossei miltään kanavalta tule mitään. Etenkin yksin ajaessa vaihtelen ahkerasti kanavaa sinne mistä sattuu tulemaan hyvä biisi.

...selvää alinopeutta ajavat kuljettajat.

Vaikka kannatan turvallisuutta, enkä missään nimessä ylinopeutta niin kyllä pistää ärsyttämään ne jotka 100km/h alueella ajaa seittemääkymppiä.

...vaaralliset kuljettajat.

Kaahailu, hullut ohitukset, äkkinäiset jarrutukset, ajokortti muropaketista jne. En tykkää!

...liian lähellä ajavat.

Etenkin nyt kun takapenkillä matkustaa kallein aarteeni niin liian lähellä hinkuttavat saavat niskakarvani pystyyn.

...leveäkaistatiellä liian keskellä ajavat.

Joudun ajamaan melko usein leveäkaistatietä ja lähes joka kerta siellä on joku vatupassi, joka ei ymmärrä lukemaansa... Leveäkaistatiellä ajetaan OIKEALLA, ei keskellä tietä...

...seilaajat.

Räplätään puhelinta, puhutaan kaverin kanssa, ollaan muuten vaan kuutamolla ja seilataan laidasta laitaan niin ettei yksi kaista riitä. Uskalla siinä nyt sit lähtee ohi..

...vakionopeudensäätimen kanssa ohittelijat.

Vakionopeudensäädin on kiva juttu, mut ei sitä tarvi ohitustilanteessa käyttää niin, että ohitukseen kuluu puolituntia. Jos mennään ohi niin mennään sitten reippaasti.

...vilkkua käyttämättömät.

Me muut ei osata lukea sun ajatuksia. Me ei tiedetä, että sä meinaat täydestä vauhdista jarruttaa ja kääntyä sinne metsätielle. KÄYTÄ VILKKUA!

...keski-ikäiset audi/bemari/mersumiehet.

Ajatte puskurissa kiinni, ehkä räpsyttelette valoja jos joku on erehtynyt teidän eteen, ohittelette varomattomasti ja kaahailette, koska teillä on siihen teidän mielestä oikeus.

Mua ärsyttää liikenteessä ilmeisesti monikin asia, tunnistitteko mitään samoja? :D 

Mikä teitä ärsyttää liikenteessä?