Koko ajan kipee...

Blogi piti pientä taukoa kun kirjoittaja on taas kerran sairastellut. Edellisestä sairastelusta jäänyt köhiminen ja kurkkukipu yltyivät jälleen. Alkuviikosta vielä sinnittelin töissä, mutta kun yhtenä iltapäivänä töiden jälkeen jouduin tosissani miettimään, että onko nyt kevät vai syksy, päätin että on aika jäädä kotiin lepäämään. Oon ollut ihan superväsynyt, mutta jospa se tästä.

Mä vihaan sitä, jos joudun olemaan töistä pois. Tunnen siinä kohtaa itseni ihan epäonnistuneeksi vaikka tässäkin kohtaa mun kurkku on tulessa ja mun työssä kuitenkin pitäisi puhua paljon. Yhtälö on siis aika mahdoton. 

Kurkkukivun lisäksi on flunssaa ja tukkoisuutta, huomasin vähän aikaa sitten että mun oireet pahenee töissä. Viikonloppuisin mulla ei kotona ole ollut juuri mitään flunssan oireita, mutta heti alkuviikosta töissä ne pahenee. Meillä tehdään toimistolla remonttia tällä hetkellä ja epäilen remonttipölyn aiheuttavan mulle tätä tukkoisuutta. Myös lääkärissä epäilivät myös pölyn ärsyttävän limakalvoja ja siksi mulla on nyt näitä jatkuvia oireita. Toivottavasti remppa ja pöly laantuu ja oma tilanteeni normalisoituu.

***

Osansa on kyllä varmasti myös sillä, että Alisa palasi päiväkotiin ja sielläkin pöpöt jyllää. Jotenkin meidän perheessä ne taudit osuu aina juuri muuhun. Ehkä mulla on vaan heikoin vastustuskyky. Kaivoin taas vitamiinipurkit kaapista, siellä ne ovat pölyttyneet kesän ajan.

Pää on ihan jumissa, joten kirjoittaminen ei tällä hetkellä oikein ota sujuakseen. Tämänkin tekstin luonnosteluun meni tovi jos toinenkin. Nyt taidan taas keittää kupin teetä ja hautautua peiton alle. Ehkä huomenna on jo parempi päivä.