Meillä lapsi saa päättää!

...ei sentään ihan kaikesta, mutta monesta pienestä asiasta.

On tietysti asioita, jotka on niin suuria, ettei niistä päättämistä edes voi sysätä lapsen harteille, mutta mielestäni pienemmistä asioista on ihan hyvä käydä keskustelua yhdessä lapsen kanssa ja antaa lapsen vaikuttaa. Ja tietysti päätösvalta kasvaa lapsen kasvaessa, mutta mun mielestä näitä asioita on hyvä aloittaa jo pienemmänkin lapsen kanssa.

Meillä ei lapsi päätä siitä, että puetaanko pakkasella haalari ulos, miksi edes kysyisin "puetko haalarin kun mennään ulos?" Miksi pitäisi kysyä, kun vaihtoehtona ei kuitenkaan ole mennä ulos ilman sitä haalaria...

Mulle on tärkeää, että Alisalla on tunne, että hänen mielipiteillään on merkitystä. Kysyn syötkö omenan vai päärynän, puetko punaisen paidan vai vihreän. Mielestäni on hyvä antaa valita kahdesta hyvästä vaihtoehdosta mieluisampi kuin perustella miksei kesämekkoa voikaan laittaa päälle vaikka juuri kysyttiin mitä haluaisit pukea päälle. Pyrin välttämättään sitä, että annan liikaa vaihtoehtoja ja sitten hänen valintansa ei olekkaan mahdollinen.

***

Totta kai meillä vanhemmat päättää pääsääntöisesti minkälaisia vaatteita ostetaan ja mikä on säähän tai juhlaan sopiva vaate. Toistaiseksi Alisa yleensä pitää ostamistani vaatteista, pyrin aina hankkimaan mukavia vaatteita, joissa on hyvä olla, toki ulkonäöllä ja laadullakin on vaikutusta. Mulle on kuitenkin tärkeää, että Alisa tuntee olonsa hyväksi ja mukavaksi vaatteissaan.

Me valitaan yleensä illalla yhdessä vaatteet päiväkotiin. Joskus saattaa olla, että aamulla Alisan mieli on muuttunut ja hän saattaa vaihtaa toisen paidan, eikä se ole niin vakavaa jos vaatteet eivät ole ihan sävy sävyyn. Tai no eivät ne kyllä ole minunkaan valitsemana sävy sävyyn, mulla kun ei ole sen suhteen oikeastaan minkäänlaista silmää.

Jos vaatteet ovat ehjät ja keliin ja tilanteeseen sopivat, en näe tarpeelliseksi liikaa kontrolloida Alisan pukeutumista. Alisasta huomaa, että häntä kiinnostaa vaatteet, joten miksi en kuuntelisi hänen mielipidettään. Se on toki sitten eri asia, jos vaatteet eivät kiinnosta lainkaan, silloin on ihan hyvä, että vanhempi päättää vaatteet.

***

Vaikka pääsääntöisesti Alisan itsekin valitsemat asut ovat hyvin normaalit, eikä mitenkään hullunkuriset, olemme kuitenkin huomanneet että jo pienten lasten keskuudessa pienikin "poikkevuus" saattaa aiheuttaa ivailua. Alisalla oli hetki sitten vaihe, jolloin hän halusi joka päivä pukea korut kaulaan. Totta kai annoimme hänen pitää koruja päiväkodissakin. Pitkän aikaa meni hyvin, mutta kerran joku lapsista oli sitten hieman pilkannut Alisaa ja hänen korujen käyttöä. Sen jälkeen Alisa ei enää halunnut laittaa koruja päiväkotiin.

Todennäköisesti tällaisia koruepisodin kaltaisia tilanteita tulee joskus tulevaisuudessakin vastaan, mutta juuri siksi haluan kannustaa Alisaa oleman juuri sellainen kuin on. Samalla kun annan Alisan itse vaikuttaa omaan tyyliinsä ja pukeutumiseen, uskon että opetan häntä hyväksymään kaikkia sellaisina kuin on.

Mitä mieltä te olette, onko tuhoon tuomittu asia antaa lapsen itse vaikuttaa mielipiteellään asioihin?