keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Mutsin glamourelämä ja totuus kaiken sen luksuksen takana.

Tiedättekö kun joskus hiipii semmoinen epäilyksen peikko. Se on semmonen epäilys, että jos teitä ei kiinnostakaan mun tavallinen elämä. Yleensä se iskee sen jälkeen kun on kauheesti lukenut kaikkien supersuosittujen muotibloggaajien blogeja, onhan niiden elämä ehkä vähän eri sfääreissä kun meikäläisen.

Noh yhden tämmösen peikkohetken jälkeen mä sain idean. Idean siitä, et mäpäs vietänkin nyt oikein luxusillan, otan vaahtokylvyn ja kaikkee. Ja tietty nappaan teille sit parit kuvat ja kirjotan postauksen kuinka oli niin rentouttava ilta ja pieni glamour tekee aina hyvää. Varmaan pieni glamour tekis tavismutsillekin ihmeitä, mut jaan teille nyt vähän realistisemman tarinan näiden postauksessa esiintyvien kuvien taustalla.


Päätin siis mennä kylpyyn, koska meiltä sellainen kylpyamme kerran löytyy. Laitoin ammeen täyttymään ja sekaan reilusti kylpyvaahtoa, siis oikein semmonen leffavaahto, niin että piisaa. Siinä sitten samalla raivasin ne parikymmentä rumaa saippuapurkkia siitä ammeen reunalta pois ja etsin kynttilöitä. Sytyttelin niitä sitten siellä palamaan ja muistin, että jääkaapissa on vielä tippa viiniä uudestavuodesta jäljellä. Kaadoin sen sitten viinilasiin ja laitoin kippoon vähän viinirypäleitä ja silleen.


Kulissit oli kunnossa ja eikun ottamaan kuvia. Jossain kohtaa siinä sitten huomasin, että pesukoneen letku näkyy rumasti taustalla, no eikun virittelemään. Seuraavaksi uppouduin kuvaamiseen niin paljon, että nojasin vaipparoskikseen turhan kovin ja sehän päätti kaatua ja kansi kolisi lattialle. Siellä mä sitten keräilin itseäni ja niitä paskavaippoja lattialta ja noustessa unohdin pääni yläpuolella olleen sukkatelineen, joka märkine sukkineen rysähti alas. Totta kai tässä kohtaa Alisa heräsi ja kävin sitten saattamassa hänet takaisin untenmaille.


Tässä kohtaa mä aloin ensimmäisen kerran vähän miettiin, et ehkä semmonen luksuselämä ei oo ihan se mun juttu. Kun sitten pääsin kylpyyn asti niin olihan se jo vähän viilentynyt siinä tusatessa, mutta laskin kuumaa vettä päälle niin tuli ihan lämmintä. Ainiin, niitä viinirypäleitä en voinutkaan syödä kylvyssä, koska mun kädet oli vaahdossa niin olis ollut vähän hankalaa, viini oli niin väljähtynyttä, että kulauksen jälkeen mun tuli siellä lämpöisessä vedessä jo niin huono olo, et oli pakko ruveta lopetteleen. Lisäksi mun oli pakko nostella ne kynttilät pois siitä reunalta, että pystyin edes käymään suihkussa. Kun sitten laitoin vielä suihkuverhon eteen niin tuli sen verran pimeää, että oli pakko laittaa valot. Siinä kohtaa kaikki luksus viimeistään valui kylpyvaahdon mukana alas viemäriin.


Jos mä jotain tästä opin, niin ehkä on parempi, että mä teen jatkossakin vaan tätä omaa juttuani, enkä edes yritä olla mikään glamour. Ja ehkä niin on parempi, ihan kaikkien kannalta.

Jos siis etsit glamouria ja luksusjuttuja niin ehkä tää ei oo oikee paikka. Mutta jos sulle kelpaa jokin vähän arkisempi, niin se on ihan varmaa, että tavismutsi toilailee jatkossakin, Pysykää siis linjoilla! :)

12 kommenttia:

  1. Mä täällä nauraa kikattaen luin tota juttua! Ihan loistavaa! Voisin niin kuvitella itseni tuohon tilanteeseen. Ja paras opetus tässähän on ettei se glamour olekaan niin glamouria. ;)

    VastaaPoista
  2. Apua, kuinka hauska postaus!! :D

    Voisin kuvitella, että itselleni kävisi täysinsamanlaisia juttuja!! :D Kirjoitat tosi hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :) Mä luulen juu, et aika moni voi samaistua näihin mun kommelluksiin. :D

      Poista
  3. Ei jumpe! Oon jo kolme kertaa kirjottanut tähän vastauksen ja aina se häviää. No kokeillaan vielä kerran. Tiivistetysti.

    Eli. Niinhän se on. Facebookissakin aina pitää näytellä niitä parhaita kuvia kodista ja itsestään. Vaikka todellisuudessa 5 minuuttia kuvan oton jälkneen olkkari näyttääkin leluräjähdyksen kokeneelta ja ne viherkasvitkin (ne jotka on vielä elossa siis) nuokkuu janosta. Unohtamatta niitä pyykkivuoria, jotka on pidotti sinne kylppäriin piiloon.

    Ja se äiti, ah. Se kuvassa meikattu äiti. Joka tietysti meikkasi ensimmäistä kertaa sitten puoleen vuoteen ja ilman meikkiä näyttää elävältä kuolleelta. Mutta niinhän se on, kun tunnit vuorokaudessa loppuu kesken ja yöunet jää vähille.

    Itsellä se "the thing" on aina ollut kynnet, mitä tulee naisellisuuteen. Eli monia vuosia olen omistanut rakennekynnet ja kyllä niillä hyvin pärjää. ja kehujakin tulee aina ihan kassaneideistä lähtien. Mutta on siitä se hienous kaukana kun vauvan peppupesun jälkeen hankaat sormet verille, että saat kaiken pskan pestyä kynsien välistä.

    Niin ja se tukka.. Helppoa kun heinän teko. Jos naapuri joskus sattuu ihmettelemään, oletko tehnyt jotain hiuksillesi.. KYLLÄ. Pesin ne.

    Näin sitä uudistetaan lookkia.

    Niin ja anteeksi pienoinen yleistäminen ja äärimmäisyyksiin meneminen. Mutta tällaista se elämä on ja sellaista sen tulee ollakin, jotta siinä olisi mitään hauskaa. Mitä elämää siinä kiiltokuvakulissikodissa on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt tuli ainakin perille! :) Itsekin olen monesti joidenkin blogiin ja someen julkaisemieni kuvien kohdalla, että kehtaanko niitä julkaista jos ei ole viimeiseen asti lavastettuja ja mietittyjä. Sitten taas toisaalta olen miettinyt, että itseäni kiinnostavat eniten ne kuvat ja blogit joissa näkyy se arkinen elämä, eli se sama kaaos, joka meilläkin välillä vallitsee. :D Ja on se vaan niin paljon vapauttavampaa haudata ne kulissit ja pinnallisuus ja keskittyä siihen todelliseen elämään. :)

      Poista
    2. Siinäpä sulle postausaihe jos joskus on iskee inspiraation puute. Ennen ja jälkeen. Edustuskuva vs reality. Tältä näytti kun oli vielä siistiä ja tältä näyttää hetken elämisen jälkeen.
      :)

      Poista
    3. Oikein hyvä idea! Etenkin lastenhuoneesta saisi välillä tosi hyviä arkikuvia. :D

      Poista
  4. Ai hitsi miten ihanan rehellinen postaus, tuli ihan nauru kun tätä luki! :D Ihanaa, että löytyy mun lisäkseni muitakin, jotka ei hallitse tota muotibloggaajien glamouria. Luulen, että on erittäin fiksua ja varsinkin tervettä hyväksyä itsensä sekä bloginsa just sellasena kuin se on, ilman että yrittää esittää mitään muuta. Eiköhän lukijatkin haista epäaitouden... anyway, kiitos tästä, tämä piristi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva jos ilostutti! :D Ja nimenomaan, itse olen myös sitä mieltä, että jos yrittää esittää jotain mitä ei ole, siitä jää kyllä jossain kohtaa kiinni. :) Kiitos kommentista. :)

      Poista
  5. Mainio postaus :'D Hienoja kuvia sait kyllä silti napsittua, vaikka todellisuus olikin ehkä vähän erilainen :D

    VastaaPoista

Jätä toki kommenttia! :)