perjantai 31. elokuuta 2018

Tältä näyttää meidän arkinen koti

Blogeissa on nyt ollut liikkeellä kiva postausaihe, nimittäin arkinen koti ilman stailausta tai silottelua! Olen muistaakseni aikaisemminkin kuvannut meidän arkikotia tänne, mutta ajattelin, että olisi kiva jälleen kuvata teille, miltä meillä yleensä näyttää! Nämä kuvat on vielä otettu siten, että en tosiaan ollut jaksanut siivota pariin päivään, koska olin ollut sairaana.


***


Eteisessä tulijaa tervehtii yleensä kenkäröykkiö. Meillä on aika pieni tuo varsinainen eteinen, joka on yhtä tilaa keittiön ja olohuoneen kanssa. Siihen ei mahdu mitään järkevää kenkätelinettä ja vaikka seinustalla onkin runsaasti liukuoven takana kaappitilaa, eivät kaikki kengät aina eksy kaappiin asti...




Eteisestä päästäänkin olohuoneeseen, jossa yleensä on sohvilla tyynyt ja peitot vähän hujanhajan, koska meillä ollaan melkoisia sohvalla norkoojia. Meillä on kaksi sohvaa ja molemmissa runsaasti tyynyjä ja peittoja, niiden väliin me yleensä iltaisin kietoudutaan ja siksi peitot ja tyynyt on yleensä miten sattuu. Vaikka olen aika ehdoton sen suhteen, että käytetyt astiat laitetaan suoraan tiskikoneeseen, sohvan sivupöydällä näkyy usein kahvikuppi, koska juuri se sohvanurkkaus on mun suosikkipaikka nauttia kahvia. Samoin se on mun bloggausnurkkaus, tälläkin hetkellä kirjoitan postausta juuri tuossa nurkassa ja usein tietokone onkin siinä lähellä. Muuten meidän olohuone siistiytyi todella, kun Alisan lelukori kannettiin yläkertaan. Nyt kaikki Alisan lelut ovat vain hänen huoneessaan ja aika kiitettävästi ne myös siellä pysyvät. Olohuoneen kaapista löytyy kuitenkin vähän kirjoja ja lautapelejä, joten aika usein ne ovat levällään olohuoneen lattialla.





Ruokapöytä meillä sitten kielii yleensä siitä, että kyllä täällä lapsiperhe asuu! Pöydällä on milloin mitkäkin askartelut levällään: muovailuvahaa, kyniä, saksia ja muita askartelumateriaaleja. Muutenkin pöydälle eksyy niin laskuja, mainoksia ja muita tärkeitä papereita. Nyt siellä on myös kaikenlaisia tiskikoneen ohjekirjoja ja asennusohjeita sekä pieniä osia ja kiinnikkeitä astianpesukoneeseen liittyen...




Tuttu näky meidän makuuhuoneesta! Meidän sänky on aika usein petaamatta näin arkisin. Koska makuuhuoneet on meillä yläkerrassa ja vähän niin sanotusti poissa silmistä, en jaksa sitä yleensä petailla, ellei sitten ole tulossa vaikka vieraita ja välillä en edes silloin, kun tosiaan yleensä aikaa vietetään alakerrassa.





Lastenhuoneessa vallitseekin sitten lelujen valtakunta! Lastenhuoneessa on milloin koti- ja barbileikit kesken tai nukkekoti ja legoleikit. Vaikka kehoitankin Alisaa aina siivoamaan jälkensä, eikä levittämään useampaa leikkiä kerralla, mun mielestä lastenhuoneessa saakin vähän näkyä lasten leikit eikä sen ole välttämätöntä olla aina täysin sotkuton. Etenkin nyt kun meillä lelut on vaan lastenhuoneessa, en jaksa aina välittää onko lastenhuone sotkuton.





***

Someen lisätyt kuvat eivät useinkaan kerro koko totuutta, koska niihin on helppo siivota ylimääräiset roinat pois ja stailata. Tältä meillä näyttää oikeasti arkisin! Joskus mietin, että onneksi meillä on vain yksi lapsi, joka ei ehdi niiiiin paljoa sotkea, koska mä olen aika laiska siivoamaan, vaikka siististä kodista ehdottomasti tykkäänkin ja tietty yleissiisteys pitää olla, pienet sotkut ei kuitenkaan arkea meillä haittaa! :)

Nauttikaahan viikonlopusta, että taas jaksetaan arkea! <3

torstai 30. elokuuta 2018

Paras kylpylä perheen kanssa!

Mulla on jäänyt yksi meidän kesäreissuista kertomatta! Samalla paljastan teille mikä on meidän mielestä paras kylpylä perheen kanssa!


***


Samulin sisko opiskelee Lappeenrannassa ja käytiin häntä moikkaamassa kesällä. Samalla tutustuttiin Lappeenrantaan kaupunkina ja yövyttiin Holiday Club Saimaan kylpylähotellissa. Holiday Club Saimaa oli meille positiivinen yllätys vaikka oltiin liikenteessä keskellä kiireisintä sesonkia.

Me yövyttiin Castle -hotellin puolella ja vitsit miten hieno huone meillä oli, vaikka kyseessä olikin ihan heidän tavallinen huone. Huone oli suuri ja tilava, sekä upealla kylpyhuoneella varustettu. Huoneesta oli kauniit maisemat Saimaalle ja se kruunasi koko homman. Etenkin auringonlasku oli todella kaunis. Saimaa ylipäätään vei ihan totaalisesti mun sydämen ja tulevina kesinä sen rannoille pitää päästä uudelleen.






Käytiin totta kai kylpylänkin puolella pariin kertaan ja siellä meitä odotti sirkusteemainen kylpylä suihkulähteineen ja vesiliukumäkineen. Kylpylä oli todella täynnä lapsiperheitä, mutta mahduimme silti hyvin uiskentelemaan siellä. Kylpyläalue on suht pieni, mutta sieltä löytyy kyllä monipuoliset altaat ja kivasti tekemistä. Meidän suosikki oli virtaava allas sekä esitykset, missä vesi suihkusi musiikin tahdissa.

Sää suosi meitä ja saatiin viettää kaunis viikonloppu kylpylässä ja sen upealla piha-alueella. Kaikinpuolin tykättiin hotellista ja olisi kiva mennä sinne myös sesongin ulkopuolella, jolloin ehkä altaissakin olisi vähemmän kuhinaa.


Mitä kaikkea Lappeenrannassa voi tehdä?


Hotellin lisäksi löydettiin Lappeenrannasta kaikkea muutakin kivaa tekemistä. Tykättiin ihan vaan kävellä kaupungilla, kun Samulin sisko toimi meille oppaana ja esitteli paikkoja. Lappeenrannan satama on todella kaunista paikkaa ja sieltä löytyy myös Lappeenrannan kuuluisa hiekkalinna ja se oli kyllä todella upea! Hiekkalinnan vieressä oli lapsille keinukarusellia, pomppulinnaa yms. ja ei todellakaan ollut hinnalla pilattu moinen, joten viihdyttiin satamassa aika pitkä aika.






Jos on liikkeellä autolla, kannattaa ilman muuta hieman ajella ympäriinsä, sillä maisemat on tosi kauniit. Me ajettiin pieni lenkki Vehkataipaleen ja Taipalsaaren kautta ja matkalla oli huikeita siltoja saarelta toiselle ja sellaista upeaa Suomi-maisemaa. 

Holiday Club Saimaa sijaitsee lähellä Imatran keskustaa, joten piipahdimme myös Imatralla ihailemassa Imatrankoskea sekä patoa. Oli kyllä jylhät koskimaisemat ja suosittelen vierailemaan alueella. Takaisin tullessa käytiin ihmettelemässä myös Saimaan kanavaa ja osuttiin paikalla juuri täydelliseen aikaan ja päästiin näkemään miten iso laiva laskeutui kanavasta läpi, se oli kyllä todella jännä niin meidän aikuisten kuin Alisankin mielestä.




***


Itä-Suomi on meille hieman tuntemattomampaa seutua, mutta ehdottomasti mennään uudelleen joskus ja tutustutaan paremmin seutuun. Vitsailin jo leikilläni, että haluaisin Saimaan rannalta mökin, harmi vaan, että ei taida talous ja aikataulu antaa myöden moiselle projektille, mutta ainahan sitä saa haaveilla. :D

tiistai 28. elokuuta 2018

Kurkkaa meidän kauppakassiin!

Vilkuiletteko kaupassa toisten ostoksia? Musta on mielenkiintoista välillä salaa vilkuilla mitä muut ostavat, siitä saattaa saada ideoita omaan kauppakassiin. Shoppailen kerran viikossa isommat ruokaostokset, joita sitten ehkä kerran täydennetään maidon ja leipien osalta viikon aikana. Tässä on meidän tämän viikon ostokset, sisältäen perus arkiruoan lisäksi myös ensi viikonlopun hot dogit, Samulin saunaoluen ja vähän pesuaineita. Tässä siis ruokaostokset kahden aikuisen ja yhden lapsen osalta, kun osa aterioista syödään päiväkodissa/töissä.






Tässä on aika tavanomaiset ruokaostokset, mitkä meillä yleensä on. Teen ostokset yleensä kauppalistan kanssa, mutta hevi -osastolla shoppailen yleensä siten, että ostan sesonkituotteita tai jos esimerkiksi jokin hedelmä on kivassa tarjouksessa. Hedelmien ja kasvisten peruspohja meillä on kuitenkin yleensä banaanit, omenat, kurkku ja tomaatit, tuota sitten täydennetään sesongin mukaan.  Tällä hetkellä esimerkiksi paprikoita ja kesäkurpitsaa saa todella edullisesti, joten niitä löytyy meidän ruokakassista. Jotain kasviksia tietysti pakastealtaastakin ja marjat meillä tällä hetkellä tulee pelkästään pakasteesta, koska en ole muka ehtinyt metsään itse poimimaan...

Hieman poikkeukselliset ostokset nämä ovat siinä mielessä, että pääruoka-aineksia on normaalia vähemmän, koska niitä meillä oli ennestään kotona/pakkasessa. Lisäksi leipää oli ennestään, joten nyt ostimme vain kauraleipää ja näkkäriä. Mulla on tapana ostaa ruisleipää pakkaseen ja sieltä tarvittaessa sulattaa. Viime aikoina olen leiponut jonkin verran joten tällä viikolla ostettiin mm. voita, sokeria ja kananmunia, joita ei yleensä tarvitse ostaa joka viikko. Samoin ostettiin kahvia ja erilaisia pesuaineita.





Kuten kuvista huomaa, meillä suositaan paljon S-marketin omaa Kotimaista -tuotemerkkiä. Meillä ei tällä hetkellä syödä juurikaan luomutuotteita, mutta mahdollisuuksien mukaan yritän aina ostaa suomalaisia tuotteita ja jos on valinnanvaraa niin mahdollisimman lähellä tuotettua tietysti. Löytyy meidän kauppakassista myös niitä vähän huonompiakin valintoja kuten mehua, maustettua jugurttia ja vaikka nakkeja. Näitä ei kuitenkaan syödä joka päivä tai edes joka viikko, joten mun mielestä se ei ole niin pahasta. Mun meininki ruokailussa on, että syödään perus kotiruokaa ja kohtuus kaikessa.


Kauppakassin hinta oli tällä kertaa 65,79€

maanantai 27. elokuuta 2018

Maanjäristys tuhosi lomakohteemme

Kirjoitin jo aiemmin, että talven lomakohteessamme Indonesiassa on ollut paha maanjäristys. Tai oikeastaan järistyksiä... Järistykset ovat tuhonneet useita paikkoja ja osin myös suunniteltua lomasaartamme Gili Airia. Tuntuu vähän tyhmältä miettiä oman lomamme kohtaloa, kun toiset ovat menettäneet kotinsa...

Olemme varanneet vasta lennot Singaporeen, mistä meidän oli tarkoitus ottaa lennot vielä Lombokin saarelle ja jatkaa siitä veneellä Gileille. Ehdimme jo varata hotellin kyseiseltä saarelta ja lennot meidän piti ottaa heti perään, mutta se sattumalta viivästyi sen ensimmäisen järistysviikonlopun yli. Seuraavana maanantaina saimmekin sitten tiedon, että saarella on ollut pahat järistykset. 

Varaan aina hotellit, jotka on mahdollista perua jos matkasuunnitelma vaihtuu, niin tälläkin kertaa. Onneksi lentoja en tullut varanneeksi niin meillä on vielä takaportti vaihtaa kohdetta...


Kuva Pixabay

***


Singaporesta pääsisi moneenkin paikkaan kuten Malesiaan ja Thaimaahan. Malesiasta löysin muutaman paratiisisaaren, mutta niissä on sadekausi juuri tuolloin. Thaimaassa olen ollut, enkä heti löytänyt sieltä sellaista THE kohdetta jonne olisin halunnut ja mikä olisi ollut järkevästi saavutettavissa. Yksi vaihtoehto olisi aikaistaa meidän suunniteltua Filippiinien matkaa vuodella, mutta toisaalta en halua sitä "varakohteeksi" nyt, vaan haluan tehdä sinne tulevaisuudessa ihan omansa pitkän reissun. Koska mikään ei ole tuntunut sellaiselta kohteelta, joka korvaisi Gilit, ennen viimeisimpiä maanjäristyksiä mietin, että voisimmeko puolen vuoden päästä kuitenkin matkustaa sinne? Gileillä toimeentulo riippuu aika paljon matkailusta, joten ei ehkä auta jaloilleen nousua, jos kaikki turistit peruuttavat matkasuunnitelmansa.

Kun sitten kuulimme, että alueella oli jälleen ollut pahat maanjäristykset ja jopa osa Facebookin reppureissaajien ryhmässä aikoi muuttaa matkasuunnitelmiaan, päätimme Samulin kanssa, että ehkä meidänkin on todella parempi muuttaa matkasuunnitelmia. En tietenkään halua olla mikään uhkarohkea matkaaja. Meillä on ollut tiedossa, että Indonesiassa joskus maa järisee, mutta niin järisee myös Kreikassa ja Italiassa ja silti niitäkin pidetään ns. turvallisina kohteina. En niinkään pelkää sitä, että maa tuolloin järisisi Gileillä, enemmän mua mietityttää missä kunnossa siellä paikat ovat. Aikuisten kesken en asiaa niin paljoa miettisi, mutta Alisan takia seula on tarkempi. Lisäksi mua vaivaa epätietoisuus, kun mistään ei oikein löydä paljoa tietoa Gilien kohtalosta. Gileille ei tehdä pakettimatkoja, joten siksi en voi kysyä esimerkiksi jonkun matkatoimiston mielipidettä. Otin seurantaan myös varaamamme hotellin Facebook-sivut ja siellä sanottiin ennen viimeisintä järistystä että he ovat säilyneet ilman tuhoja. Nyt sivuilla on kuitenkin ollut pitkään hiljaista, enkä tiedä mitä tuhoja viimeinen järistys on aiheuttanut.


***

Mulla meni monta päivää miettiessä, että mihin kohteeseen vaihdamme. Lopulta päädyimme Pulau Bintan saareen lähellä Singaporea. Saari kuuluu niin ikään Indonesialle, mutta on eri puolella kuin maanjäristysalueet. Toki mikään ei takaa, etteikö sielläkin voisi maa järistä. Bintanille pääsee helposti lautalla Singaporesta. Säästämme siis jatkolentojen verran, joka onkin ihan hyvä sillä Bintan on vähän kalliimpi lomasaari Gileihin verrattuna. Hotellin osalta budjettimme laajeni lentolippujen verran ja aluksi olimmekin varamassa majoitusta yhdestä saaren luksusresortista, mutta vaikka hotelli oli kerrassaan upea, jokin siinä tökki... Lopulta päädyimme hieman pienempään ja rauhallisempaan rantahotelliin eri puolelta saarta kuin varsinaiset luksusresortit. Jotenkin se tuntui enemmän meiltä ja muistutti hieman enemmän sitä alkuperäistä ajatusta miksi alun alkaen päädyimme Indonesiaan. 


KUVA



Ihan kaikkea ei voi ennakoida ja pelätä, nyt kuitenkin tuntui hyvältä ratkaisulta vaihtaa kohdetta. Uskon, että tämä Singapore + Bintan tarjoaa oikein kivan loman meille! :)

lauantai 25. elokuuta 2018

Sairastelun pieniä iloja...

Nyt kun tässä on useampi päivä maattu sohvalla sairaana, aloin miettiä onko tässä sairastelussa mitään hyvää... Luin joskus, että positiivinen ajattelu edesauttaa parantumista, joten ajattelin kokeilla sitäkin. Parantua mä nimittäin haluaisin just nyt kaikista eniten. Ajattelin listata niitä juttuja, mitkä mua tällä hetkellä edes vähän piristää...


***



Nukkuminen
Yöunet ovat välillä olleet katkonaisia yskän takia, mutta joka tapauksessa olen nukkunut ja paljon. Yli 10 tunnin yöunia, päiväunia, iltapäiväunia...


Kahvin ja teen nautiskelu
Tätä mä kyllä tekisin varmaan ilman sairasteluakin, sillä vihdoin ostin tuon pannun Ikeasta ja ehkä parhaiten käytetty 7€ ikinä. Etenkin kahvi on niiiin erilaisen makuista kun normikeittimellä tehty. Mauritiuksella tarjoiltiin aamupalalla kahvi tuollaisella ja se oli niin huikean makuista, että siitä jäi kipinä kokeilla samaa myös kotona. En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään kahvihifistelijänä, mutta hiljalleen musta on tulossa jotain etäisesti siihen suuntaan. Toistaiseksi olen tyytynyt ihan markettikahviin, mutta työkaverilta sain vinkin käydä tutustumassa Turun kahvipaahtimon valikoimiin ja näin aion tehdä kun sairasvuoteelta tokenen.




Ison lapsen äitinä oleminen
Kun itse on toipilaana, sitä nauttii paljon enemmän siitä, että lapsi on jo niin "iso". Eihän vajaa 4 vuotias nyt mikään iso lapsi ole, mutta melkein kaikki sujuu jo omatoimisesti, eikä minua tarvita ihan joka juttuun. Alisa myös leikkii itsenäisesti tosi sujuvasti tai välillä myös askartelee. Uusin villitys on kellon opettelu, noin vartin välein hän kyselee mitä kello on ja yritää opetella kellonaikoja. Leikkimisen ja muun ohella hän on oiva apuri, välillä heiluu pölyrätti ja välillä imuri, tiskikonekin tyhjenee mukavasti, joten mikäs tässä on sairastaessa...


Suunnittelu
Vaikka blogihommat ei ole ihan hirveästi edennyt, olen tehnyt muita suunnitteluasioita, kuten millaiset joulukortit tänä vuonna voisi toteuttaa tai millaisia joululahjoja teen tänä vuonna. xD Vaikka on vasta elokuu ja en todellakaan ihan vielä halua aloittaa jouluhössötystä, Pinterestin selaaminen on kuitenkin iisiä näin sohvanperukoilta.


Tv-sarjat ja elokuvat
Oon ennenkin kehunut meidän Elisa viihdettä, sillä siellä on mulle paras tarjonta sarjoja ja elokuvia. Tykkään eniten katsella kotimaisia sarjoja ja elokuvia ja niitä olenkin nyt viime päivinä katsonut oikein urakalla. Sairastelu on antanut siis syyn hyvällä omalla tunnolla katsoa televisiota tuntitolkulla.


***

Vaikka pieniä positiivisia pilkahduksia tässä onkin ollut, toivoisin että parantuisin mahdollisimman pian. Toivottavasti jo viikonlopun aikana pääsen liikkeelle kodin ulkopuolelle ja ensi viikolla töihinkin. Alkaisi kenties nämä blogijututkin sujua. :)

Parempaa viikonloppua teille! <3

keskiviikko 22. elokuuta 2018

Koko ajan kipee...

Blogi piti pientä taukoa kun kirjoittaja on taas kerran sairastellut. Edellisestä sairastelusta jäänyt köhiminen ja kurkkukipu yltyivät jälleen. Alkuviikosta vielä sinnittelin töissä, mutta kun yhtenä iltapäivänä töiden jälkeen jouduin tosissani miettimään, että onko nyt kevät vai syksy, päätin että on aika jäädä kotiin lepäämään. Oon ollut ihan superväsynyt, mutta jospa se tästä.

Mä vihaan sitä, jos joudun olemaan töistä pois. Tunnen siinä kohtaa itseni ihan epäonnistuneeksi vaikka tässäkin kohtaa mun kurkku on tulessa ja mun työssä kuitenkin pitäisi puhua paljon. Yhtälö on siis aika mahdoton. 

Kurkkukivun lisäksi on flunssaa ja tukkoisuutta, huomasin vähän aikaa sitten että mun oireet pahenee töissä. Viikonloppuisin mulla ei kotona ole ollut juuri mitään flunssan oireita, mutta heti alkuviikosta töissä ne pahenee. Meillä tehdään toimistolla remonttia tällä hetkellä ja epäilen remonttipölyn aiheuttavan mulle tätä tukkoisuutta. Myös lääkärissä epäilivät myös pölyn ärsyttävän limakalvoja ja siksi mulla on nyt näitä jatkuvia oireita. Toivottavasti remppa ja pöly laantuu ja oma tilanteeni normalisoituu.


***


Osansa on kyllä varmasti myös sillä, että Alisa palasi päiväkotiin ja sielläkin pöpöt jyllää. Jotenkin meidän perheessä ne taudit osuu aina juuri muuhun. Ehkä mulla on vaan heikoin vastustuskyky. Kaivoin taas vitamiinipurkit kaapista, siellä ne ovat pölyttyneet kesän ajan.

Pää on ihan jumissa, joten kirjoittaminen ei tällä hetkellä oikein ota sujuakseen. Tämänkin tekstin luonnosteluun meni tovi jos toinenkin. Nyt taidan taas keittää kupin teetä ja hautautua peiton alle. Ehkä huomenna on jo parempi päivä.



torstai 16. elokuuta 2018

Kuukauden ruokahaaste!

Meidän kesä täyttyi hyvin pitkälle grillailusta, salaateista ja fiiliskokkailusta. Nyt arjen alettua on ollut pakko taas virittäytyä astetta suunnitelmalliseksi. Kesällä en ehkä kertaakaan muistanut tehdä kauppalistaa, mutta nyt aion jälleen ottaa listat käyttööt!

Istuinkin viikonloppuna hetkeksi koneen äärelle kynän ja paperin kanssa, päätin haastaa itseni ja valita kuukauden ruokalistalle sellaisia ruokia joita meillä ei ole koskaan tehty tai joita ei olla syöty pitkään aikaan. Yllätyin, miten monia ns. perusruokia meillä on jäänyt tekemättä. Ihan liian usein ruokalistalle päätyy samoja ruokia.

Itse pääsen toki aika helpolla, kun me ollaan tällaisia sarjasyömäreitä, eli meillä syödään yleensä useampi päivä samaa ruokaa, joten mun ei tarvitse arkiviikolle suunnitella kuin 2 ruokaa ja viikonlopulle 1-2 ruokaa riippuen siitä miten ollaan kotona.

Ajattelin jakaa teille mun arkiviikon suunnitelmat, jospa niistä olisi apua ja uusia ideoita myös teille! Reseptit on valittu kriteerein helppo, nopea ja edullinen.

Arkisafkat:

Carbonara-pastavuoka
Tuoreherne-parsakaalikeitto
Jauheliha+makaronipata fetalla ja valkosipulidipillä
Sipulikeitto
Lohi-pinaattilaatikko
Italianpata
Nakkistroganoff + peruna
Palermonpasta
Bataattikeitto
Liha-perunasoselaatikko
Pekonipasta


Ai mistä huomaa syksyn lähenevän? No siitä, että pastaruoat lisääntyy ruokalistalla! Mä rrrrakastan erilaisia pastoja ja ne uppoo hyvin myös Samulille ja Alisalle. Lisäksi pastaruokia on helppo tehdä kerralla isompi satsi ja sen maku ei juurikaan muutu lämmitettäessä uudelleen.




Arkiruokien lisäksi suunnittelin myös viikonloppuruokia sekä vähän vaihtelua iltapaloihin. Iltapaloja en suunnitellut joka illalle erikseen ja muistin pari herkullista iltapalaa lapsuudesta. Viikonlopuille suunnittelin sitten vähän erilaisia ruokia. Ihan joka viikonloppu ei olla kotona ja muutenkin meillä on pari kisareissua, eli viikonloppuruokien tulisi olla joko nopeita valmistaa tai sitten tehtävissä etukäteen. Tässä mun suunnitelmat:

Tortillapizzat
Kinkku-ananas pizzakka
Feta-pinaattipiirakka
Vispipuuro
Tomaatti-mozzarella uunileivät
Uuniperunat ja katkaraputäyte
Marjakiisseli + maitokiisseli
Ruokaisa salaatti esim. pastasalaatti tai Nizzansalaatti
Itse tehty perunasalaatti + hot dogit
Grillijuhlat


Helpottavaa, että kuukauden ruokalista on nyt suunniteltu ja voin vain keskittyä ruoanlaittoon. Kiva kokeilla taas vanhoja tuttuja sekä täysin uusia reseptejä. 



Haastan teidät kaikki kokeilemaan ainakin paria ihan uutta reseptiä! Ihanaa vaihtelua!

tiistai 14. elokuuta 2018

Islanti road trip: Islannin etelärannikko

Kolmanteen matkapäivään heräsimme maaseudun hiljaisuudesta ja edellisen päivän pettymykset nollanneina. Majatalossamme oli aivan ihana aamupala: maalaisleipää ja majatalon omistajan itse valmistamia herkullisia hilloja, kylmäsavulohta, mielettömiä juustoja ja herkullista kahvia. Olen edelleen sitä mieltä, että tuo pieni majatalo oli ehdottomasti reissun paras majapaikka!

Majatalolta lähdimme kohti päivän reittiä. Ensimmäisenä meidän piti pysähtyä Seljalandsfoss vesiputouksella, mutta sadekuurosta johtuen päätimme jättää sen hieman riskillä paluumatkalle. Jatkoimme matkaa hieman eteenpäin ja pysähdyimme Skogafossilla ja tuolloin antoi aurinkokin näyttää itsensä. Skogafoss oli ehkä yks mun suosikkiputouksia reissulla ja ihasteltiinkin sitä tovi jos toinenkin. Kiivettiin myös putouksen yläpuolelle ja vaikka rappusia riitti, kannatti kiipeäminen ehdottomasti.






Skogafossilta jatkoimme kohti Vikiä ja ajoimmekin aika pitkän pätkän ja tänään maisemat olivat taas ihan huikeita. Olisimme halunneet käydä katsomassa erästä lentokoneen hylkyä, mutta kävelymatkan pituus hieman arvelutti meitä, sillä tiesimme että päivän aikana tulisi muitakin kohteita, joissa olisi kävelyä ja se ehkä kuormittaisi Alisaa liikaa.

Niinpä jatkoimme ihan Vikiin saakka mustalle hiekkarannalle. Musta hiekka ja valkoisena vaahtoava meri olivat upean näköisiä. Emme uskaltautuneet alas rannalle, sillä olimme kuulleet, että useampikin turisti on joutunut aaltojen syövereihin mennessään liian lähelle rantaa. Meille siis riitti maisemien ihailu ylhäältä.





Ennen paluumatkaa pyörähdimme vielä Vikin pienessä suloisessa kylässä ja ajoimme korkealle kirkon parkkipaikalle katselemaan maisemia. Täällä Islannin etelärannikolla on kyllä todella upeita maisemia ja hienoja levähdysalueita, joissa kannattaa ehdottomasti pysähtyä.


***


Menomatkalla olimme bonganneet paikan, mistä pääsi jäätikölle ja päätimme pysähtyä siellä. Itselläni ei ollut mitään odotuksia, sillä olin ajatellut että parhaimmat jäätiköt löytyvät vasta Vikin jälkeen, jonne emme tällä reissulla ehtineet. Tuonne jäätikölle tehtiin myös vaelluksia, mutta en tiedä onko se ainakaan kyseisessä paikassa mitenkään upea elämys, sillä jää on aika likaista ja mustaa. Koko ajan sulava jäätikkö herätti kieltämättä aika paljon myös ajatuksia. On hämmentävää ja herättelevää miettiä, että tätä en tule tällaisena enää koskaan näkemään, kenties seuraavalla kerralla jäätikön reuna on karannut taas. Valtavana vyöryvä jäätikkö oli kyllä näkemisen arvoinen vaikkei se niin upea ollutkaan kuin mitä muualla Islannissa olisi tarjolla.





Koska mulle oli tullut pakkomielle erilaisista uimapaikoista Islannissa, meidän seuraava pysähdyspaikka oli Seljavallalaugin autio uima-allas kauniissa laaksossa, missä saisimme taas kylpeä kuumassa vedessä. Mulla oli ohjeet, miten paikalle pääsisi ja vaikka kuinka toivoin, ettei kyseessä olisi oikea parkkipaikka, huomasin pian, ettei kyseinen allas ehkä olisikaan niin autio... Parkkipaikka oli täynnä autoja ja ihmiset vaelsivat polkua pitkin kohti uima-allasta. Kävelyä kertyi kilometrin verran ja yksi pieni joki piti ylittää, minä tietysti kastelin kengät.

Matkalla altaalle oli kauniita maisemia ja pian näin kuvista tutun altaan ja pukukopin. Allas on yksi Islannin vanhimpia yleisiä uima-altaita, eikä siellä siis ole mitään palveluita. Pukukopit siivotaan kerran vuodessa talkoovoimin. Edellisistä talkoista taisi olla aika kauan, sillä pukukopit olivat melko sotkuiset. Altaassa ei myöskään ollut kovin montaa ihmistä, sillä monet jatkoivat vaeltamista vielä pidemmälle laaksoon.








Vesi altaassa oli aika vihertävää. Altaassa on kolme betonistareunaa ja yksi seinä rajoittuu kallioon, jota pitkin valuu myös kuumaa vettä altaaseen. Samuli ilmoitti ensin, että hänen ei olisi pakko päästä uimaan, sillä allas ei varsinaisesti houkutellut. Itsekin vähän epäröin, mutta Alisa oli niin innokkaana menossa uimaan, että päätin mennä hänen kanssaan. Ei vesi lopulta likaista ollut ja uiminen oli ihan mukavaa. Olin odottanut paikkaa todella paljon ja siksi se oli hieman pettymys. Kokemus oli kuitenkin uniikki ja erilainen ja siksi en todellakaan kadu sitä. Itse kuitenkin tykkäsin enemmän ensimmäisen päivän Landbrotalaugin kuumista lähteistä.

Pitkä päivä ja uinti kuumassa vedessä väsyttivät Alisan ja uinnin jälkeen hän nukahtikin. Riskimme jättää Seljalandsfoss paluumatkalle siis hieman kostautui. Emme raaskineet herättää Alisaa ja niinpä ajoimme parkkipaikalle ja kävimme pikaisesti vuoronperään katselemassa putousta. Myös putouksen takana olevaan luolaan olisi päässyt, mutta tällä kertaa se jäi meiltä väliin.





Takaisin päin ajelimme suoraan Reykjavikiin ja näimme taas uusia upeita maisemia. Yksi mieleen jäänyt paikka oli geoterminen alue Hverasvæðið. Pitkin vihreiden vuorien rinteitä nousi höyryä ja paikka oli jotenkin ihan uskomattoman näköinen. Tuosta tuli mieleen, että noin islantilaiset paikan nimet on kyllä jotain ihan jäätävää... Älkää kysykö miten tuokin nimi lausutaan...


Saavuimme Reykjavikiin ja löysimme viimeisen majapaikkamme. Tämä viimeinen guesthouse ei ihan mennyt mun yöpymispaikkojen top 10, mut pienen alkujärkytyksen jälkeen siitäkin selvittiin. Islannissa yöpyminen on todella hintavaa kun vähänkin asiallisempien hotellien hinnat ovat päälle 200 euroa yöltä. Me suosittiin edullisempia majataloja ja kaksi ensimmäistä valintaa olivat todella hyviä, mutta tämä viimeisen yön majoitus oli aika karu. Ei siinä varsinaisesti mitään vikaa ollut, mutta mielestäni sana karu kuvaa sitää aika hyvin.


***

Snæfellsnesin jälkeen tykkäsin tästä Islannin etelä-rannikosta toiseksi eniten ja suosittelen kyllä reissua sinne. Reykjavik - Vik - Reykjavik on mahdollista ajaa ihan päivässäkin. Suosittelen kuitenkin yöpymään myös pääkaupungin ulkopuolella jos aikataulu mitenkään antaa periksi. Tämä oli meidän viimeinen kokonainen matkapäivä Islannissa ja siitä jäi monta hienoa muistoa. Tämä päivä osoitti kyllä hyvin Islannin monipuolisuuden: jäätikköä, mustaa hiekkaa, vuoria, laaksoja, vesiputouksia ja autioita uimapaikkoja, kaikki tämä yhdessä päivässä!


Muut postaukset Islannista:

maanantai 13. elokuuta 2018

Talouden välitilinpäätös!

Reilut puolisen vuotta sitten aloitin tiukemman talouskurin. Vinkkasin silloin teillekin 5 pientä askelta kukkaronherraksi. Halusin kääntää talousvaakani enemmän plussan puolelle. Aloitin meidän menojen tarkkailun ja turhien karsimisen. Laadin aluksi jokaisena tilipäivänä suunnitelmia kauppalistasta kuukauden ruokalistaan sekä kuukausibudjettiin. Lisäksi suunnittelin matka- ja hankintabudjetteja ja tein suunnitelmia niiden täyttämiseksi.

Aluksi olin suunnitelmallisempi kuin nyt.
Kesällä homma on vähän lipsunut, mutta toisaalta olen nyt paremmin perillä taloudestamme, joten jokaisen menon budjetoiminen ei tunnu enää ihan niin tärkeältä ja mielekkäältä, kunhan suuret linjat ja budjetit on laadittu. Löyhemmästä suunnittelusta huolimatta, pahimmilta ylilyönneiltä on vältytty ja rahat eivät ole loppuneet kertaakaan kesken. Nyt syksylle otin jälleen tavoitteeksi suunnitella ruokaostokset etukäteen, siinä huomaan selkeästi miten paljon säästyy rahaa sekä vaivaa.






Kuluttaminen on kivaa - yli varojen kuluttaminen ei. Kun taloudenpitoni on kääntynyt enemmän plussalle, se on mahdollistanut monia hankintoja, suunnitelmia ja tulevia matkoja.  Osittain tiukan kulujen karsimisen ansiosta pystyimme matkustelemaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Matkustelemme niin koti- kuin ulkomaillakin ja toki osa matkoista tehdään aika pienellä budjetilla.  En halua kuitenkaan kaikkia säästämiäni rahoja käyttää matkailuun. Suunnitelmallisuus on antanut tietynlaista vapautta. Vapautta kuluttaa rahat niihin asioihin mihin todella haluaa rahaa käyttää.

Tiukempi talouskuri on muuttanut asenteitani. En arvosta enää materian määrää vaan ennemminkin laatua ja fiilistä. Vain tarpeeseen ostetut mieleiset asiat ovat lisänneet onnellisuutta. Kotiimme on löytänyt tiensä enenevissä määrin myös vanhoja tavaroita. Olen joutunut opettelemaan siihen, että minun ei tarvitse saada kaikkea nyt, mutta jos vielä pidemmän ajan kuluttua jotain haluan niin voin sen hankkia. En haksahda enää kaikkiin sisustustrendeihin tai jokaiseen uuteen lastenvaatemallistoon. Olen huomannut, että itselleni mielekkäämpää on panostaa elämyksiin ja esimerkiksi matkusteluun kuin materiaan. En tee enää juurikaan hutiostoja, koska hankinnat ovat tarkemmin harkittuja. Vaatekaappini on kokenut mullistuksen ja olen hankkiutunut eroon monesta turhasta vaatteesta, tilalle olen pyrkinyt hankkimaan ajattomia ja kestäviä vaatekappaleita.

Koen olevani säästäväinen, mutta en pihi. Haluan säästää rahaa, mutta haluan myös nauttia elämästä. Ainahan voisimme luopua edes toisesta autosta tai muuttaa halvempaan asuntoon, mutta joskus mukavuus ja elämänlaatu menevät säästämisen edelle. Osa sijoituksistani on tarkoitettu johonkin hamaan tulevaisuuteen lähelle eläkeikää, mutta en koe pelkästään eläkeikään säästämistä mielekkäänä, etenkin jos se tarkoittaisi kituuttamista nyt. Haluankin elää kivaa ja mielekästä elämää samalla sijoittaen tulevaisuuteen eri tavoin. Rahan sijoittamisella havittelen vakaata ja joskus kenties kevyempää elämää, kun taas esimerkiksi perheen yhteisellä ajalla ja matkustelulla sijoitan itseeni, perheeseemme ja henkiseen hyvinvointiin.

Mun mielestä on hyvä miettiä etukäteen mitkä on juuri teidän perheelle niitä asioita mihin haluatte panostaa ja mitkä taas on sellaisia, mistä voitte säästää. Näin ei edes tunnu siltä, että oikeastaan luopuisi mistään. Vaateostojen ja materian ohella mä olen vähentänyt ulkona syömistä, ruokahävikkiä ja herkkuja.


***


Pelkkä loputon säästäminen ei tietysti aina ole ainut vaihtoehto talouden parantamiseen, joskus on ihan paikallaan miettiä onko mahdollista hankkia lisätuloja jotain kautta. Itse aloitan todennäköisesti loppuvuodesta työskentelemään välillä viikonloppuisin. Viikonlopputyöt kasvattavat hieman kuukausipalkkaa, mutta samalla saan tilalle arkivapaita ja Alisan päiväkotiviikko on lyhyempi. On toki paljon erilaisia mahdollisuuksia hankkia lisätuloja, niistä pitää vain löytää itselle se sopivin vaihtoehto. Tietysti ensin talous kannattaa laittaa muutoin kuntoon, ettei käy niin että tekee pirusti enemmän töitä ja rahat kuluvat silti entiseen tahtiin eikä lisäansioista tavallaan hyödy mitenkään. 

Ennen kaikkea tiukempi talouskuri on antanut mulle mahdollisuuden sijoittaa enemmän rahaa tulevaisuutta varten monin eritavoin. Vielä on matkaa ja parannettavaa, mutta ajattelisin että olen ihan hyvällä tiellä. Vaikka olen joistain jutuista luopunutkin, niin oikeastaan musta ei tunnu siltä. Ne asiat, joista olen luopunut, eivät sitten lopulta olekaan olleet kovin tärkeitä. Tilalle olen saanut sitten enemmän sellaisia asioita, jotka tekevät mut onnellisemmaksi.

Tästä on hyvä jatkaa kohti loppuvuotta sekä joulua, joka kesäloman lisäksi onkin niitä vuoden kulutuspiikkejä ainakin omalta osaltani. Voisikohan tämä joulu olla erilainen?

sunnuntai 12. elokuuta 2018

Näitä asioita rakastan viikonlopussa

Rakastan viikonloppuja. No kukapa ei! Ihan erityisesti rakastan täysin vapaita viikonloppuja. Joskus on kivaa, että on puuhaa ja meininkiä viikonloppuisin, mutta välillä parhaalta tuntuu ne aikatauluttomat viikonloput.


***


Näissä viikonlopuissa rakastan...



...kun voin aamulla herätä ilman herätyskelloa. Alisa nousee yleensä itsekseen ja katsoo lastenohjelmia. Itse herään ja nousen yleensä viimeistään yhdeksältä. Siihen mennessä olen nukkunut hyvät yöunet, mutta silti on vielä aamu. En halua "tuhlata" viikonloppua nukkumalla erityisen pitkään.

...avata ovet ja ikkunat ja antaa kodin tuulettua.

...juoda rauhassa aamukahvia yöpuvussa. Mun pyjamat on yleensä sellaisia enemmän oloasuja ja joskus kekkaloitten sellainen päällä pitkälle päivään. Muutenkin viikonloput vietän ennemmin verkkareissa kuin farkuissa.

...valmistaa ruokaa rauhassa ja sitten nauttia siitä koko perhe yhdessä. En jaksa valmistaa viikonloppuna juurikaan sen erikoisempia ruokia kuin arkenakaan, mutta yhdessä syöden tavallisestakin ruoasta tulee juhlaruokaa. Me ehditään arkisin todella harvoin syödä ruoka yhdessä, joten viikonloppuna se on erityisen tärkeää.




...siivota ja järjestellä jotain "tyhjänpäiväistä." Meillä ei edelleenkään vietetä erikseen siivouspäiviä, mutta viikonloppuisin on parasta tehdä niitä pieniä järjestelyitä, joita yleensä arkisin jaksa tehdä. Viime aikojen projekteja ovat olleet esimerkiksi vaate-, kuiva-aine-, siivous- ja roskiskaappien järjestely. Lisäksi tykkään viikonloppuisin pestä pyykkiä ja vaihtaa lakanat. Eilen inspiroiduin järjestelemään pakastimen, nyt tiedän taas mitä kaikkea siellä on!

...suunnitella ja tehdä reissun ruokakauppaan . Meillä käydään edelleen kerran viikossa kaupassa ja yleensä se on sunnuntai. Ensin on kiva rauhassa käydä kaappeja läpi ja katsoa mitä puuttuu. Suunnittelen yleensä kauppalistan valmiiksi ja sitten käymme rauhassa kaupassa. Meille riittää hyvin läheinen S-market tai Lidl. Spesiaalit jutut on sitten toki haettava erikseen, itse en nauti isoista kauppakeskuksista ja suurista ruokakaupoista, joten käyn niissä todella harvoin.

...rakastan ottaa pieniä lepohetkiä. Koska ei ole aikatauluja, teen yleensä niin että teen jonkun asian loppuun ja sitten otan vastaavasti hetken lepoa. Ei käy viikonloppu liian rankaksi.

...pitkiä leikkihetkiä lastenhuoneessa. Miten olisi esimerkiksi barbien kesäjuhlat?




...rakastan illalla laittaa television pyörimään ja lopulta nukahtaa sohvalle. Meillä nukutaan sohvalla suht usein viikonloppuisin ja oikeasti tykkään siitä! Hyvät nukkumisominaisuudet on myös tärkeä kriteeri sohvan valinnassa.


***


Tähän asti meidän viikonloppu on ollut just tällainen! Kelikin on ollut täydellinen: aurinkoa, mutta ei hellettä. Ihana tuuli tekee ilmasta just täydellisen! Näistä viikonlopuista ammentaa niin paljon voimaa kiireisimpäänkin arkeen. Nautitaan täysillä viikonlopusta! <3

perjantai 10. elokuuta 2018

Lappiin kesällä!

Kaikki mun ystäväpiirissä tuntuvat reissaavan Lappiin lähes joka talvi, laskettelemaan ja hiihtämään. Eikä tietysti ihme, onhan Lappi profiloitunut juuri talvilomakohteeksi. Mun täytyy myöntää, että vaikka olen käynyt Lapissa useasti, en ole koskaan käynyt siellä talvella. Mun reissut ovat aina olleet kesällä kisareissun yhteydessä.

Tänä kesänä lähdettiin Lappiin mun äitin ja Alisan kanssa. Ajettiin perille Pelloon yhdessä päivässä, mutta kuitenkin todella rauhallisesti mm. Tuurissa ja Iissä pysähtyen. Mennessä menimme myös hieman uusia reittejä, kun kerran aikaa oli. Kesällä kannattaa muuten pysähtyä Tuurissa ja Miljoonativolissa, alle 13-vuotiaat huvittelee siellä ilmaiseksi ja meille se osottautui todella hyväksi pysähdys- ja jaloittelupaikaksi!

Oulun jälkeen alkaa tutut upeat maisemat ja Tornion jälkeen ihasteltiin korkeina kohoavia vaaroja ja seurattiin Tornionjoen kiemurtelua. Mä tykkään Lapista kesäkohteena, maisemat ja luonto ovat siellä upeita kesälläkin.

Tällä reissulla päätettiin tehdä muutakin kuin olla kisoissa ja yhtenä päivänä ajoimmekin parinkymmenen kilometrin päähän luontopolulle. Ensin menimme helppokulkuisia pitkospuita pitkin läpi suon ja matkalla näimme mm. kypsyviä lakkoja. Suon jälkeen lähdimme kipuamaan korkean vaaran laelle ja kipuaminen todella palkittiin upeilla maisemilla.








Vaaran päältä aukeavat järvi- ja metsämaisemat olivat todella upeat. Istuimme vaaran laella ja nautimme hiljaisuudesta ja eväistä. Alaspäin laskeutuminen sujui nopeammin, vaikka välillä jouduimme hieman kantamaan Alisaa. Valitsimme suht lyhyen, mutta aika haastavan lenkin, mutta Alisa jaksoi kyllä todella hyvin. Olen viime aikoina tykästynyt erilaisiin vaelluksiin ja päiväretkiin ja odotan innolla, että Alisa hieman kasvaa, silloin voidaan tehdä enemmänkin vaelluksia upeissa maisemissa.

Takaisin luontopolulta ajaessa ihasteltiin maisemia, sillä Pello-Rovaniemi tie on kumpuilevaa ja kaunista seutua vaaroineen. Näimme myös pari poroa, joihin emme niin usein ole näillä reissuilla törmänneet.

Olisi tietysti kiva käydä Lapissa joskus myös talvella, mutta on se upea kohde myös näin kesällä. Kannattaa siis ehdottomasti kokea Lappi myös kesällä! Mulla haaveissa siintää matkan jatkaminen ihan pohjoiseen saakka ja jonain vuonna sen vielä toteutan!

keskiviikko 8. elokuuta 2018

Meistä tuli koiraperhe!

Joku saattaa muistaa, että olen täällä blogissa kirjoittanut, etten ole mikään eläinihminen. Pelkään vähän vieraita koiria, enkä ole koskaan pahemmin haaveillut lemmikin hankkimisesta. Nyt kuitenkin kävi jotain todella yllättävää ja meistä tuli koiraperhe...





...ainakin viikoksi.


Vanhempani lähtivät lomamatkalle ja heidän kultainennoutaja tuli meille hoitoon. Kamilla ikää on jo 13 vuotta, kovin vetreä tämä vanha rouva ei siis enää ole. Hän ei jaksa kovin pitkiä kävelylenkkejä ja lempi puuhaa on makoilla lattialla rapsutettavana. Onneksi helle on vähän helpottanut ja Kamia saa oleilla myös terassillamme varjossa.






En tosiaan ole ollut mikään eläinihminen ja olinkin vähän ihmeissäni, että minut kelpuutettiin koiran hoitajaksi. :D Kami on nimittäin äidilleni erittäin tärkeä ja kaikki kaikessa. Hyvin meillä on kuitenkin mennyt ja olen löytänyt itsestäni pienesti sisäisen koiraihmisen.

Alisa rakastaa Kamia yli kaiken ja Kami on Alisalle todella tärkeä. Kami ei ehkä niin kovin ole välittänyt Alisasta, lähinnä ärsyyntynyt kun meidän elohiiri häiritsee hänen lepäilyä. Nyt kun Kami on ollut meillä, tulee hän Alisankin kanssa paremmin toimeen. Alisa on välillä saanut pieniä matkoja taluttaa Kamia ja on siitä todella ylpeä. Kami on tosiaan niin rauhallinen koira, ettei hän enää jaksa lähteä kiskomaan kummemmin. Alisa on vanhempieni luona saanut myös antaa ruokaa Kamille ja täällä meilläkin se on Alisan kunniatehtävä. Alisa on ylipäätään hyvin eläinrakas ja luulenkin, että rauhallisella ja leppoisalla Kamilla on osuutensa siihen, Alisa on nimittäin vauvasta asti saanut tutustua rauhassa tähän karvakasaan ja sitä kautta tottunut eläimiin.





Koiraperheen plussat ja miinukset



Itsestänikin on aika hauskaa leikkiä koiraihmistä! Aamuisin pieni lenkki piristää ja muutenkin tulee ulkoiltua enemmän, koska kuitenkin Kamin täytyy päästä säännöllisesti ulos. Olen myös aamuisin herännyt ajoissa, kerrankin. On kiva kun Kami iloitsee siitä kun tulemme kotiin. Ennen minusta tuntui, että Kami ei ihan hirveästi minustakaan piitannut, mutta ehkä nyt olen hiljalleen voittanut häntä taas puolelleni. Etenkin nyt kun olen ollut sairaana kotona, on kiva että on toinen seurana täällä, Alisa nimittäin valitsi itse päiväkotiin menon kuin minun kanssa kotiin jäämisen, joten hän on muutaman tunnin päivisin nyt päiväkodissa vaikka olenkin kotona.

Miinuspuolena on sitten hiekan määrä, sitä nimittäin kulkeutuu sisälle koiran myötä tosi paljon. Vaikka Kamista yleensä lähtee paljon karvoja, niitä ei nyt mielestäni ole lähtenyt niin paljon kuin yleensä. Totta kai koira hieman rajoittaa menemistä tai ainakin pitää aikatauluttaa jutut siten, ettei Kamille tulee liian pitkää yksin olemista.  Onneksi tällä viikolla meillä ei ole mitään iltamenoja ja loppuviikosta kun minä palailen todennäköisesti töihin niin Samuli onkin kotona. Normaalisti olemme olleet aika meneväistä sorttia ja siksi olen aiemmin ollutkin sitä mieltä, ettei koira sovi toistaiseksi ainakaan meidän elämään.





***


On hauska leikkiä viikon verran koiraihmistä ja hauskaa miten olenkaan jo tottunut siihen, että meillä on koira. Kamilla on hieman huono kuulo ja yhtenä aamuna hän säikäytti minut todenteolla kun aamulla tulin rappusia alakertaan ja hän ei tuttuun tapaan tervehtinyt minua häntä heiluen vaan makasi vain lattialla. Ilmeisesti hän ei vain ollut kuullut minua ja kun kutsuin häntä vähän kovemmin niin sain tutun tervehdyksen. <3