torstai 17. elokuuta 2017

Meal prep - ajan ja rahan säästöä?

Mä yritän hyvin usein tavoitella mahdollisimman vaivatonta arkea. Etenkin tuleva kuukausi tulee kaikkineen olemaan todella tiukka, joten päätin askeleen verran helpottaa sitä.

Törmäsin termiin meal prep yhdessä ruokaryhmässä ja pitihän sitä kokeilla. Kunnianhimoinen tavoitteeni oli suunnitella ja valmistaa kolmen viikon ruoat etukäteen. Otin siis kynän esille ja mietin millaisia ruokia voisin valmistaa. Mitä ruokia voisi pakastaa ja mitä voisi tehdä pelkistä kuivatarvikkeista. Listalle päätyi esimerkiksi lihapullat, tonnikalapasta, makkarakastike, kasvissosekeitto, jauhelihakastike...




Pääruokien lisäksi listasin myös kasviksia ja juureksia, joita pakastin: kukkakaali, kyssäkaali, paprika, bataatti, kesäkurpitsa... Yhdistelin ruokalistalle pääruoat sekä kasvikset ja nyt mulla tosiaan on ruoat kolmelle viikolle valmiina.

Aikaa mulla meni yhtenä viikonloppuna noin kaksi tuntia. Toki en tehnyt kuin keskimäärin 3 ruokaa per viikko, sillä meillä syödään kyllä useampi päivä samaa ruokaa. Paistoin jauhelihaa, tein lihapullataikinan ja raakapakastin pyörykät, pilkoin makkarat ja kasvikset.





Mitä sitten tavoittelen preppauksella? Jo pelkkä listan suunnittelu etukäteen säästää aikaa ja vaivaa. Yhdellä kauppareissulla varauduin useammaksi viikoksi, tulevat kauppareissut ovat sitten helpompia, koska tarvitsee ostaa vain esimerkiksi maitoa, leipää, hedelmiä...

Preppaus säästää arkisin aikaa ruoanlaitossa kun vain otan esille aterian osat ja teen lopullisen kypsennyksen ja yhdistelyn. Toki esimerkiksi riisit ja pastat olisi voinut jo keitellä valmiiksi, mutta jätin sen tällä kertaa tekemättä, samoin perunaa ei ehkä kannata keitettynä pakastaa. Kala on myös sellainen, jota itse suosin tuoreena, joten toistaiseksi sitä en ole kokeillut pakastaa. Pitäisi keksiä hyvä keino sen säilömiseen.




Koska teen paljon ruokaa kerralla, voin ostaa isompia paketteja ja sitä kautta säästää rahaa. Lisäksi kaupassa tulee käytyä harvemmin, joten heräteostokset jää minimiin.

Nyt kun tämä on ollut mulla hetken käytössä, olen kyllä sitä mieltä, että yritän ainakin jossain määrin toteuttaa tätä myös silloin, kun kiire vähän helpottaa. Joskus on toki ihanaa kokkailla ajan kanssa, mutta kyllä valmis ruokalista ja puolivalmiit ruoat pakkasessa tuntuvat välillä niin pelastukselta!


Mitä ajatuksia meal prep sussa herättää? Vai oliko ihan uusi juttu sinulle?

tiistai 15. elokuuta 2017

Vieraana häissä

Nyt varmaan aika ennen häitä tulee täyttyminen hääpostauksista hyvin pitkälle. Mutta hääthän ovat ihana, kaunis ja iloinen aihe. <3 Me pääsimme viikonloppuna osallistumaan vieraina häihin Samulin serkun astellessa avioon.

Pukukoodina toivottiin rentoa juhlapukeutumista ja meidän kohdalla se oli tällä kertaa tällaista:






Etenkin tykkäsin tuosta Samulin rusetin ja taskuliinan yhdistelmästä. Se sopi mun mielestä tosi hyvin rentoihin iltahäihin.

Oli jännittävää päästä häihin omien häiden kynnyksellä ja vähän jo saatoin tuntea pientä nipistelyä vatsanpohjassa kun hääpari asteli vihittäväksi. Vihkiminen suoritettiin ulkona puiden ympäröimänä. Pieni vesisade juuri ennen vihkimistä ei haitannut ja tilanne oli erittäin kaunis ja tunnelmallinen.




Vihkimisen jälkeen siirryimme varsinaiseen juhlapaikkaan, joka oli suuri valkoinen juhlateltta. Teltassa oli hyvin tilaa kaikille ja sadekaan ei häirinnyt, onneksi sekin kuitenkin loppui iltaa kohden.

Juhlista oli haluttu luoda rennot ja se oli onnistunut valinta. Häissä ei ollut turhaa pönötystä ja se antoi vahvistusta myös itselleni siitä, ettei häiden tarvitse olla pönötysjuhlat. Kiva idea oli myös se, että salaattipöydän jälkeen jokainen sai ulkoa grillistä hakea mieleistään syötävää.







Teltta oli sisältä koristeltu yksinkertaisen kauniisti ja tunnelmaa loivat niin katon valonauhat kuin kynttilät. Ja etenkin iltaa kohden teltta oli upea niin sisältä kuin ulkoa. Myös pihamaata koristi useat kynttilät ja lyhdyt, kaikinpuolin todella kaunista.




Juhlat olivat kauniit ja intiimit. Hääpari oli upea ja onnellisen näköinen. Ilta sai ainakin minut odottamaan vielä enemmän meidänkin juhlia. Onnea vielä hääparille! <3


maanantai 14. elokuuta 2017

Hääjuhlapaikan koristelu

Kun häiden suunnittelu oli alkuvaiheissa, kirjoittelin hieman meidän häiden teemasta. Väriteemaksihan valittiin hyvin pitkälle musta-valkoinen. Nyt kun lähes kaikki hankinnat on tehty, voin hieman vilauttaa miltä meidän hääpaikka tulee näyttämään.

Musta on värinä pysynyt meidän matkassa tänne saakka, tosin teemaa on hieman pehmennetty myöhemmin. Mustavalkoisen lisäksi häissämme tullaan näkemään vähän myös rustiikkia, vaikkei sekään kokonaisuutena ollut ihan meidän juttu. Olen selaillut paljon Pinterestiä ja meidän häiden teemaan onkin sekoitettu hieman erilaisia tyylejä. On mustavalkoista, rustiikkia vähän bohoa... Koska mikään näistä ei pelkästään vastannut sitä, minkä tyyliset häät haluamme, olemme sekoitelleet tyylejä huoletta. En kuitenkaan haluan mitään täyttä sekamelskaa, joten tietty linja on hyvä säilyttää.

Alkuperäisissä suunnitelmissa oli hankkia mustat kaitaliinat, mutta mieleisiä ei ikinä löytynyt. Kun vielä pöytien muotokin muuttui, kaitaliinoista luovuttiin kokonaan. Mitä siis pöytiin?

Luotamme hyvin pitkälle erilaisiin lasisiin kynttilä- ja tuikkukippoihin. Niitä meiltä löytyykin jo kasa. Lisäksi hieman kukkia ja puuta. Uskon, että näillä ja näyttävällä kattauksella saamme kauniit pöydät aikaiseksi.




Mustaa tullaan näkemään paljon juuri kattauksessa, sillä servettimme ovat mustat. Servettien taittelu on vielä hieman auki, en välttämättä haluaisi perinteistä kolmiota. Mustaa saattaa vilahtaa kattauksessa muutenkin ja hääkutsujemme tyyliin, myös paikkakortit ovat mustat.




Tilassa on kaunis katto, mutta laitamme sinne myös pompomeja sekä valot. Olen vuokrannut useammat pitkät hehkulamppuvalot ja lisäksi ostanut muutamat lyhyemmät koristamaan esimerkiksi lavan reunaa tai baaria. Valosarjoja tullaan mahdollisesti käyttämään muutenkin, riippuen hieman miltä tila näiden hehkulamppuvalojen jälkeen näyttää. Tuikkivaa joulukuusta en tilasta kuitenkaan halua.




Valosarjojen lisäksi hääpaikalle tuodaan reilusti suuria lasipurkkeja ja lyhtyjä tuomaan tunnelmaa etenkin pimenevään syysiltaan. Syksyä saatamme laittaa esille myös luonnonantimien muodossa, riippuen siitä mitä kaikkea lopulta on tarjolla, auringonkukkia, pihlajanoksia, osmankääpiä, mustikanvarpuja....

Loppujen lopuksi luotamme aika pitkälle yksinkertaisiin asioihin ilman turhia krumeluureja. Toivon, että näillä saamme loihdittua tunnelmalliset häät. <3

sunnuntai 13. elokuuta 2017

Muumimuseo

Kesäloman yhtenä vierailukohteena oli tänä kesänä avautunut Tampere-talon Muumimuseo. Muumitarinoiden pienoismallit sijaitsivat vuoteen 2013 asti pääkirjasto Metsossa ja siellä olemme vierailleet useasti. Melenkiinnolla lähdimme muumifaneina tutustumaan uuteen museoon, joka muuten on maailman ainoa muumimuseo.


Ajattelen juuri parhaillaan revontulia.
Ei voi tietää, ovatko ne olemassa vai näkyvätkö ne vain.
Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.
Tuu-tikki
(lainattu museon nettisivuilta) 


Muumimuseon pienoismallit sijaitsevat parissa kerroksessa, mutta kulku on hissien ja luiskien ansiosta esteetön. Meilläkin oli mukana lastenvaunut ja ne mahtuivat hyvin kulkemaan pitkin väljää tilaa.




Pienoismallit olivat edelleenkin hienoja ja niiden yhteydessä pystyi kuuntelemaan sadun pätkää pienoismallin tapahtumaan liittyen. Lisäksi esillä oli paljon kuvia ja kirjoituksia muumeista ja tarinoista niiden takana. Esillä oli myös alkuvaiheiden luonnoksia hahmoista.

Koska museo pohjautuu lähes kokonaisuudessaan Tove Janssonin alkuperäisiin kirjoihin ja tarinoihin, sanoisinkin museon olevan enemmän aikuisille suunnattu. Meidän muumifani ei nimittäin aina pienoismalleista tunnistanut hahmoja saati tarinaa. Parasta antia Alisalle olikin ne osat, missä oli esillä näitä paremmin lapsille tuttuja nykyajan muumihahmoja.




Erityisesti Alisan suosikkeja olivat hattivattiseinä, jossa salamoi, sekä lattian alle rakennetut pienoismallit esimerkiksi joenpohjasta. Museossa oli mielestäni ihan kivasti hyödynnetty nykyajan tekniikkaa valoineen ja äänineen. Esimerkiksi pyrstötähden pystyi kuulla lähestyvän sekä itse pystyi astumaan taikurinhattuun. Pienten kanssa vierraillessa kannattaa ottaa huomioon, että museossa on hämärä valaistus ja äänet aika voimakkaita. Meidän vajaa 3v ja kummipoika 6kk eivät kuitenkaan museossa pelänneet.

Museossa oli myös kivien näköisiä lepopaikkoja, sekä kaksi erilaista kuvauspistettä. Itse museossa ei saanut kuvata tekijänoikeuksien takia, mutta esimerkiksi museon edessä oli tällainen pienistä veneistä koostunut lasten leikkipaikka, jossa ainakin Alisa viihtyi.



Museon lisäksi Tampere-talosta löytyy muumiaiheinen kirjastonurkkaus, myymälä sekä ravintola Tuhto. Näissä emme kuitenkaan sen enempää tällä kertaa poikenneet, mutta etenkin Ravintola Tuhto näytti viihtyisältä ja poikkeamisen arvoiselta terasseineen.

Tykkäätkö sinä muumeista? Entä oletko vieraillut Muumimuseossa?

perjantai 11. elokuuta 2017

Herkät surukakut

Kun oli tiedossa, että perhepiirissämme joudutaan valmistelemaan hautajaisia, lupauduin itse leipomaan kakut hautajaisiin. Oikeastaan ehdottomasti halusin leipoa kakut. Sen lisäksi, että pidän leipomisesta, halusin myös tavallaan kiittää läheistäni lukuisista hyvistä muistoista ja yhteisistä ajoista.

Koska tällä kertaa kakun tekemisellä oli hieman syvempi merkitys, mitkä tahansa kakut eivät tulleet kyseeseen. Niinpä valmistelin kaksi täysin erityistä reseptiä. Surukakkujen maut olivat Daim- ja vadelmatäytteinen kinuskikakku sekä Suklaa-appelsiini eli Fazerina-juustokakku.





Reseptit mukailin jälkeen useammasta eri reseptistä ja täytyy sanoa, että lopputulos oli molemmissa erinomainen. Kakut keräsivät myös muiden kehuja, joten uskallan suositella näitä reseptejä teillekin.

Täytekakkupohjan tein jälleen Kinuskikissan ohjeella, sillä ei voi epäonnistua. Myös vaniljainen Daim-täyte on idealtaan Kinuskikissan. Täyte riitti reilusti yhteen väliin 22cm leveän vuoan kakussa:

2dl kuohukermaa
2dl vaniljakastiketta
Vaniljakreemijauhetta
2 isoa Daim-patukkaa


Kerma vatkataan vaahdoksi ja sekoitetaan joukkoon vaniljakastike ja kreemijauhetta niin, että täyte paksuuntuu. Lopuksi lisätään rouhitut Daim-patukat.

Daim-rouhe toi kivaa vaihtelua täysin sileään täytteeseen, mutta kaveriksi tuo makea täyte vaati ehdottomasti jotain raikasta. Niinpä valitsin toiseksi täytteeksi vadelma-rahkatäytteen.

2dl kermaa
200g maitorahkaa
Ripaus sokeria
200g vadelmia
Vaniljakreemijauhetta


Kerma vatkataan jälleen vaahdoksi ja joukkoon lisätään loput aineet. Muista keittää vadelmat, mikäli et käytä kotimaisia.

Täydellisen kinuskin salat paljastaa myös Kinuskikissa, enkä voi tarpeeksi hehkuttaa sivuston helppoja ja takuuvarmoja ohjeita. Täytekakuissa luotan aina Kinuskikissaan.

Suklaa-appelsiinijuustokakku sen sijaan on hyvin pitkälle ihan oma reseptini, joka syntyi tämän kokeilun myötä. Mulla oli mielessäni tietynlainen koristelu kakkuun, ja sain vision suklaajuustokakusta. Suklaajuustokakku olisi kuitenkin ollut makean täytekakkuni rinnalla liian tuhti yhdistelmä, niinpä lisäsin kevennykseksi appelsiinia.

150g Bastogne-keksejä
75g voita

400g appelsiinituorejuustoa
200g maustamatontatuorejuustoa
2dl vispikermaa
5 liivatetta
100g tummaa suklaata
50g Fazerina-bites
5 liivatetta

Päälle:
50g Fazerina-bites
Vadelmia
Marenkia




Laita liivatteet kylmään veteen. Murenna keksi ja sulata voi. Kaada voisula keksimurskan joukkoon ja sekoita tasaiseksi. Kaada seos irtopohjavuokaan, jonka pohja on vuorattu leivinpaperilla (22cm vuoka). Laita jääkaappiin. Vatkaa kerma vaahdoksi ja vispaa tämän jälkeen tuorejuustot joukkoon. Sulata suklaa vesihauteessa ja sekoita sulanut suklaa kerma-tuorejuustoseokseen. Kaada seos irtopohjavuokaan keksipohjan päälle ja anna hyytyä useampi tunti. Koristele kakku mieleiseksesi.




Tässäpä reseptejä vaikka viikonlopuksi, herkullista viikonloppua! :)

keskiviikko 9. elokuuta 2017

Kuukausi häihin

Kääk! Jännittää! En tiedä voinko uskoa, että meidän häihin on enää kuukausi! Tämä kulunut kuukausi viime katsauksesta on ollut raskas ja niin paljon täynnä surua. Häävalmistelut on kuitenkin pitäneet hieman mun ajatuksia kasassa ja nyt ollaan jo niin lähellä, että pienetkin yksityiskohdat alkaa olla mietitty ja kunnossa. To do -lista alkaa olla tyhjä, mikä on tietenkin hyvä asia. Totta kai on asioita, joita ei vain voi tehdä ennen kuin hääviikolla, mutta etukäteisvalmistelut ovat hyvällä mallilla.

Esteettömyys on todettu, kengät ja korut hankittu, koekampaus tilattu pari viikkoa ennen häitä ja samalla siistitään hiukset ylipäätään. Viimeiset häähankinnat on tehty: servetit, polaroid-filmit, pöytäliinat, maljakot, jääpalakone... Valokuvaajan ja pitopalvelun kanssa käyty läpi yksityiskohtia ja aikataulua. Kukkatilaus on tehty.





Olen myös suunnitellut ohjelmarunkoa ja juontoja, toki seremonianaisemme muotoilee juonnot omaan suuhunsa sopivaksi. Huomenna meillä onkin hääpalaveri, jossa käydään läpi tehtäviä ja yksityiskohtia.

Huomenna loppuu myös ilmottautuminen häihimme ja lähes kaikki ovat jo ilmoittaneet tulostaan. Päädyin teettämään paikkakortit ja muita printtejä samassa paikassa kuin kutsut aikanaan, joten lista nimistä tulisi myös lähettää. Pöytäkartta on jo tehty, toki se viimeistellään nyt kun tiedetään ketkä kaikki varmasti osallistuvat.





Vaikka suuret linjat ovat olleet alusta asti hyvin hallussa, pieniä yksityiskohtien viilauksia ja lisäyksiä on tehty ihan näihin päiviin saakka, mutta en halua pahemmin niitä vielä paljastaa, etteivät vieraat pääse lukemaan niistä etukäteen. Paperilla kaikki näyttää hyvältä ja toivon, että hyvällä suunnittelulla myös toteutus toimii.

Häissämme on jonkin verran perinteisiä juttuja, mutta häiden lähestyessä olemme enemmän löytäneet juuri sitä meidän tyyliä häiden suhteen. Emme ole etikettien ja muiden antaneet liikaa vaikuttaa häihimme, toki jotain juttuja tehdään ihan etiketin mukaan, mutta on myös pyritty löytämään se kultainen keskitie sen suhteen, että häistä tulee ikimuistoiset niin meille kuin vieraillekin.


Samalla kun en malttaisi odottaa hääpäivää, pelkään jo kaiken olevan ohi. Mitenköhän muistaisin nauttia tästä kaikesta? <3

tiistai 8. elokuuta 2017

Vähän parempaa burgeria

Viime aikoina meidän perheessä on ollut paljon murhetta, kuten olette ehkä lukeneetkin. Vastoinkäymiset ovat kiristäneet hermoja ja itse olen äyskinyt pahaa oloani myös Samuliin.

Olemme päässeet jo ennen avioliittoa näin kokemaan, mitä tarkoittaa myötä- ja vastoinkäymisissä. Vaikeat ajat eivät ole horjuttaneet meitä toistemme vierestä, vaan tässä ollaan entistä vahvempina.

Sunnuntaina halusin kuitenkin jotenkin osoittaa Samulille, miten kiitollinen hänen tuestaan olen. Tykkään ruoanlaitosta ja siksi mulle luonnollisin hemmottelutapa on juuri ruoan tekeminen.

Tällä kertaa päädyin tekemään itse vähän parempia burgereita. Leivoin itse briossisämpylät, tein pihvit, marinoin punasipulin ja uppopaistoin bataattiranskalaiset. Ruoanlaitossa kesti useampi tunti, mutta oli lopputulos kyllä sen arvoista. Ihan äärettömän hyvää!




Burgerin perusta oli ehdottomasti herkullinen briossisämpylä ja jatkossa en kyllä enää mitää muuta leivokaan hampurilaisia varten. Itsessään resepti on helppo, mutta aikaa menee kuitenkin useampi tunti. Tästä ohjeesta tuli kuusi kappaletta sämpylöitä:


1,5 dl maitoa
1/2 tl kuivahiivaa
2 rkl sokeria
1 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
1 kpl kananmunaa
25 g voita huoneenlämpöisenä
1 kpl kananmuna voiteluun

Lämmitä maito hieman kädenlämpöistä lämpimämmäksi ja sekoita joukkoon hiiva, sokeri ja suola. Anna seoksen tekeytyä muuama minuutti. Lisää joukkoon kananmuna ja hiljalleen jauhot. Vaivaa käsin tai koneella 15min. Loppuvaiheessa vaivaa joukkoon myös voi. Kun taikina on kiinteä ja kimmoisa pallo, sivele pintaan öljyä ja peitä kulho kannella. Anna taikinan kohota huoneenlämmössä pari tuntia, itse kohotan aina mikrossa. Kohottamisen jälkeen painele taikinasta huolella ilma pois jauhoitetulla alustalla. Muotoile tangoksi ja jaa kuuteen osaan. Pyörittele pienet taikinapallot pellille ja anna kohota liinan alla tunti. Riko kananmuna kuppiin ja lisää joukkoon 1 rkl vettä. Voitele sämpyät kananmuna-vesi -seoksella ja ripottele pinnalle seesamin siemeniä. Paista 200 astetta 10-12 minuuttia.

Myös itse tehdyt jauhelihapihvit kuuluvat hampurilaiseen ja ne onkin helppo valmistaa. Itse käytin neljään pihviin 400g jauhelihaa ja lisäsin joukkoon vain suolaa, paprikaa, valkosipulia ja mustapippuria. Näistä aineista muotoilin pihvit ja paistoin öljyssä pannulla. Nam!




Cheddarin, pekonin, salaatin, tomaatin ja aiolin seuraksi halusin marinoitua punasipulia. Sipuli on usein liian vahvan makuista, joten marinointi vie sipulin makua mielestäni parempaan suuntaan. Vaikka aikaa ei ollut kuin muutama tunti, sipulin maku ja rakenne muuttuivat oleellisesti. Tämä on tällainen helppo ja nopea resepti sipulin marinointiin:

1 punasipuli
3 rkl viinietikkaa
1 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
0,5 dl öljyä

Marinadin voisi halutessaan kiehauttaa, mutta itse heitin kylmäsi seoksen suoraan sipulien päälle ja annoin marinoitua pari tuntia jääkaapissa. Toki pidempi marinointiaika pehmentäisi rakennetta ja toisi vielä lisää makua, mutta kuten sanoin, lyhyempikin aika paransi lopputulosta merkittävästi.


Hampurilaisten kaverina tarjoilin tällä kertaa uppopaistettuja bataattiranskalaisia. Vaikka uunissakin näistä saa hyviä, niin kyllä uppopaisto toi näihin vielä enemmän makua. Liotin ensin suikaloituja bataatteja vedessä noin tunnin, jonka jälkeen laitoin ranskikset pussiin, missä oli 3rkl maissijauhoja. Ravistelin ranskalaisia niin kauan, että jokaisessa ranskalaisessa oli maissijauhoa tasaisesti. Tämän jälkeen kuumensin reilusti öljyä kattilassa ja paistoin bataattiranuja pienissä erissä muutamia minuutteja. Lopuksi vielä pieni suolaus ja aiolin kanssa lautaselle! Ai jukra!

Ehkä sain vähän tällä hemmoiteltua Samulia ja burgerit maistui meille molemmille. Vaikka itse sanonkin niin tämä kotitekoinen burgeri ei kyllä paljoa hävinnyt parhaille ravintolaburgereillekaan. Ehdottomasti näitä reseptejä käytetään meillä vielä jatkossakin. Jälkiruoaksi valmistin pikaisesti kaikista jämäsuklaista suklaafondantit. Massaan meni niin Fazerinaa, Daimia kuin kirsikkasuklaatakin, mutta maku oli kyllä hyvä ja sisus ihanan suussa sulava. <3




Ruoanlaitto antaumuksella toi hieman piristystä synkkyyteen. Inspiraation iskiessä kokkailu on rentouttavaa ja onhan niistä kokkailun tuloksista ihan mukava nauttia itsekin! :)