keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Vihkiminen

*Kaikki kuvat Jetro Stavén photography*

Hääpostaukset eivät näköjään ihan etene kronologisessa järjestyksessä, mutta seuraavaksi ajattelin hieman jakaa kuvia meidän vihkimisestä. Hääpäivän aamustahan kirjoittelin aiemmin ja tämä postaus on suoraan jatkoa sille.

Kaasoni tuli noutamaan minut siis autosta ja kävelimme kohti kirkkoa. Isäni ja Alisa odottivat eteisessä ja Alisa oli aika myrtsinä, raukka jännitti niin paljon. Mutta kyllä minuakin hieman jännitti. En muista paljoa niistä hetkistä kun seisoimme siinä ovella. Suntio avasi ovet ja kuului häämarssimme ensimmäiset sävelet. Kaasoni ja Alisa lähtivät kävelemään edeltä ja minä ja isäni seurasimme hetken päästä. Samuli käveli meitä vastaan ja jännittyneinä kävelimme alttarille.






Meidät vihittiin Samulin kotipaikkakunnan kirkossa. Kirkko on kaunis puukirkko. Vihkikaava oli lyhyt ja ytimekäs, jopa hieman huumorilla väritetty. Pidimme toisiamme kädestä ja yksi itselleni hienoimpia hetkiä oli se, kun Alisa toi sormuksemme Samulille. Olimme sopineet myös varasuunnitelmasta, mutta  siihen ei tarvinnut turvautua, kun Alisa niin reippaasti hoiti homman. Itse sormuksen pujottamisen kanssa kävi vähän kuin olin pelännytkin, en nimittäin meinannut saada sitä Samulin sormeen..:D Onneksi se lopulta kuitenkin sujahti paikoilleen!









Häämusiikin esittivät Samulin siskot pianistin kera. Olimme toivoneet heiltä Romanssin ja kun he tuon toivomamme biisin esittivät, sain hieman nieleskellä kyyneliä, vaikka en yleensä herkisty. En tiedä mistä tuo biisi tuli mieleeni, mutta jo hyvissä ajoin tiesin, että haluan sen meidän häihin. Enkä olisi voinut toivoa ketään muita esittämään tuota biisiä kuin Samulin siskot, se oli kaunis ja herkkä hetki. <3





Vihkiminen meni tosiaan lyhyen kaavan mukaan ja kohta jo loppumarssi kaikui pitkin kirkon käytävää. Siinä me kävelimme hymyillen pois kirkosta. Eteisen sivuhuoneessa odotimme kunnes vieraatkin olivat poistuneet kirkosta. Pihalla meitä odotti häävieraat tähtisadetikkujen kanssa ja me kävelimme kohti hääautoa, jolla jatkoimme kohti potrettikuvausta ja siitä edelleen hääpaikalle.

Vihkiminen oli niin nopeasti ohi! Kaikki meni hieman jännittyneissä fiiliksissä, mutta kaikkiaan se oli täydellistä. Jo vain, TAHDON! <3



maanantai 16. lokakuuta 2017

Miten selvitä kun edessä on tiukempi kuukausi?

Miten sinä toimit siinä kohtaa kun postilaatikkoon kolahtaa pari yllätyslaskua tai jostain muusta syystä koittaa taloudellisesti tiukempi kuukausi.


a) Visa vinkuu
b) Lainaat kaverilta/äidiltä/kaverilta/tms
c) Teet suunnitelman ja yrität pärjätä
?


Jos totta puhutaan, teoriassa kaikki tulevat laskut pitäisi aina olla tiedossa. Lainat, vakuutukset, sähkö, päivähoitomaksut, puhelin yms laskut tulevat yleensä säännöllisesti ja niihin pitäisi pystyä varautumaan tarvittaessa jo etukäteen. Mutta jos iskeekin jokin yllättävä meno tai useampi, saattaa olla, että varavararahastokin on jo kulutettu. Miten toimit silloin?

Meidän kahden työssäkäyvän vanhemman ja yhden lapsen perheessä tiukka kuukausi ei ole uniikki, vaikkakin nykyään onneksi suht harvinainen. En tarkoita, että rahaa olisi liiaksi, mutta yleensä se riittää suht hyvin ilman sen suurempia toimenpiteitä. Joskus kuitenkin jotkut asiat, kuten häät, saattavat hieman laittaa kukkaronnyörejä tiukemmalle.





Säästöjä meni iso summa häihin, joten talouden tasapainottamiseksi sitä vararahastoa pitäisi jälleen kerryttää, jotta voi elää stressittömämmin pelkäämättä vaikka pesukoneen rikkoutumista. Joulukin lähestyy ja se on tietysti yleensä sellainen kulutuspiikki. Söhläsin myös verokortin kanssa, joten sekin hieman kiristää nyörejä. Näiden seikkojen valossa päätin pistää talousasiat tiukkaan syyniin ja elää mahdollisimman säästeliäästi seuraavat kuukaudet.


Kuinka siitä selviää, jos ei halua käyttää luottoa tai lainata rahaa?


Oikeastihan tiukempiin kuukausiin varautuminen tapahtuu jo niinä parempina kuukausina. Ideaalitilannehan on se, että voi joka kuukausi kerryttää säästöjä ja vararahastoa sekä niitä unelmia, että tiukempia kuukausia varten. Itselläni on käytössä tilien kolmijärjestelmä. Käyttötili, säästötili ja pitkän tähtäimen sijoitukset. Pitkän tähtäimen sijoituksiin menee automaattisesti joka kuukausi rahaa, samoin pyrin kerryttämään säästötiliä. Säästötilille menee myös aina niitä ylimääräisiä rahoja. Säästötilille on kerrytetty viime vuosina rahaa asuntoa varten, häitä varten sekä puskuria elämää varten. 

Käyttötilillä pidän siis tietenkin käyttörahat, säästötilillä rahat erilaisia hankintoja varten ja pitkän tähtäimen tili on se mihin ei kosketa, ennen kuin kaikki liikenevä ympäriltä on myyty. 
Näin karrikoidusti.

Kun iskee se tiukempi kuukausi, en automaattisesti haluaisi käyttää säästöjäni koska haluaisin aina käyttää ne johonkin isompaan, joskus toki on ollut pakko ottaa ruokarahaa sieltä. Nykyään yritän kuitenkin välttää sitä.

Tunne taloutesi - mihin rahat kuluvat?


Lähtökohta jokaiseen kuukauteen on se, että kun laskut, lainat yms on maksettu, jää rahaa summa X. X suuruus tai pienuus sitten määrittelee aika pitkälle, millainen kuukausi on edessä. (En lähde tässä erittelemään sen kummemmin tarkkoja summia, koska perheitä on erilaisia ja menot myös hyvin erilaisia.) Loppu onkin sitten vain suunnitelmallisuutta ja matematiikkaa. Kaiken perusta on se, että tietää mihin ja miten paljon rahaa kuluu kuukauden aikana. Jos ei ole mitään käsitystä mihin omat rahat hupenee, ollaan aika huonossa jamassa. Tai sitten niin hyvässä, ettei ole tarvetta miettiä moisia tavallisten ihmisten ongelmia. Kuittien kerääminen muuten auttaa alkuun!

Minä tein itse juuri suunnitelman seuraavan kuukauden varalle. Listasin mitä menoja minulla on seuraavan kuukauden aikana: junaliput, laivareissu, passin uusiminen, bensa, ruoka.... Tiedän suurinpiirtein millaisella summalla perheemme syö kuukauden tai miten paljon minulla kuluu bensaan rahaa. Nämä kaikki kulut kun vähentää summasta X, pitäisi toivottavasti jäädä vielä jonkin verran rahaa muiden menojen varalle, siis sellaisten mitä ei ehkä ihan osannut etukäteen arvioida. Kun kuukausibudjetin sitten jakaa joka viikolle, tietää aika tarkasti miten paljon rahaa on varaa kuluttaa per viikko. Ei sitten ehkä käy niin, että ensimmäisen viikon aikana käyttää sen  2/3 osaa budjetista.

Ruokamenot


Suunnitelmien teko jatkuu ruokalistan suunnittelulla. Se kannattaa tehdä kuukaudeksi eteenpäin. Joka päivälle en edes haaveile tekeväni kokonaan uutta ruokaa vaan mietin, mitä ruokia on helpompi tehdä suuria määriä kerralla ja mitä voi syödä useamman päivän. Olen kirjoittanut ruokamenoista monta postausta, mutta kun se nyt vaan on niin suuri osa kuukausibudjettia. Kuitenkin siitä on suht helppo säästää, ilman että ruoan monipuolisuus ja laatu kärsii. Meidän ruokamenot pysyy kurissa esimerkiksi seuraavien postausten keinoilla: Meal prep ajan ja rahan säästöä?Ruokamenot kuriin.





Kuukauden ensimmäinen kauppareissu on tärkein. Silloin yritän suunnitellun ruokalistan pohjalta hankkia ne elintarvikkeet, jotka on mahdollista hankkia etukäteen aterioita varten.  Mulla on ruokalista teipattuna kuivakaapin oven sisäpuolelle ja siihen kirjoitan mitkä tarvikkeet on jo hankittu ja mitä tarvitsee vielä hankkia. Täytän myös pakastinta ja kuivakaappia, ostan myös pesuaineita yms., jos niille on tarvetta. Tässä korostuu se, että pitää tietää mitä sieltä omasta kaapista jo löytyy. Itse en voi aina taputtaa itseäni päähän, paitsi ehkä lapiolla, nimittäin siivotessani kuivakaappia löysin muun muassa kolme avattua pakkausta spaghettia... Nyt kuivakaappi on kuitenkin siivottu ja tiedän tarkalleen mitä siellä on.


Käteistä ja budjetin noudattamista



Mulla toimii hyvin se, että nostan ainakin osan viikko budjetista käteisenä, silloin näen tarkasti mihin raha kuluu, eikä tule välttämättä tehtyä niin paljon pieniä ostoksia, jotka on yleensä ollut niin helppo vain maksaa sillä maksukortilla. Nyt kerään myös kaikki kuitit talteen ja kirjoitan jokaisen ostoksen ylös puhelimeen, silloin tiedän tarkalleen, montako euroa viikkobudjettia on jäljellä. Lähes heti kun otin tämän käyttöön, hämmästyin siitä mihin kaikkea sitä rahaa tuleekaan käytettyä!

Sitten kun vaan kynsin ja hampain pitää siitä suunnitellusta budjetista kiinni, niin kaikki menee hyvin. Ei ehkä just tässä kuussa voi ostaa uusia kenkiä, mutta ehkä voi nukkua yöt levollisesti stressaamatta raha-asioita. 


Ja ainahan voi miettiä miten voisi nopeasti hankkia lisätuloja.  Voisiko myydä jotain turhaa tai olisiko jotain osaamista, mitä voisi hyödyntää. Omalla kohdallani just nyt tulee mieleen häätavaroiden ja lastenvaatteiden myyminen. Niilläkin tekee jo muutaman kympin lisää tilaa budjettiin. Tai laittaa vaikka sinne puskurirahastoon.

En mä oikasti tiedä, onko tällainen vain tiukempien kuukausien juttu, oikeastihan näin pitäisi toimia joka kuussa. Normaaleissa perheissä se nyt vaan menee niin, että mahdollisimman tarkka suunnittelu helpottaa talouden tasapainoa. Optimaalinen ja tavoiteltava tilanne on se, ettei ne isommat ja yllättävät meno kaada perheen taloutta eikä erilaisiin luottoihin ja lainoihin tarvitse turvautua kuin ehkä isoimpien hankintojen osalta.

Tämä postaus on kirjoitettu tavallisen keskituloisen perheen näkökulmasta. Tiedän, että meillä tilanne on ihan hyvä, saamme laskut maksettua ja jäljelle jäävällä rahalla kyllä elää kuukauden. En väitä tietäväni millaista on elää vaikka köyhyysrajan alapuolella tai kun rahat ei riitä edes niihin laskuihin. Mutta tiedän millaista on monessa pieni- ja keskituloisessa perheessä. Tiedän millaisia haasteita näissä perheissä saattaa olla. Itselleni tämä loppuvuosi tulee olevaan hyvin kiinnostava juuri tästä taloudellisen tarkastelun näkökulmasta. Tulen ehkä jossain kohtaa vielä jakamaan ajatuksia tästä, kunhan projekti etenee! Eihän sitä tiedä, vaikka tästä jäisi ihan pysyviä muutoksia rahankäyttööni.

Kivaa alkanutta viikkoa! :)


perjantai 13. lokakuuta 2017

Hääyö kotona

Meille oli alusta asti selvää, että viettäisimme hääyön kotona. Otimme sen yhdeksi kohteeksi, missä säästää. Tähän oli muutama ihan selkeä syy.

Halusimme juhlia loppuun saakka.
Me halusimme alusta asti järjestää kunnon juhlat, joten miksi olisimme halunneet poistua niistä kesken illan? 

Hotellissa olo olisi jäänyt lyhyeksi.
Kun juhlii aamuyöhön saakka, hotellissa oli jää aika lyhyeksi.

Raha.
Hotelliyöt maksavat, joten päätimme panostaa meille tärkeämpiin asioihin ja säästää tässä.




Kaduttaako?


Ei hetkeäkään. Tämä oli meille juuri oikea ratkaisu.


En lopulta sen ihmeemmin ehtinyt panostaa hääyön puitteisiin muuta kuin hieman siivoamalla ja ruusukimpulla, pienen pullon kuohuviiniä ostin myös. Äiti järjesti lisäksi, että meillä oli maistuvaa syötävää aamuksi. Se riitti meille oikein hyvin, enkä edes kaivannut muuta. Oli ihana herätä omasta kodista ja omasta sängystä vaimona. En kokenut sitä mitenkään liian arkisena.




Samuli oli ostanut minulle huomenlahjaksi kauniit korvakorut, mutta ne olivat unohtuneet kaikessa hässäkässä anoppilaan! xD Sain ne kuitenkin myöhemmin ja ihan yhtä ihana lahja se oli silloinkin.

Mä voin suositella tällaista järjestelyä lämpimästi, ellei hotelliyö ole ehdoton. Pitkään mietimme myös vaihtoehtoa mennä hotelliin vasta sunnuntai - maanantai yöksi, kun siellä olisi saanut viettää rauhassa aikaa, mutta lopulta emme toteuttaneet tätäkään. Häämatkalla saammekin sitten nauttia koko viikon toisistamme. <3

keskiviikko 11. lokakuuta 2017

Meidän perhe lehdessä

Vitsit miten kekseliäs otsikko! Heh!

Kesällä sain viestiä Meidän perhe -lehden toimittajalta. Hän kysyi perheemme kiinnostusta avata arkeamme heidän ruuhkavuosista kertovassa jutussa. Pienen neuvottelun jälkeen päädyimme suostua juttuun.

Ruuhkavuodet on varsin ajankohtainen aihe meidän elämässä ja monesti sitä aihetta on käsitelty täällä bloginkin puolella. Blogin ansiota itse asiassa onkin, että meitä kyseiseen juttuun pyydettiin.





Hieman tietenkin jännitti lähteä mukaan juttuun, vaikka toisaalta omalla nimellä ja naamalla tätä blogiakin kirjoitan. Pelkäsin leimautuvani nuoreksi ja laiskaksi äidiksi, jolla on vain avulias mies. :D

Lokakuun numero on nyt siis ilmestynyt ja hieman tuntuu hassulta katsoa itseään lehdestä ja lukea omia ajatuksiaan lehden sivuilta. Olin myös hyvin hämmentynyt miten iso koko juttu oli, siis pari aukemaa! Huh! Toki jutussa esiintyi muistakin perheitä, mutta kuitenkin. Oliko teistä jo joku ehtinyt bongaamaan meidät lehden sivuilta?

Hassulta tuntui myös kun valokuvaaja tuli tänne meidän kotiin ottamaan kuvia. Onneksi kuvaaja oli todella mukava ja ammattitaitoinen, joten kuvaukset sujuivat rennoissa tunnelmissa. Alisakin nautti kuvattavana olemisesta ja noudatti hyvin annettuja neuvoja.





Oli varsin hauska kokemus ja kiitänkin siitä myös teitä! Ilman teitä ei olisi tätä blogia eikä näitä uusia kokemuksia! <3



maanantai 9. lokakuuta 2017

Hauska ja ikimuistoinen vieraskirja

*Kaikki kuvat: Jetro Stavén*


Kerroin jo aiemmin hieman meidän vieraskirjasta, mutta nyt kun sain meidän hääkuvia, päätin vielä kirjoittaa tuosta omasta mielestäni mahtavasta jutusta! Olen nyt jo katsellut tuota vieraskirjaa monen monta kertaa, se on vaan niin hauska!

Polaroid-kuvista koottu vieraskirja oli jo alkujaan meidän ajatuksissamme, mutta kaipasimme siihen jotain lisää. Perinteiset photobooth-jutut eivät kuitenkaan ihan tuntuneet meidän jutulta ja toisaalta, sellaisia on paljon nykyään. Kaipasimme omaan tyyliimme jotain hieman erilaista.

Yksi Pinterestin uumenista löytynyt kuva ja yksi kommentti Facebookissa niin idea oli syntynyt! Aloimme siis kerätä erilaista rekvisiittaa, kuten hattuja, aurinkolaseja, naamioita, tekoviiksiä ja lei-nauhoja. Ideana oli toteutta kuvaus photoboot -tyyliin, mutta aidoilla rekvisiitoilla. Taustan kuvaukselle kaaso taiteili hallaharsosta ja verhoista, pienellä vaivalla siitä tuli todella upea.

Vieraat penkoivat kuulemma innoissaan sopivia rekvisiittoja ja poseerasivat siskoni ottaessa Polaroid-kameralla kuvan. Kuvat liimattiin vieraskirjaan ja myöhemmin vieraat saivat kirjoittaa omat terveisensä kirjaan.

Pitihän meidän Samulin kanssa käydä myös otattamassa kuvat ja hauskat tuli niistäkin! Muutamia kuvia löytyy myös instagramista #vonlaaksoset. 






Löytyykö teiltä ideoita hieman erilaisiin vieraskirjoihin? :)

sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Mitä minun syksyyni kuuluu?

Kaikkien hääpostauksen lomassa ajattelin kirjoitella mitä kaikkea muuta tähän syksyyn kuuluu tai on kuulunut. Olen täällä kirjoitellut kiireestä ja valitellut ajan puutetta. Hetken kaikki tuntuikin suorittamiselta. Suoritin asioita, jotta olisin koko ajan askeleen edellä. Aamulla ajastin pyykit koneeseen, tein ruokaa valmiiksi pakkaseen, yritin tehdä kaiken mahdollisen etukäteen. Pelkäsin, että jossain kohtaa jään jälkeen ja arjesta tulee entistä raskaampaa kun yritän kuroa kaikkea kiinni.

Tässä postauksessa aion kuitenkin paneutua siihen mitä kivaa tämä syksy tuo tai on tuonut tullessaan!

Nyt olen ehtinyt hieman hengähtää. Edes hetken välillä. On mulla edelleen paljon menoja, mutta ei mitään suurta juuri nyt. Huomaan kuitenkin, ettei väsymyksen taltuttaminen ole hetkessä taputeltu. Olen edelleen iltaisin monesti todella väsynyt. Pitkittynyt väsymys näkyy hieman edelleen.




Omasta mielestäni olen ansainnut hemmottelua, koska jaksoin kaiken aika hyvin ja totta puhuen olen ollut aika kovilla. Olen varannut tähän syksylle kaikenlaista kivaa. Olin juuri ulkona työkavereiden kanssa, pitkästä aikaa olin yökerhossa ja vietin kivan illan. Työporukalla risteiltiin eilen myös piknik-risteilyn merkeissä. Meillä on tapana aina muutaman kerran vuodessa risteillä ja meidän reissut on joka kerta olleet ihan huippuja. Mulle reissussa parasta oli tietysti ruoka ja seura. Risteilyn jatkoista en kyllä päässyt nauttimaan sillä lähdimmei Samulin kanssa vielä vanhempieni luokse ja näin sunnuntain kunniaksi kello soitti kuudelta.

Samulin kanssa ehdin myös perjantaina viettää lapsivapaan illan. Meillä oli suunnitelmissa lähteä syömään ja elokuviin, mutta sohva vei voiton. Olimme molemmat hieman ylitöissä ja sen jälkeen kumpikaan ei jaksanut kuin kaatua sohvalle peittojen alle. Tv ja iso lautanen sushia, ihan hyvä perjantai!




Äidin kanssa olen menossa marraskuussa Helsinkiin teatteriin ja hotelliin. Olen varannut meille huoneen Clarionista Hotellista ja uskon, että meillä on taas todella kiva reissu! Näistä teatterireissuista on tulossa jo ihan tapa.

Blogikavereiden kanssa on myös tarkoitus nähdä tässä syksyn aikana, sitäkin odotan todella paljon. Kiva nähdä taas muita Perheblogit.fi bloggaajia.

Alkuvuodesta olisi sitten tarkoitus lähteä sinne häämatkalle. Sillä lomalla keskityn kyllä 100% itseeni ja Samuliin. Mun pitäisi muistaa vain uusia passi ennen Mauritiukselle lähtöä, onneksi tässä on vielä hetki aikaa.

Kaiken harmauden ja väsymyksen keskellä tässä syksyssä on siis paljon kivoja juttuja!  Juhlia, menoja, reissuja... Kaikkea kivaa, kunhan muistaa välillä ottaa ihan iisisti.

Joulunodotuskin alkaa hiljalleen ja ihana päästä fiilistelemään kaikkia joulujuttuja! Mä olen muuten jo ostanut ensimmäiset joululahjat!


Loppuvuosihan kuulostaa vallan mukavalta! Onko teillä varattuna kivoja juttuja loppuvuodelle? :)

torstai 5. lokakuuta 2017

Häiden yksityiskohtia

Sain vihdoin meidän ihanat hääkuvat ja ajattelin jakaa teille meidän häiden pieniä yksityiskohtia. Tämä postaus on tällainen kuvapläjäys, mutta nämä Jetro Stavénin kuvat ovat todellakin niin upeita, että ansaitsevat tulla nähdyiksi. <3

Pidemmittä puheitta....


Ruoka & juoma


Meillä oli aika perinteinen hääbuffet, mutta se oli täydellisen toimiva ja herkullinen. Ruoka keräsi todella paljon kehuja, eikä syyttä! Lastenpöydässä oli muutama spesiaaliherkku ja oli värikkäine koristeineen hauskan näköinen. Huomaatteko muuten, että tuo menukyltti on samaa tyyliä kuin kutsut! Myös paikkakortit oli painatettu samalla teemalla. 






Ruokajuomana vesi ja viinit olivat pöydissä, mutta muutoin olimme rakentaneet erillisen baarin pihalla oleeseen katokseen. Hallaharsoilla ja valoilla saimme luotua katoksesta todella viihtyisän ja sateisesta säästä huolimatta porukka viihtyi siellä illallakin. Boolina meillä kaksi erilaista sangriaa sekä tietysti perus olutta, siideriä, viiniä ja limsoja. Juomien arviointi oli onnistunut suht hyvin. Jotain toki jäi, mutta se on ehkä vain parempi.





Kakkuina meillä oli suklaiset naked drip -tyyliset kakut. Täytteinä osassa oli valkosuklaa-lime ja osassa vadelma. Kakut teki ihana ja taitava työkaverini ja pyysin häneltä vähän överit kakut ja sellaiset juuri sain! Päällä oli myös valkoisia suuria neilikoita, siis samoja joita oli myös minun kimpussani! Hauska sattuma, vaikkemme sinänsä olleet sitä etukäteen sopineet. Kerrostelineessä kakut olivat todella näyttävän näköiset ja maku oli mahtava.<3

Lisäksi meillä oli muutamaa lajia karkkeja, ei varsinaista karkkibuffetia, mutta lajitelma kuitenkin. Kahvin kaveriksi olimme ensiksi ajatelleet perus konjakki-likööri, mutta sitten sain idean erilaisesta avoimesta avec baarista. Meillä oli siis kerättynä hieman erilaisia juomia kuten konjakkeja, liköörejä, brändya, calvadosta, vodkaa yms, ja jokainen halukas sai käydä itse kaatamassa mieleisensä avecin. Tuo oli minusta todella kiva idea ja myös vieraat siitä tykkäsivät. Näin jälkeenpäin voin paljastaa, ettemme oikeastaan käyttäneet rahaa näiden kokoamiseen, sillä meille oli omaan kaappiin kertynyt paljon pulloja ja muutaman pullon saimme perheenjäseniltä. Nyt ne pääsivät siis todellakin parempaan käyttöön kuin kaappiin pölyyntymään! :)






Kierrätystä ja diy-juttuja


Aika moni asia oli lopulta sellaisia diy-juttuja, vaikken niin askartelusta välitäkkään. Käytimme jonkin verran kierrätysmateriaaleja häissämme: vanhoja lautoja, kehyksiä, vanha matkalaukku...







The sormukset & kimppu


Näin vajaan kuukauden kokemuksella voisin sanoa, että meidän sormukset oli ihan nappivalinta. Tykätään molemmat omistamme todella paljon ja ne on meidän näköiset. Mun kimppu on KukkaUnelma nimisestä pienestä kukkafirmasta ja tykkäsin kimpustani todella paljon, se oli upea! Myös buffetpöydän asetelma oli toteutettu samaa tyyliä henkien ja samoja kukkia löytyi myös pöytäasetelmista, joten kaikki sopivat todella kivasti yhteen. <3





En varmaan ikinä lakkaa hehkuttamasta meidän häitä, anteeksi siitä! :D Näitä hääpostauksia on varmasti vielä luvassa, toivottavasti jaksatte edelleen niitä lukea.

Tähän viimeiseen kuvaan tiivistyy kuitenkin se, mikä lopulta häissä oli tärkeintä ja ehdottomasti parasta:

Niin minä sinua vaan.