Epävarmuus sisintäni kalvaa...

...Ei mikään oo varmaa. Enkä mä usko edes karmaan. Niinkun mun yhdessä tän hetken lempibiisissä sanotaan.. :)

Tämä postaus liittyy jonkin verran muutama päivä sitten julkaisemaani postaukseen ruuhkavuosista, sillä tuntuu, että tällä hetkellä on alkamassa niin monta muutosta, että alkaa jo hieman ahdistamaan.

Eli olenkin täällä jo kirjoitellut, että suunnitelmissa olisi tänä vuonna palata töihin, se tietysti aiheuttaa luonnollisesti muutoksia meidän elämään. Pienempänä muutoksena on sitten autonvaihto tilavampaan.

Näiden muutosten päälle saimme puhelinsoiton vuokranantajaltamme, että hän laittaa kesällä tämän asunnon myyntiin. Asia ei sinällään tullut yllätyksenä, koska aavistelimme asiaa jo muuttaessamme tähän asuntoon ja olihan meidänkin tarkoituksena asua tässä vain väliaikaisesti..

Mutta silti. Toki hän ensimmäiseksi tarjosi tätä asuntoa meille ja tykkäämme kyllä asua täällä, mutta emme ole varmoja, onko tämä nyt juuri se asunto, minkä haluamme ostaa.

Itse olen viime vuosina muuttanut oikeastaan juuri vuoden välein, joten kohta olisi jo kiva asettua johonkin. Ja vaikka tämä asunto varmaankin olisi ihan fiksu ja järkevä ostos, en vain jotenkin nää meitä täällä seuraavaa kymmentä vuotta.

Vaikka kaikki nämä muutokset ovat ihan positiivisia, niin tuntuu että juuri nyt on kuitenkin liikaa muuttuvia tekijöitä. Hieman ahdistaa asiat ja olen muutenkin huono iltaisin nukahtamaan kun vatvon asioita mielessäni. Tähän kun lisätään vielä se, että Alisalla on meneillään vähän levottomampi kausi nukkumisen kanssa ja hän herää kitisemään hetkeksi joka yö juuri silloin kun vihdoin olen nukahtamassa. Aamuisin sitten tuntuu, etten jaksa herätä, mutta eiköhän tämä tästä! 

No tässä sitä nyt siis ollaan, vailla tarkkoja suunnitelmia tulevasta ja sekös käy mun luonnon päälle. En sitten meinaan yhtään nauti jos en tiedä mitä tuleman pitää. Ehkä en jaksa kamalasti stressata, kaikki järjestyy varmasti, niinkun Samuli mulle koittaa sanoa. :) Tästä tuli nyt tällainen melko sekava postaus, mutta tällaisia mietteitä täällä tällä hetkellä. Koitetaan palata taas seuraavaksi vähän iloisemmilla postauksilla. :)

Jos jollain on muuten vinkkejä kuinka saan ton taaperon heräilyn loppumaan niin kertokaa! :D