torstai 28. tammikuuta 2016

Ei oo helppoo olla tavallinen

Päätin tehdä tästä postauksesta tarkasti suunnitellun sijaan täysin suunnittelemattoman ajatusten tulvan. Ei aina vaan jaksa mennä minkään suunnitelman mukaan. 

Blogista on lyhyessä ajassa tullut todella tärkeä osa elämääni. Pohdin monia asioita blogin kautta ja se on usein tapetilla muiden ihmisten kanssa keskusteltaessa. Monet kyselevät asioita blogiin liittyen ja välillä hämmennyn tajutessani niin monen tutun ja tuntemattoman lukevan mun blogia. Musta on mahtavaa, että mun blogia luetaan ja ehdottomasti olen ylpeä blogistani. Joskus mua vaan vaivaa valtava epävarmuus, kuinka idioottina mua ja mun juttuja pidetään. 


On iso kynnys lähteä avaamaan elämäänsä niin monille silmäpareille. Etenkin kun tiedostaa, miten paljon parempia, kauniimpia, hoikempia ja muuten vaan kiinnostavampia ihmisiä on olemassa. Kun olin tiistaina blogipäivässä, olin samaan aikaan ylpeä ja toooodella epävarma. Ylpeä siitä, että olin kutsuttuna niin hienoon juttuun ja epävarma siitä kuinka monta suositumpaa ja isompaa bloggaajaa siellä oli mukana. Mietin kuinka paljon hienompia kuvia he varmasti ottivat, osasivat varmaan kirjoittaa paremman jutunkin ja nehän jopa näyttävät vaan enemmän bloggaajilta muhun verrattuna.

Toisaalta, mä oon luvannut tehdä rehellistä blogia kera mun kämmit, vatsamakkarat, epätäydelliset kuvat, ja niin edespäin. Oli helpottavaa ja hämmentävää huomata, että mun blogin koko historian luetuin postaus on kylpypostaus. Postaus, missä sarkastisesti käsittelen mun glamourin täytteistä elämää.

Se sai mun silmät aukeamaan. Ehkä mä olen parhaimmillani just siinä omassa epätäydellisyydessäni. Ihan turha stressata mitään semmosta mitä ei oo, parempi keskittyä siihen mitä on. :)


Tässäpä näitä mietteitä taas. Mä jatkan tällä samalla sillisalaattilinjalla: kevyttä, raskasta, hömppää, asiaa, ihan mitä vaan mieleen tulee, joskus tulee parempia kuvia, joskus huonompia, joskus jutut on huonoja ja joskus harvoin ihan hyviäkin. Mä oon kiitollinen tästä blogista, teistä lukijoista, kommenteista, tykkäyksistä, mahdollisuuksista, yhteistöistä ja aika monesta muusta asiasta blogin ympärillä. Mä oon kiitollinen siitä, että voin silti olla just tällainen kun oon: 
Ihan vaan tavismutsi.

9 kommenttia:

  1. Tässä on yks syy miks mä luen sun blogia...Tavallisuus :-) Et ees yritä tehä elämästä mittää bling blingiä :-) Ps. Nähhää kisoissa :-)

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus, niin aito ja ajatuksia joihin pystyn samaistumaan :)

    Tämä blogi on ollut kyllä kiva löytö.

    VastaaPoista
  3. Sun blogista on tullu nopeesti yks mun suosikeista. Oot niin ihanan aito ja rehellinen!! <3
    Kirjotat hyvää blogia, just sellasta, kun sä itse olet! :)

    VastaaPoista
  4. Hyviä ajatuksia! Mä uskon, että aika usein teksteistä huomaa, jos kirjoittaja yrittää kirjoittaa jotain, mikä ei tunnu omalta tai aidolta. Silloin, kun tekee omannäköistä juttua sitä on myös lukijana kiva lukea! Kannustan siis ehdottomasti sua jatkamaan samalla omalla linjalla. :)

    (Ja ihan ot, toi keltaoranssi seinä on IHANA! :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, näin aion tehdä! :) Ja meillä on aika pirtsakka parveke kieltämättä. :D

      Poista
  5. Tulin tänne tänään ensimmäistä kertaa, eikä varmasti jäänyt viimeiseksi.

    VastaaPoista

Jätä toki kommenttia! :)