Ne on täällä! Ruuhkavuodet!

Ruuhkavuodet, asia mikä vielä vuosi sitten tuntui kaukaiselta. Olen aikaisemmin pohtinut ruuhkavuosissa rämpimistä ja kuinka välttää tämä rämpiminen.  Nyt meillä tuntuu olevan koko combo kasassa:

Kokopäivätyö

Perhe

Asuntolaina 

Harrastukset

Kotityöt

Kaikki CHECK.

Viime aikoina ruuhkis on ollut käsinkosketeltavissa. Kiire, väsymys ja synkkyys painaa välillä päälle ja näkyy täällä blogissakin hidastuneena postaustahtina. Ihme, että olen jaksanut näinkin paljon kirjoittaa kun joskus tuntuu, että hyvä kun jaksaa arjesta ylipäätään selviytyä.

En koe tilannetta välttämättä pelkästään negatiivisena. On mahtavaa, että on ylipäätään vakituinen työ ja vielä työ jossa viihtyy. Meillä on ihana, meidännäköinen koti ja huippu perhe, kivoja harrastuksia ja ajanvietettä. Vaikka meillä eletään nyt niitä kiireisiä vuosia, on elämä silti onnellista ja nautin suurimman osan ajasta. 

Mikä sitten on suurin muutos elämässä? On ollut pakko keksi keinoja selvitä arjesta helpommin, onhan tätä hulabaloota luvassa vielä useita vuosia eteenpäin. 

Mitkä asiat itse koen tärkeiksi jaksamisen kannalta? Tai miten jaksaa ne pakolliset hommat?

Lepo

Ei tulis mitään, jossei pitäisi huolta siitä, että lepää tarpeeksi. Muutaman päivän univaje vaatii korjaantuakseen tupla-ajan. Ympäripyöreät työpäivät ja välissä biletystä, ei kuulosta enää houkuttavalta. Sen sijaan sohvan nurkka, viltti ja ajoissa sänkyyn, kyllä kiitos!

Lisäksi olen huomannut, miten tärkeää on raivata kalenterista aikaa tyhjille viikonlopuille. Nyt kun arki on niin hektistä, yritän säännöllisesti nauttia viikonlopuista ilman suunniteltua ohjelmaa.

Myös unen laatuun olen yrittänyt kiinnittää viime aikoina huomiota. Ruutuaika on mun työn ja blogin takia tosi korkea, joten pyrin etenkin iltaisin pitäämään katseen muualla kuin kännykässä. Välillä siinä epäonnistuen. Käyn yleensä lämpimässä suihkussa ennen nukkumaanmenoa ja se rentouttaa mukavasti, lisäksi muutama pieni venytysliike ja tuntuu, että oikeasti nukahtaminen on helpottunut.

Harrastukset

Edelleen pidän harrastuksia tärkeänä jaksamisen kannalta. Itselleni on ainakin tärkeää, että on välillä jotain omia harrastuksia ja välillä perheen yhteisiä.

Se mikä sitten on sopiva määrä harrastuksia, on jokaisesta itsestään kiinni. Itse en ainakaan jaksaisi joka ilta ja viikonloppu harrastaa. Olen melkoinen kotikissa. joten arvostan harrastusten lisäksi myös kotona olemista. Tosin tämä blogiharrastus on siitä hyvä, että usein tätä voi harrastaa ihan sohvalta käsin.

Koti

Koti on paikka missä kerään voimia ja tykkään meidän kodista hirveästi, mun mielestä omassa kodissa viihtyminen on tärkeää jaksamisen kannalta. Mutta kukapa ei joskus stressaisi kotitöistä? Olen useita kertoja maininnut, että liiallinen sotku saa mut ahdistumaan, mutta en halua kaikkea vapaa-aikaa kuluttaa siivoamiseen. Onneksi meillä asuu aika siistiä porukkaa ja kärsimme harvoin kaaoksesta. Meillä yritetään välttää kaaosta karsimalla tavaran määrää ja korjaamalla jäljet heti. Alisa on onneksi innokas keräämään lelunsa leikin jälkeen ja Samuli auttaa sujuvasti niin siivoamisessa kuin vaikka pyykkäämisessä.

Yleensä arkisin suoritan mainoskatkosiivousta, eli illat otan rennosti sohvalla, mutta mainoskatkon tullessa ryntään siivoamaan muutamaksi minuutiksi. Ei paha! Näin ehdin rentoutua lemppariohjelmien parissa, mutta minun ei tarvitse ahdistua sotkusta ja kaaoksesta liiaksi.

Se JOKU

Vaikka kuinka nauttisi yksinäisyydestä, niin väitän, että jokainen tarvitsee ainakin yhden ihmisen lähelleen. Se voi olla puoliso, läheinen ystävä, äiti, lapsi tai vaikka perhetyöntekijä. Joku kenelle kertoa mieltä painavat asiat, jakaa edes vähän vastuuta arjesta. Joku keneen voi luottaa ja kenen apuun voi luottaa.

Yksikin läheinen ihminen auttaa jaksamaan arjessa. Avun pyytäminen on myös erittäin hyväksyttävää ja suotavaa. Ei kenenkään mielestäni pidäkään pärjätä yksinään kaikesta.

Meillä perhe-elämä on varsinaista tiimityöskentelyä. Kaikki kolme tiimin jäsentää tekee töitä sen eteen, että tiimi toimii. Yhdessä me todennäköisesti selvitään nämä ruuhkavuodet hymyssä suin, ainakin usko on luja.

Armollisuus

Tämä on ehkä tärkein, mitä olen oppinut arjessa selviytymiseen liittyen: Ole armollinen, etenkin itsellesi. Mikä järki vetää itseään piippuun jo alkumatkasta, kun tätä taivalta on vielä huomattavan paljon jäljellä?

On ihan okei olla väsynyt, on ihan okei vaan olla ja levätä, on ihan okei jos ei tänään jaksanut pyyhkiä pölyjä jalkalistojen päältä.

On ihan okei nauttia elämästä, ruuhkavuosista huolimatta.