torstai 16. helmikuuta 2017

Tetris-arki

Kuka muistaa legendaarisen Tetriksen? Palikkapelin, jossa yritetään erimuotoisista palikoista muodostaa vaakarivejä. Meidän arki tuntuu joskus ihan samanlaiselta!


Arki koostuu useista pienistä hommista ja niitä on tehtävä limittäin ja lomittain, jokaisessa hetkessä, aina kun vain aikaa liikenee. Jos aikaa ei käytä hyväkseen, hommat ei tule hoidetuksi ja arki ei pyöri.

Aamulla herättyäni pesen hampaita ja ehkä samalla lajittelen pyykkiä valmiiksi koneeseen. Puen vaatteita ja samalla herättelen Alisaa ja Samulia. Oikealla kädellä harjaan hiuksia ja vasemmalla opastan Alisaa vaatteiden pukemisessa. Jos jää muutamakin minuutti ylimääräistä aikaa, siivoan, järjestelen tai ehkä viikkaan vaatteita pois kuivaustelineeltä. Autossa tai viimeistään töissä syön hieman aamupalaa ja samalla teen kaikkea muutakin.

Töissä sentään tulee tehtyä ihan vaan töitä, vaikka silloinkin saattaa olla muutamakin homma päällekkäin. Tauoilla pitää käydä läpi blogimeilit, kommentit, postausten jako someen...

Töiden jälkeen pikainen koukkaus päiväkotiin ja nuppunen kainaloon. Kotona ruoanlaittoa ja samalla keittiön siivousta, astianpesukoneen tyhjennystä.. Saattaa se imurikin viuhua sillä välin kun riisi kiehuu.

Iltatoimet ne vasta tetristä onkin! Alisan ollessa suihkussa, minä hoidan taas pyykkejä, yleensä ripustan niitä narulle tai viikkaan pois. Vasemmalla kädellä autan Alisaa peseytymään ja oikealla ehkä järjestelen kylpyhuoneen tavaroita. Alisa pukee yöpukua ja minä laitan seuraavan päivän vaatteita valmiiksi.


Kun Alisa nukahtaa, on ihana istahtaa sohvalle ja ehkä hetkeksi keskittyä ihan vain omiin asioihin. Ehkä luen, bloggaan tai katson televisiota.. 

Tarpeeksi vaakarivejä on tehty yhdelle päivälle. Kuten pelissä palikoita väännetään ja käännetään onnistuneiksi vaakariveiksi, on arjessakin väännettävä ja käännettävä tehtäviä, jotta kaikki rullaa.

Veikkaan, että me ruuhkavuosissa elelevät vanhemmat oltaisiin tosi hyviä tetriksessä koska aika monessa perheessä tämä tetris-arki on tuttu juttu. Onko se sitten ihme, että illalla vähän väsyttää, kun on koko päivän muodostanut vaakarivejä. HUH!

Kuulostaako tutulta, vai onko mulla vaan arjenhallinta totaalisen kadoksissa? :D

5 kommenttia:

  1. Hei, Itse olen kovasti koittanut opetella luopumaan tetriksestä lasten läsnäollessa. Haluan opettaa heille läsnäoloa ja sitä, ettei tetristä tarvitse suorittaa vaan vaihtoehtona on välillä pysähtyä ja vaan olla. Lasten leikkiessä tai tehdessä läksyjä istun vain vieressä, en näppäile kännykkää, katso telkkaria tai ole välttämättä edes aktiivinen osa lapsen tekemistä. Olen lähellä ja käytettävissä. Lapsi saa määritellä intensiteetin ja tarpeen osallistumiselle. Annan vaihtoehtoja. Samalla rauhoitun ja saan lepoa itsekin. Toivon lasten oppivan tästä sitä, ettei koko ajan tarvitse suorittaa ja tehdä montaa hommaa. Hoidan sitten osan hommista heidän nukahdettua. Tämä on itselleni vielä oppimista ja opettelua. Joskus ehkä opin olemaan hyvä tässä ja toivon lapsistani kasvavan itselleen armollisia ja elämään rauhallisesti suhtautuva ihmisiä. Ettei sitten aikuisena tarvitse alkaa opetella stressinhallintaa ja omasta levosta/hyvinvoinnista huolehtimista, kun malli on tullut siihen lapsesta saakka. Pikkuhiljaa huomaan ja hyväksyn sen, että meillä arki sujuu ihan hyvin, vaikka koko ajan ei koitakaan hallitse tetrikseen täydellisiä rivejä. Koti on siisti, kaikilla on vatsat täynnä ja asiat hallussa. Itse asiassa palikat tuntuvat sopivan paremmin yhteen nyt kuin aiemmin kovalla yrityksellä. Väsymyksen määrä on nyt vähäisempi ja nukkumaan menee levollisempana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ommentissasi on monta hyvää pointtia, joista olen samaa mieltä. Itse yritän hoitaa monta asiaa kerralla, esimerkiksi ruoanlaiton ohella, jotta voin vastaavasti olla sitten tekemättä mitään ja antaa Alisalle kaiken hänen ansaitsemansa huomion. Yritän siis käyttää ne vähät ylimääräiset minuutit hyväksi, etteivät ne ole pois Alisalta. Samasta syystä itse yritän tehdä arkena vain ne asiat, jotka arjen pyörimisen ja elämisen kannalta on ratkaisevia. Pysähtyminen on stressinhallinnan kannalta hyvä ja suotava asia, ei arki saa olla pelkkää suorittamista. Kuten myös itselleni on tärkeää oman ajan viettäminen. Itse en halua Alisan mentyä nukkumaan käyttää koko iltaa esimerkiksi kodin puunaamiseen, koska haluan antaa myös itselleni aikaa tehdä omia juttuja, joskus toki kotitöitä riittää vielä illallekin. :)

      Poista
  2. Superhyvä kirjoitus jälleen! Samaistun:)

    VastaaPoista
  3. Hauska linkitys :)
    http://westendmum.fi

    VastaaPoista

Jätä toki kommenttia! :)