Kun aloitat aktiivisuuden nollasta

Jos olet jo aktiivinen liikkuja sai supertreenaaja, ei postauksestani välttämättä ole sinulle juurikaan hyötyä. Jos taas olet sohvaperuna ja päivittäinen arkiliikunta on vähissä, kannattaa kurkata mun kokemukset viime kuukausilta, ehkä saat jotain vinkkiä oman aktiivisuustason nostamiseen!

Kuten jo aikaisemmin kerroin, olen nyt alkuvuonna yrittänyt parantaa elämäntapojani. En siksi, että olisin luvannut aloittaa uuden vuoden kunniaksi uuden elämän vaan siksi, että huomasin voivani todella huonosti.

Sen jälkeen kun palasin työelämään, aktiivisuustasoni lähti laskuun. Kotiäitinä tuli sentään tehtyä lähes päivittäin kävelylenkkejä vaunujen kanssa ja muutenkin ulkoiltua. Hetki sitten mun aktiivisuustaso oli lähes nollissa: istumatyö ja vapaa-ajan liikunta epäsäännöllistä.

Ensimmäinen teko kohti aktiivisempaa arkea olikin aktiivisuutta mittaavan sovelluksen lataaminen puhelimeen ja käyttöön ottaminen. Tavoitteenani on saavuttaa mahdollisimman monena päivänä viikossa askeltavoite, sekä 60 minuuttia aktiivisia minuutteja. Sovelluksesta on ollut ainakin mulle apua, olen aktiivisuuden lisäksi saanut mitattua sillä myös muita hyödyllisiä asioita.

Päivittäisiä askeleita lisätäkseni olen jättänyt auton aamuisin hieman kauemmaksi, jotta töihin kävellessä tulisi pieni lenkki. Jos satun olemaan töissä iltaan asti ja Samuli hakee Alisan, saatan kiertää vielä vähän pidempää reittiä autolle. Kesäksi haaveilen pystyväni pyöräilemään työmatkan edes kerran viikossa.

Olen nyt asettanut tavoitteeksi yhden juoksulenkin viikossa. Lenkin ei tarvitse olla edes kovin pitkä, alkuun minulle on riittänyt ihan 30 minuuttia kerrallaan. Tarkoituksena on, että lenkistä tulisi tapa ja sitä kautta pystyisin hieman parantamaan kuntoa. Lisäksi aiomme käydä koko perheen kera vähintään kerran viikossa kävelylenkillä, joka on sitten hieman pidempi kestoltaan. Nyt kevään myötä olemme jaksaneet lähteä monena arki-iltanakin kävelylle.

Toistaiseksi en ota stressiä kuntosalille ehtimisestä, mutta olen aloittanut lihaskuntoharjoittelun ihan vaan kotona. Painot, rappuset ja Alisa tuovat ihan tarpeeksi lisävastusta treenailuun. Pyrin treenailemaan muutamana iltana viikossa, jotta kroppa pysyisi edes vähän käynnissä. Lihaksien kasvattaminen ei ole mulle tässä kohtaa oleellista.

Ihan pelkkää hupia en halua kuntoilun olevan. Haluan, että treenin jälkeen oikeasti tuntuukin jossain, koska silloin tietää tehneensä jotain. Minulla tähän kuitenkin riittää vielä ihan kotikutoinen harjoittelu.

Kannattaa muuten yrittää saada koko perhe mukaan kuntoiluun. Meillä Alisa ja Samuli ovat kiitettävästi tsemppaamassa ja lähdössä lenkille. Kuntoilemme välillä koko perhe yhdessä, Alisakin kovin yrittää kyykätä ja punnertaa.

Kun aktiivisuustasoa lähdetään nostamaan lähes nollasta, ei ehkä kannata lähteä vielä tavoittelemaan kuuta taivaalta. Maltillisesti etenemällä itsekin olen saanut tasoa jo vähän nostettua kun into ei lopahtanut heti parin viikon jälkeen.

On hyvä myös yrittää vaatia itseltään realistisia asioita. Ei kannata masentua jos ei jonain päivänä jaksakaan lähteä lenkille. Toki liian usein ei kannata antaa periksi. Itselläni oli aikaisemmin tapana luovuttaa ja antaa periksi liian helpolla. Nyt uusien pienempien tavotteiden kautta olen pystynyt pitämään niistä paljon paremmin kiinni ja loppujen lopuksi saavuttanut paljon enemmän kuin aikaisimpina kertoina.

Sain myös töistä hyviä vinkkejä aktiivisuuden nostamiseen, miten olisi tauolla portaiden kävely? Voisi olla ihan hyvä idea kunnon kohottamiseen!

Minä olen ainakin ollut iloisesti yllättynyt siitä miten pienillä asioilla aktiivisuutta on saanut lisättyä. Aktiivisuuden lisääminen ei ole ollut kovinkaan raskasta tai mahdotonta, mutta pienillä askelilla on ollut suuri merkitys.

Mikä on sun paras vinkki aktiivisuustason nostamiseksi? :)