Kuka on hyvä äiti?

Me äidit syyllistymme välillä toistemme arvosteluun, syyllistämiseen ja oman sädekehämme kiillottamiseen. Minä mukana myös, aivan liian usein.

Millainen on hyvä äiti?

Millainen on hyvä äiti? Mitä hyvä äiti käsitteenä tarkoittaa? Olen miettinyt tätä asiaa viime aikoina ja tehny havaintoja asiaan liittyen.

Jonkun mielestä on hyvä äiti jos kasvattaa lapset kouluikään asti kotona, toisen mielestä taas pitää laittaa pienenä hoitoon, jotta lapsi saa sosiaalisia suhteita. Hyvä äiti ei tarvitse vapaa-aikaa, mutta hyvä äiti ei koskaan ole väsynyt. Ruoka, virikkeet, harrastukset, ruutuaika, nukuttaminen, imetys jne... Lista on loputon. Lista asioista, jotka jakaa mielipiteitä ja aiheuttaa kiistaa, miten niissä pitäisi toimia jotta olisi hyvä äiti.

Itse olen yrittänyt lopettaa ajattelemisen, että jokin toimintatapani tekisi minusta automaattisesti paremman äidin kuin jostain toisesta. Enhän minä voi tietää mikä toisen lapselle on parasta, paremmin kuin lapsen oma äiti. Tämä perustuu siihen ehkä naiviinkin uskooni, että jokainen äiti haluaa toimia parhaaksi kokemallaan tavalla omaa lastansa kohtaan.

Omat ratkaisunikin varmasti jakavat mielipiteitä, enkä väitä ollenkaan, että omat ratkaisuni tai toimintatapani olisi automaattisesti kaikkiin perheisiin oikeita. Seison kuitenkin niiden takana ja uskon toimineeni parhaimmaksi katsomallani tavalla.

Onnellisuus hyvän äitiyden mittarina?

Jos yksin toimintavat ei tee meistä suoraan hyviä äitejä niin mikä sitten? Jaa'a. Itse mietin niin, että jos lapseni on onnellinen, olen ehkä jossain määrin onnistunut olemaan hyvä äiti. Eikö se lapsen onnellisuus kuitenkin määrittele enemmän sitä äitinä onnistumista kuin jotkut tietyt teot, joiden ajattelemme tekevän meistä hyviä äitejä. 

Kun peittelen rakkainpani sänkyynsä ja toivotan hyvää yötä, saan vastaukseksi valloittavan hymyn ja sanat: "yätää, akas äitiii. Pusuuu", nuppunen kohottaa otsansa kohti suukkoa ja muistan taas, että kaikessa epätäydellisyydessäni minä olen hyvä äiti. Myös sinä olet hyvä äiti.