Meidän tavallinen arkipäivä

Millainen on meidän tavallinen arkipäivä? Miten ihmeessä selviän siitä arjesta, jota joskus niin pelkäsin? Olen täälläkin kirjoittanut pelkääväni ruuhkavuosia. Mites nyt sitten kun eletään työ- ja päiväkotiarkea, kotitöitä ja harrastuksia? Ajattelin kertoa millainen on meidän tavallinen arkipäivä, puhelinkuvilla höystettynä.

Herätyskello soittaa yleensä 6.45 ja välillä nousen heti ja välillä en. En ole yhtään aamuihminen, joten siksi mun aamu on tarkoin jäsenneltyä, teen aina asiat samassa järjestyksessä. Nappaan kaiteelta vaatteet, mitkä olen illalla laittanut valmiiksi. Kylppärissä mulla on aamukori, siis kori mihin olen kerännyt kaikki tarvittavat välineet kasvorasvasta ja ripsarista pompuloihin ja pinneihin. Kaikki tavarat helposti käden ulottuvilla, joten laittautumiseen ei mene kuin kymmenen minuuttia.  Joskus juon kahvia, jos sen on joku minulle valmiiksi keittänyt. Jos olen ollut oikein reipas ja aikaisin herännyt, saatan hieman siivota tai laittaa Alisalle aamupalaa, mikäli hän on hereillä. Teen itselleni yleensä leivän matkaan ja nappaan  Risifrutin tai vastaavan laukkuun.

Töihin lähden 7.20-7.25 ja olen perillä yleensä 7.45-7.50. Liikennevaloissa haukkaan yleensä aamupalaleivän ja kuuntelen Suomipopin Aamulypsyä. Töihin päästessä syön yleensä sen Risifrutin ennen kuin työpäivä varsinaisesti alkaa, samalla selailen meilejä tai muuta työhön liittyvää.

Aamuisin mulla säästyy paljon aikaa, koska mun ei tarvitse huolehtia Alisan aamutoimista. Samuli hoitaa pesut, pukemiset ja syömiset pääsääntöisesti aina. Samuli vie Alisan vuorostaan riippuen 8.30-9.30 päiväkotiin.

Mulla on lounastauko puoliltapäivin sekä pari kahvitaukoa. Tauoilla saatan yleensä jakaa postausta someen, jos olen ajastanut sellaisen aamuksi. Pääsääntöisesti aina ajastan postauksen valmiiksi. Joskus harvoin julkaisen vasta iltapäivällä ja silloin olen yleensä viimeistellyt postauksen juuri ennen. Vastaan myös blogimeileihin tai kommentteihin taukojen aikana.

Työpäivän lopettelen 15.45-16.00 ja viimeistään 16.15 olen hakemassa Alisaa päiväkodista. Yritän käydä kaupassa viikonloppuisin tai iltavuoron jälkeen, mutta joskus käymme Alisan kanssa näin iltapäivälläkin. Yleensä suuntaamme kuitenkin suoraan kotiin, paitsi torstaisin, jolloin on jumppapäivä.

Kotona alkaa ruoanlaitto, ellei edellisen päivän ruokaa ole jäljellä. Pyrin tekemään aina ruokaa pariksi päiväksi kerrallaan, ettei minun tarvitse joka päivä käyttää aikaa kokkailuun. Joskus saatan sortua ihan eineksiinkin jos ei huvita kokata. Alisa touhuilee usein omia leikkejään olohuoneessa ja minä leikin hänen kanssaan tai siivoilen. Kuudelta alkaa Emmerdale, joka on illan ohjelmista ensimmäinen, mitä seuraan sivusilmällä. Usein myös touhuilen Alisan kanssa, paitsi jos Samuli on kotona, saan välillä katsella telkkaria ihan rauhassa. Mainoskatkoilla suoritan pikasiivousta, muutamassa minuutissa ehtii vaikka mitä.

Seitsemältä alkaa Alisan iltapesut, suihku tai kylpy. Laitan myös vaatteet valmiiksi sekä itselleni, että Alisalle. Iltapalan jälkeen saatetaan vielä hengailla hetki, kunnes jompikumpi meistä nukuttaa Alisan. Olemme päätyneet siihen, että nukutamme Alisan omaan sänkyyn. Olisi kai helpompaa, jos nukuttaisi Alisan yksin omaan sänkyyn, mutta toistaiseksi on ihanaa kun saamme makoilla vierekkäin ja tankata läheisyyttä. Nukuttaminen vie yleensä puolisentuntia, eli siihen ei mene koko iltaa. Prinsessa vaatii yleensä viereensä myös Tapsun, Keken, Myyrän ja Herra Hakkaraisen, varsinaisen pehmoleluarmeijan siis.

Yhdeksältä alkaa sitten viimeistään "oma aika", silloin kirjoitan blogiin 1-3 postausta tai katson televisiota ja järjestelen Alisan lelut yms pois tieltä. Kolmea postausta en kyllä ehdi tyhjästä kirjoittamaan, eli usein mulla onkin tekstiraakileita valmiina, mitkä sitten viimeistelen valmiiksi. Muokkailen kuvat ja ajastan postaukset. Koska bloggaaminen on osa arkea, blogin sisältökin on nykyään aika arkista, siis meidän tavallista elämää. :)

Suihkun/saunan jälkeen menenkin nukkumaan noin klo. 23. Pyrin siihen, että yössä tulisi se kahdeksan tuntia unta, jotta jaksan. Loppujen lopuksi arki ihan mukavaa ja tietyillä järjestelyillä se ei aina käy liian raskaaksikaan. 

Joskus kaipaan kotiäitiyttä ja sen tuomaa "rauhaa", mutta omat etunsa on tässä "työäitiydessäkin". Onneksi olemme pystyneet hyvin pitämään perhe-elämän etusijalla ja järjestämään arjen niin, että molemmilla on joka päivä aikaa Alisalle. 

Tätä on meidän arkinen arki ja vissiin tässä ollaan jonkin sortin ruuhkavuosissa, mut hei, vielä ainakin onnellisina, suht järjissään ja elossa! ;)