torstai 3. elokuuta 2017

TILT

Kello oli keskiyö kun tätä alkua kirjoitin. Mä olin ihan TILT, loppu, katki, rikki.

Alkuviikosta mulle iski jäätävä flow kaiken suhteen. Järjestelin häitä ja paria muuta juttua ihan täysillä. Sain paljon aikaan.

Yhtäkkiä yhtenä iltana tapahtui jotain. Ihan kun mun päässä olis katkennut jotain, tai ehkä hartioilta? Tuntui, että lysähdin kaiken taakan alla.

Syksyllä on meidän häät ja heti perään yksi toinen iso harrastusjuttu jota olen valmistellut, lisäksi on blogijutut, työjutut, juttujen jutut. On vaan ihan jumalattomasti kaikkea ja nyt mulle jysähti se, että selviänkö kaikesta?

Isäni ja Samuli jäivät alakertaan ihmettelemään kun minä ilmoitin kipakasti meneväni nukkumaan aikaisemmin kuin yleensä. Samuli kiipesi perässäni kysyvästi ja sain vain sanottua, että en jaksa tätä kaikkea...





Vaikka kaikki hommat ovat hyvällä mallilla ja olin juuri saanut taas monta asiaa pois listalta, pyöri mielessäni vain ne asiat, jotka on vielä tekemättä. Kun makasin siinä sängyllä, niin musta tuntui, että ne kaikki tekemättömät työt painoi mun päällä.

Mä myös stressasin siinä keskellä yötä, että mitä jos mä siellä häissä kompastun laiturilla ja putoan mekkoineni järveen. Ehdottomasti siis kannattaa stressata juuri sitä asiaa kuukautta aikaisemmin keskellä yötä!

Vaikka olin mennyt ajoissa sänkyyn, uni ei tullut aikoihin. En saanut mitään asioista pois mielestä. Lopulta kirjoitin kaikki mielessä olleet asiat ylös, se auttoi hieman. Päätin taas seuraavana päivänä hoitaa muutamia asioita taas pois listalta.

Olen varmasti tällä hetkellä herkempi kuin normaalisti, mutta kyllä tällainen "musta hetki" vähän säikäytti. Päätin kuitenkin selvitä. Päätin, että asiat tulevat hoidetuksi ja kaikki järjestyy, hyvässä mallissa tässä ollaan!

Seuraavat päivät ovat jo sujuneet vähän vähemmän stressatessa. Hommiakin on paiskittu ja yöllä kirjoittamani lista lyhentynyt. Montakohan tilttiä tässä kuitenkin ehtii vielä tulla?

Sehän tässä niin kummallista onkin, että hommat on hyvällä tolalla ja silti mä panikoin, että kaikki menee pieleen tai en ehdi tehdä kaikkea. Pessimisti ei pety, vai mitä?


Muita panikoijia?

2 kommenttia:

  1. Voi että! Kyllä mullakin iskee tällaisia hetkiä. Eniten ärsyttää juuri se kun ei saa unta ja valvoo yöllä jonkun "typerän" asian takia. Elän monesti arjessa sellaista aikaa, että jokainen minutti pitää käyttää hyödykseen. Joskus jopa on sellaisia hetkiä, ettei kirjaimellisesti ole aikaa edes korjata pois lautasia pöydältä kun pitää jo rientää. Nämä ovat kuitenkin vain ohimeneviä kausia. Listat ovat ihan parhaita. Noudatan myös mottoa: "älä jätä huomiseksi sitä minkä voit tehdä jo tänään" - sillä saa paljon asioita pois mielestä. Tsemppiä - kyllä sinä selviät! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin turhauttavaa kun sellainen asia häiritsee, millä ei oikeasti ole mitään väliä.. Mutta eiköhän tämä tästä! :)

      Poista

Jätä toki kommenttia! :)