Näytetään tekstit, joissa on tunniste höpöhöpöjuttuja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste höpöhöpöjuttuja. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 20. tammikuuta 2019

MITÄ MEILLE KUULUU?

Miten tiivistää yhden kuukauden kuulumiset yhteen postaukseen? Mitäs meille nyt ylipäätään kuuluukaan tällä hetkellä?

Kun olin poissa täältä, oli kommenttiboksiin ilmestynyt kommentti "Hei, mitä kuuluu?" Minä poistuin täältä sanaakaan sanomatta ja silti joku kaipasi minua. Kun luin tuon kommentin ajattelin, että olisikohan minulle sittenkin vielä käyttöä blogimaailmassa. Päätin vastata tuohon kommenttiin ihan kokonaisella kirjoituksella.

Ennen breikkiä blogissa oltiin vahvasti joulutunnelmissa. Joulu tuli ja meni. Joulu oli onnistunut ja tunnelma lämmin, mutta kovin nopeasti se meni! Joulun tienoilla oli paljon vapaata ja meidän perheellä meni parisen viikkoa ennen kuin varsinainen arki alkoi. Alisalle arjen alkaminen taisi ottaa vähän koville, sillä välillä meillä on ollut todellinen kiukkupussi täällä.

Kauaa ei tarvitsekaan jaksaa, kunnes saadaan taas hypätä pariksi viikoksi pois arjen pyörityksestä. Luulen, että siinä on myös yksi syy Alisan kiukkuiluun. Kyllä tässä aikuisiakin vähän jännittää kun edessä on ensi viikolla alkava ensimmäinen koko perheen kaukoloma. Kolmessa eri maassa seikkailua, kaupunki- ja rantalomaa. Qatar, Singapore ja Indonesia odottaa. Laukut on jo puolillaan pakattuna ja toinen jalka jo menossa lentokentälle.




Blogi- ja someloman aikana luin tusinan kirjoja ja katsoin toisen mokoman sarjoja ja elokuvia. Nautin siitäkin, ettei tauon loppuvaiheessa ollut enää paineita siitä, että pitäisi kirjoittaa. Viimeisen vuoden aikana olen lukenut paljon kirjoja, mutta kuluneen kuukauden aikana tein varmaan kaikkien aikojen lukuennätyksen ja kirjastosta hain täydennystä melkein viikottain.

Totta kai ollaan nautittu talvijutuista ja käyty pulkkamäessä, luistelemassa ja laavuretkellä Pohjanmaalla saakka. Toivottavasti talvi ei katoa mihinkään meidän loman aikana, sillä haluaisin ehtiä vielä hiihtämään tänä talvena.

Oikeastaan meidän arki on viimeisen kuukauden aikana ollut enemmän kuin tavallista. Mitä sitten on tulossa? No ainakin matkapostauksia! Ja ehkä vähän jotain muutakin. Tällaista meille kuuluu juuri nyt. Mitä sulle kuuluu? 

perjantai 26. lokakuuta 2018

NÄISTÄ HAAVEILEN JUST NYT!

Jokainen meistä haaveilee erilaisista jutuista. Ehkä jokainen haaveilee lottovoitosta, kuten minäkin vaikken koskaan edes lottoa! Lisäksi mä haaveilen monista pienistä asioista, olen esimerkiksi jakanut täällä mun sisustushaaveita tai vaatekaappihaaveita. Nyt ajattelin mennä piirun verran syvemmälle ja jakaa sellaisia vähän isompia haaveita, jotka haluaisin joskus toteuttaa. 

Näiden kaikkien haaveiden toteutuminen ei ole lainkaan varmaa, sillä ne vaativat esimerkiksi aikaa tai rahaa siten, että tällä hetkellä niiden toteuttaminen tuntuu erittäin hankalalta tai epätodennäköiseltä. Osa kuitenkin on sellaisia, että ehkäpä ne oikeasti joskus toteutuvat.



NÄISTÄ HAAVEILEN JUST NYT:




Vaellus erämaassa

Haluaisin lähteä vaeltamaan esimerkiksi Lapin erämaahan pidemmäksi aikaa. Pidemmällä ajalla tarkoitan esimerkiksi viikkoa tai kahta... En tiedä olisiko musta sellaiseen pari viikkoiseen teltassa, mutta toisaalta, olenhan mä ollut partiossakin. Partiolaisena kävin kerran Kuusamossa vaeltamassa, nyt aikuisena tuntuu, etten silloin osannut arvostaa ja nauttia siitä yhtä paljon kuin nyt. Haluaisin vaan viedä sen vaeltamisen vähän vielä pidemmälle. Olen tähän saakka aikuisiällä tehnyt vain päiväretkiä, ehkä voisin tämän unelman toteuttamista jatkaa esimerkiksi viikonloppuvaelluksella.

Suurin yksittäinen rajoittava tekijä on tässä aika. Musta tuntuu, ettei mulla ole koskaan aikaa toteuttaa tällaista pidempää vaellusta. Kiinnostavimmalta tuntuisi just nyt syysvaellus Lapin ruskassa ja yöpyminen autiotuvissa.

Kuuntelen välillä kateellisena kun mun työkaveri kertoo hänen erämaavaelluksista. Olen nähnyt näiltä reissuilta upeita kuvia. Just jotain sellaista mäkin haluaisin joskus! Ehkä mun on kuitenkin hyvä ensin vähän harjoitella...








Muutto Lappiin yhdeksi talveksi

Lappi-teemalla jatketaan... Lappi ei tässä kohtaa tarkoita Oulua tai Rovaniemeä vaan ennemmin Kilpisjärveä tai Utsjokea. Haaveilen muuttavani oikein pohjoiseen Lappiin vuodeksi tai edes yhdeksi talveksi. Tämä haave syntyi viime vuonna siihen pahimpaan kiire- ja väsymyspiikkiin, halusin vain päästä johonkin tosi kauas missä on hiljaista ja rauhallista.

Voi olla, että mun kuvitelmat Lapissa asumisesta on liian ruusuiset, omissa haaveissani meidän perhe eläisi siellä tosi yksinkertaisesti rauhassa hankien ja tunturien keskellä. :D Todellisuus voisi olla toinen tietysti... Ehkä olisin viikon jälkeen valmis tekemään paluun Etelä-Suomeen.

Tämän unelman tiellä on asuntolaina, en todellakaan haluaisi myydä meidän kotia täällä ja ajatus vuokraamisesta vieraalle tuntuu vähän epämukavalta. Jostain pitäisi kuitenkin repiä rahat asuntolainaan ja Lapissa asumiseen. Niin ja mun haaveissahan me emme kävisi tuolloin kodin ulkopuolella töissä. Ymmärrettävästi tämän unelman tiellä on monta mutkaa, mutta ehkä vielä joskus. Viimeistään eläkkeellä.



Autolla Amerikan halki

Tää on ehkä vähän sellasta basic-kamaa. Sillä kukapa ei haaveilisi road tripistä Amerikassa? Niin ja siis mun unelmissa ajan vanhaa rämisevää jenkkiavoautoa stetsoni päässä ja flanellipaita päällä. :D 

En kyllä varmaan uskaltaisi pysähtyä yhdelläkään bensiksellä keskellä ei mitään, olen liikaa katsonut amerikkalaisia kauhuelokuvia ja takapenkillä vaanivia murhaajia.



Lasitettu terassi

Tää on sellainen unelma, mitä mietin pitkään laitanko edes tähän, sillä mä vakaasti uskon, että me toteutetaan tää lähiaikoina. Haluaisin meidän terassille lasituksen. Oikeastaan lasiseinä riittäisi, sillä kattona mun ajatuksissani toimii meidän yläkerran parveke.

Haaveilen tästä lasihuoneesta meidän terassille, laittaisin sinne sohvanurkkauksen ja kasveja, villeimmissä haaveissa haluaisin ulkoporealtaan terassin nurkkaan.

Mun kuvitelmissa elementit vaan napsautetaan paikoilleen suit sait ja lasiseinä on valmis! Mut kuitenkin pudotettiin maan pinnalle ja kerrottiin, että homma vaatinee myös jotain pohjatöitä.


***


Mun mielestä on kiva unelmoida erilaisista asioista, isoista ja pienistä. Unelmia ja haaveita pitää joskus myös toteuttaa, vaikka se vaatisi aikaa, työtä ja panostusta. Ehkä just siksi valitsin juuri nämä neljä haavetta: ne vaativat työtä ja aikaa, mutta ne eivät ole mahdottomia. Ehkä jonain päivänä olen toteuttanut näistä jokaisen. Tai sitten niiden tilalle on tullut uusia. Unelmien vaihtuminen ei ole epäonnistumista, se on elämää. :)

Ihanaa viikonloppua!

Mistä sinä haaveilet?

perjantai 6. heinäkuuta 2018

Vihdoinkin!

Vihdoinkin sain mun uuden tietokoneen käyttöön! Käyttöönottoa hieman hidasti tietokoneen saapuminen kesken meidän reissun ja yksi ilta mulla meni koneen käyttöä valmistellessa. Nyt pääsen kuitenkin vihdoin työskentelemään jälleen koneella. Vajaa vuosi tässä onkin menty yhdessä vanhan koneen kanssa, joka tykkäsi vähän väliä sammua kesken käytön. Näin jälkeenpäin mietin, miksi ihmeessä en aiemmin tilannut uutta konetta! :D Valitsin lopulta aika keskihintaisen Asuksen työparikseni. Ensin mietin, että voisin panostaa koneeseen enemmänkin, mutta toisaalta luulen kyllä, että tämä perusläppäri riittää mulle oikein hyvin.

Tällä viikolla ollaan taas menty hyvällä tavalla tukka putkella. Ensin oltiin muutama päivä Lappeenrannassa, tykästyin hurjasti näihin järvimaisemiin ja reissu oli huisin onnistunut. Tästäkin reissusta vinkkejä myöhemmin. Lisäksi olen käynyt äitini kanssa asuntonäytöissä ja löysimme vanhemmilleni kivan asunnon Turusta. Ihanaa, että he pääsevät muuttamaan jo ihan parin viikon päästä! En ole moniin vuosiin asunut näin lähellä vanhempiani, vaikka toki olemme nähneet siitä huolimatta lähes viikottain. Tuntuu kuitenkin hyvältä, että näkeminen helpottuu jatkossa. Alisakin odottaa jo kovasti, että mummi ja vaari muuttavat häntä lähemmäksi, enää ei tarvitse murehtia ikävää kun mummi ja vaari ovat niin lähellä.

Vanhempieni muuttoon liittyen olemme "hieman" käyneet heidän tavaroitaan läpi ja olen jo muutaman peräkontillisen tuonut meille kaikenlaista tavaraa. Uudet tavarat ovat vaatineet myös vanhojen tavaroidemme läpikäyntiä, mutta ainakin toistaiseksi olemme saaneet kaiken suurinpiirtein hyvin mahtumaan. Entuudesta muistanette, että nautin tavaroiden vähyydestä ja siksi yritän säännöllisesti käydä tavaroitamme läpi. Pari paikkaa olisi vielä läpikäymättä, mutta viimein sain lähes kaikki häätavarat myytyä. Ihanan helposti meni kaikki kerrankin ja ihan muutamassa päivässä melkein kaikki jäljellä olevat tavarat oli noudettu.






Kaiken häsän ja reissailun keskellä olen yrittänyt pitää säännöllisiä löhöpäiviä tällä lomalla ja tänään on juuri sellainen päivä! Suunnitelmissa ei ole oikein muuta kuin vähän lepäillä ja valmistautua viikonloppuun. Menemme Samulin kanssa perinteisesti Ruisrockiin lauantaiksi ja sunnuntaiksi. Enää ei yhtään harmita, ettei saatu enää perjantaille lippuja, täällä nimittäin sataa tänään. Onneksi lauantaille ja sunnuntaille on luvattu aurinkoa. Koko meidän kesäloma ollaan oltu perheen kesken ja nämä kaksi päivää saadaan olla Samulin kanssa kahdestaan, kun Alisa menee anoppilaan yökylään. Ihana viettää hetki omaa aikaa, ennen kuin viimeinen lomaviikkoni alkaa. Samulin loma loppuu nyt tähän viikonloppuun, mutta onneksi kesä kuitenkin jatkuu ja meillä on muutamia vapaita viikonloppuja jäljellä. Omalta osaltani loman loppuminen ei edelleenkään tunnu negatiiviselta vaan edelleen olen hyvillä fiiliksillä lomasta ja sen vaikutuksista. Työasiat on nollailtu onnistuneesti ja seuraavaksi odotellaan sitten talven lomaa, siitä lisää myöhemmin. ;)

Ihanaa viikonloppua!

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Miksi en kirjoita?

Mikään ei ole rasittavampaa kuin bloggaaja joka selittelee miksei blogi ole päivittynyt. Siksi en aio sen kummemmin selitellä vaan sanon suoraan, ettei ole kiinnostanut.

Jännittävä juttu, miten totaalinen motivaatiopula iski täysin yllättäin ja näin rajuna. Ensin ajattelin pitäväni pari päivää taukoa, yleensä aina ennen se on auttanut. Nyt ei vielä parinkaan päivän jälkeen tuntunut yhtään sen paremmalta ja blogiin palaaminen venähti ja venähti. Suoraan sanottuna mietin jopa muutamaan otteeseen koko blogin kuoppaamista, mutta lopulta se ei kuitenkaan ollut vaihtoehto.

Olen diagnosoinut nyt itselleni armottoman lomakuumeen. Loma alkaa perjantain jälkeen ja on mielessä lähes koko ajan. Samuli ja Alisa lomailee jo ja itsellänikin ajatukset on koko ajan lomassa. Sitten lomalla teen sitä ja tota ja sitten on paljon kirjoitettavaa. Ehkä se onkin juuri niin. Toisaalta, kyllä meidän elämässä nytkin on tapahtunut kaikenlaista kivaa! Olen ollut kaksissa eri valmistujaisjuhlissa ja sain kunnian toimia niissä valokuvaajana, lisäksi olen ollut työporukan illanvietossa, viettänyt aikaa siskoni ja kummipoikani kanssa käynyt Pohjanmaalla... Tekemistä on siis riittänyt ja osa näistä jutuista päätyy lopulta tänne blogiinkin, nyt kun vain taas saan tämän putken auki.






Kesä on vasta alussa ja olemme ehtineet jo vaikka mitä, joten ehkä sekin vähän selittää tätä blogihiljaisuutta, vaikkei mun mitään selitellä pitänytkään... :D

Yksi positiivinen juttu kuitenkin juuri tästä hetkestä: kun itse olen töissä ja Samuli kotona, mun ei tarvitse tehdä juuri lainkaan kotitöitä!! Koti on siivottu ja pyykit pesty kun tulen kotiin, tämähän on melkein kun lomaa itsellekin. ;)

Nyt kuitenkin palataan takaisin ruotuun ja tällekin viikolle on vielä tulossa postauksia. Ensi viikolla starttaa sitten meidän Islannin reissu ja siitä jos mistä riittää varmasti kirjoitettavaa.

perjantai 25. toukokuuta 2018

Fiilistelen just nyt...

Valoisia iltoja
Mikäs sen parempaa kun olla myöhään pihalla ja nauttia niistä viimeisistäkin auringonsäteistä.


Valokuvausta
Johtuen edellisestä, valokuvaus tuntuu taas mielekkäältä. Jopa iltavuoron jälkeen kahdeksan aikoihin on vielä mahdollisuus ottaa kuvia. Puhumattakaan siitä kauniista valosta joka juuri nyt on.


Tuulenvire kasvoilla
Iltaisin avaan makuuhuoneessa parvekkeen oven ja annan huoneen tuulettua kunnolla. On ihana maata sängyssä kun pieni tuulenvire puhaltaa kasvoille. Nukun niin paljon paremmin!


Kahvia
Kahvia aamulla, kahvia päivällä, kahvia illalla (vaikkei aina pitäis...) Kahvi on mun nautinto!

 



***



Hetkiä
Olen välillä vain juossut ja suorittanut, elänyt sitku-elämää. Nyt fiilistelen hetkiä, jotka on nyt!


Letkeää kesämusiikkia
Kuten Olavi Uusivirta, SMG, Reino Nordin, Anna Puu, Ultra Bra... Kiva löytää uusia biisejä ja ihana rakastua uudelleen vanhoihin.


Puutarhanhoitoa 
Olen löytänyt sisäisen viherpeukaloni. Hipsin iltaisin kastelemaan ja hoitamaan kukkia, nyppimään rikkaruohoja... Välillä seisahdun ikkunaan ja vain ihastelen mun pientä pihaa. Kuinka paljon hyvää fiilistä se voikaan tuoda.


Rohkeutta
Fiilistelen välillä sitä kuinka rohkeasti olen joihinkin asioihin lähtenyt ja lopulta juuri ne rohkeat ratkaisut ovat olleet niitä kaikista parhaimpia!





Hyvää oloa
Mulla on taas menossa parempi kausi, jaksan paremmin, ei stressiä ja mielikin on kevyt, juuri nyt tuntuu hyvältä.


Elämää
...joka juuri nyt on niin hyvää.


Fiilistelen vähän myös viikonloppua, sillä Alisa vaati päästä mummilaan, joten mulla ja Samulilla on tänään vapaailta, mitähän sitä tekis? Huomenna on parhaan ystäväni valmistujaiset ja sunnuntaina ajetaan kilpaa, tästä ei viikonloppua paljoa parane! :) Toivottavasti sullakin on kiva viikonloppu tulossa! <3

torstai 10. toukokuuta 2018

13 seikkaa, joista huomasin olevani vanha

Minulla ei oikeastaan ole koskaan vielä ollut ikäkriisiä, eikä minulla sellaista ole nytkään, mutta viime päivinä olen väistämättä huomannut, että minä taidan olla vanha... Keräsin tähän 13 seikkaa, jotka saivat mut ajattelemaan, että taidan tosiaan olla vanha.


***


Maajoukkueessa pelaajat sen kun nuorentuu.

Leijonien peliä katsellessa jouduin joka toisen kohdalla kysymään, että kukas tämä pelaaja on, ikinä kuullutkaan. Ja minä kun luulin, että olen hyvin perillä lätkästä. Mutta se aika taisi olla 15 vuotta sitten.... Ja mistä lähtien pelaajat ovat olleet kymmenkunta vuotta minua nuorempia, vastahan ne nuorimmat olivat minun ikäisiäni...?

...entistä nuoremmat täysi-ikäistyvät.
...siis justhan mä olin sen ristiäisissä ja nyt se sai ajokortin, mihin meni ne vuodet tässä välissä? Näkyykö ne vuodet mun naamassa?

Flossaus? 
Mitä hemmettiä se on? Googlasin ja yritin selvittää mikä tämä hittijuttu on, mutta hyvin pian huomasin, että moinen on ihan mahdotonta minulle. Miksi näitä nuorten hittijuttuja putkahtelee jatkuvasti, en pysy perässä!

Sosiaalisenmedian koukerot
Osaan just ja just käyttää Facebookia ja Instaa, kaikki muut on ihan hepreaa ja näiden kahdenkin kaikki uutuusjutut menee välillä yli hilseen ja ymmärryksen.





***


Tylsästä musiikista tuli hyvää!
Bändit ja musiikki, joita joskus pidin tylsinä ja "aikuisten musiikkina" on muuttunut hyväksi. Yhtenä esimerkkinä Ultra bra. En tiedä miksi mielsin sen nuorena tylsäksi aikuisten musiikiksi, mutta nyt tykkään kuunnella sitä.

NRJ soittaa kummallista musiikkia.
En käy juurikaan yökerhoissa tai kuuntele enää NRJ radiokanavaa ja huomaan tippuneeni ihan nykymusiikin ulkopuolelle. Tämä ei kyllä sinänsä taida olla iästä kiinni, sillä Samuli tuntuu olevan nykymusiikista hyvinkin perillä ja opastaa meikämummoa auliisti.

Lukuinto
Olen tämän vuoden aikana lukenut enemmän kirjoja kuin kymmeneen vuoteen yhteensä. Keskimäärin luen vähintään yhden kirjan viikossa. Olen jäänyt koukkuun lukemiseen. Mikään ei ole iltaisin houkuttelevampaa kuin käpertyä viltin alle kirjaa lukemaan kera....

...teekupin
Aiemmin en voinut lainkaan sietää teetä, se oli mielestäni ihan kammottavaa litkua. Nykyään kuitenkin keittelen itselleni teetä ison mukillisen iltaisin.


Huomaan muistuttavani äitiäni yhtä enemmän.
Vaatiiko selityksiä? Otetaan vaikka se teekuppi ja kirjan lukeminen sohvannurkassa, olen ihan kuin mun mutsi! (Huomaa nuorekas kutsumanimi äidille, yritän vaikuttaa nuorekkaammalta.)





***


Käytän sanaa nykynuoriso...
..hyvässä ja pahassa, mutta siis nykynuoriso, ryhmä johon minä en kuulu enää edes omasta mielestäni. En sano olevani vanha, mutta olen entinen nuori. xD

Vaivun nostalgiaan.
Voi sitä 90- ja 2000-lukujen vaihdetta ja omia nuoruusvuosia. Ajatukset vie koulun diskoon ja muotiin, verestän muistoja katselemalla nuoruuden tv-sarjoja. Olispa kiva olla vielä 13! Tai no oikeestaan ehkä ei, silloin kaikki oli niin vaikeeta...

En enää tunne kaupungin yökerhoja.
Ja ne mitkä tunnen, on lopetettu jo pari vuotta sitten...

Valvomisesta toipumiseen menee viikko.
Kerran vuodessa juhlimassa käyminen verottaa seuraavan viikon ennen kuin väsymys on poissa, vaikka  olisin tullut kotiin vähän puolenyön jälkeen. Ei puhettakaan, että valvoisi enää yli 24 tuntia väsymättä... Ennen baariin lähdettiin puoliltaöin, nyt mä lähden sieltä pois samaan aikaan.


***

Summasummarum. Ikä on numeroita ja enemmän asenteesta kiinni. Myönnetään, etten ole enää ihan nuori, mutta en niin vanhakaan, ehkä olen vain vähän mummoutunut asenteeltani. :D

Ennen oli kaikki paremmin.. ..eiku...

tiistai 8. toukokuuta 2018

Fiiliksiä just nyt

Siitä on taas aikaa kun olen viimeksi istunut koneen ääreen ja kirjoitellut vain satunnaisia fiiliksiäni ylös. Tuntuu, että kevät ja lähenevä kesä on kaapannut mut mukaansa, joten huomaan kirjoittavani tänne entistä harvemmin. Vitsi miten oonkaan kaivannut juuri tätä alkukesää! Tämä lämpötilakin riittäisi koko kesäksi, t-paidassa pärjää, mutta ei ole liian kuuma.

Kuluneet puolitoistaviikkoa on olleet meille paluuta normaaliin rytmiin, sillä olemme saaneet viettää koko perheen kanssa aikaa taas enemmän kuin hetkeen. Miten mukavalta se tuntuukaan kun toinen on kotona! Kyllä se vaan tolkuttomasti helpottaa kun on toinen joka jakaa arjen ja kotityöt.

Olemme ehtineet iltaisin touhuilemaan kaikenlaista kivaa, kuten extempore iltakahvittelut, pihatyöt ja kävelylenkit. On kiva kun Alisa on jo niin iso ja taitava, että pystyy pyöräilemään pidemmänkin lenkin ja me Samulin kanssa kävelemme mukana. Samulista on myös paljastunut pieni puutarhuri kun yhtenä iltana lenkin päätteeksi hän päätyi putsaamaan kaikki kivetyksemme ja siistimään pensaita. Viikonloppuna meillä on suunnitelmissa käydä ostamassa hieman kesäkukkia ja ehkä vähän uusia istutuksiakin. Mä haaveilen pienestä hyötypuutarhasta terassilla: perunaa, tomaattia, salaattia ja yrttejä kenties?





***


Huomaan kuitenkin, että olen edelleen todella väsynyt. Yritän kovasti lepäillä, mutta vähitellen mieleen alkaa hiipiä, meneekö tämä väsymys lepäämällä ohi vai onko kyse jostain muusta? Toivon, että kaikki tästä tasoittuu ja lähenevä kesä tekee tehtävänsä ja herättää mut lopullisesti henkiin! Vein äsken Alisan kävellen päiväkotiin ja tein hieman pidemmän lenkin kotiin musiikkia kuunnellen, fiilis oli niiiiiin hyvä. Veikkaankin, että mun väsymys on juuri liikunnan ja ulkoilun puutetta, onneksi nämä aurinkoiset kelit kuitenkin oikein pakottavat pihalle. Neljä erilaista vuodenaikaa on parasta, sillä itsestäni tuntuu siltä, että uudesta vuodenajasta saa aina uutta voimaa. <3

Kesälomaankin enää vain muutamia viikkoja, kreisiä! Kesälomasta odotan ainakin meidän Islannin matkaa ja sitä, että voidaan tehdä koko perhe reissuja extempore. Ehkä voisimme lähteä vihdoin myös sinne saaristoon? Kolme yhteistä lomaviikkoa tuntuu niin huikealta kun emme ole vielä koskaan näin montaa viikkoa olleet yhdessä lomalla! Alisa on myös toivonut pääsevänsä lomalla huvipuistoon, en ole vielä päättänyt mikä olisi kivoin huvipuisto? Linnanmäellä olemme parina kesänä olleet joten olen miettinyt myös Särkänniemeä ja PowerParkia...





Kesälomassa mietityttää tietysti aina myös taloudellinen puoli, sillä erilaisiin hurvitteluihin saa kulumaan äärettömän määrän rahaa, siksipä onkin taas hyvä muistuttaa myös itseään kaikesta siitä ilmaisesta ja edullisestä kesätekemisestä! Kokosin tähän alle mun blogista vinkkejä ilmaisiin/edullisiin kesäreissuihin!



Tunnisteilla reissussa ja kesä löytyy mun blogista vinkkejä vaikka millä mitalla, joten ei muuta kuin suunnittelemaan tulevaa kesää!



Hassua kuinka tästä mun fiilispostauksesta tuli tällainen kesäpostaus, mulla on vissiin todellakin kesäfiilis! :) Sattumaa vai ei, mun tän hetken lempibiisi on muuten Olavi Uusivirran Kesäyön uni! Oikein oikein oikein ihanaa ja kesäistä päivää sulle! <3

keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

Jos saisin valita vain yhden...

...minkä kotityön tekisin?
Tavaroiden järjestely. Kestän kyllä pölyä, mutta en epäjärjestystä.

...minkä kotityön jättäisit kokonaan välistä?
Ikkunoiden pesu. Yök.

...minkä somekanavan valitsen?
Instagram. Kaunein, helpoin ja kivoin!

...asun?
Mustat housut, neutraali trikoopaita ja harmaa pitkä neuletakki.

...parin kenkiä?
Niken tennarit.

...värin?
Valkoinen

...maan mihin matkustaa?
USA, sieltä löytyisi kyllä matkakohteita useammalle reissulle.

...bändin mitä kuunnella?
Haloo helsinki!

...kohteen missä käydä kesällä?
Ruisrock

...mitä kahvia joisin?
Ihan vaan perus juhlamokkaa.




...hedelmän?
Banaani

...tv-ohjelman?
Salkkarit

...meikin?
Ripsiväri

...ruoan?
Jauhelihakeitto, en kyllästy siihen ikinä... :D

...herkun?
Sirkusaakkoset.

...käytössä olevan elektronisen laitteen?
Kännykkä.

...appsin kännykkään?
WhatsApp.

...ruoka-aineen aamupalaksi?
Kahvi.

...kaupungin Suomessa?
Turku.

...paikan kyseisessä kaupungissa?
Ruissalo... eiku jokiranta... eiku Ruissalo.


Tässä mun valinnat, onneksi ei kuitenkaan tarvitse valita aina vain yhtä, olis vaikeaa!

Ihanaa keskiviikkoa!

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Onko ok?

Tämä postaus sai inspiraationsa Facebook-ryhmien "Onko ok tehdä niin tai näin" -julkaisusta ja Pitääkö olla huolissaan tv-ohjelmasta. Perheblogien kehittämispäivillä vitsailimme aiheesta ja siitä inspiroituneena syntyi lopulta tämä postaus!

Tässä siis kysymyksiä, jotka askarruttaa mun mieltä just nyt!


Onko ok....


...olla imuroimatta maton alta?

...lukea pari tuntia putkeen kirjaa?

...syödä useampi päivä samaa ruokaa?





...olla ihan tavallinen?

...olla pullea?

...haaveilla poliisikoulusta?

...et kaks edellistä ei kauheesti tue toisiaan?

...jos on sitä mieltä, että kaikkien ei pitäisi käyttää somea?

...jos ilkeät ihmiset vituttaa?






...jos nukahtaa sohvalle usein?

...jos tykkää nukkua sohvalla?

...syödä niin paljon suklaamoussea, että tulee paha olo?

...laulaa antaumuksella autoa ajaessa?

...ahdistua liiasta tavarasta?

...nauttia budjettien ja listojen laatimisesta?

...torkuttaa aamuisin?




***

Tällaisia mietteitä mulla, mites teillä? :D

lauantai 20. tammikuuta 2018

Hauskat faktat minusta

Haluatteko välillä tietää hieman faktoja minusta? Näitä ei kannata ottaa kovin vakavasti, nämä on ihan hömppää näin viikonlopun kunniaksi! ;)


***



* Meikkaan aina aamulla autossa!* 
En tietenkään ajaessa vaan liikennevaloissa seisoessa. Työmatkan aikana on muutamat pidemmät valot, joissa ehtii vähän sipaista ripsaria huoletta. Tapa lähti siitä kun kerran en vaan oikeasti ehtinyt meikata kotona, nappasin ripsarin mukaan matkalle ja se jäi laukkuun pysyvästi.

*Aamulla kuuntelen radiosta Suomipoppia, muuten taas HitMixiä*

*Mulla on vessapakkomielle.*
Töissä, ravintolassa tai muualla julkisissa vessoissa jos käyn vessassa useammin kuin kerran valitsen aina saman kopin! Kerran baarissa alkoi itseäkin naurattaa kun kolmatta kertaa menin samaan vessaan. Jos "mun" koppi on varattu, tulee ihan ongelma et mihin sitä menis..;D


***


*Olen juonut kerran elämässäni olutta*
Siitä on jo aikaa, en vissiin tykännyt kun ei ole sen jälkeen tullut juotua.

*Punaviiniä sentään rakastan.*
...vaikka alkuun en tykännyt siitäkään lainkaan.

*Vihasin ennen kahvia.*
Aloin juoda sitä vasta pari vuotta sitten ja nyt rakastan kahvia!





*Luen aina kaikkia Facebook -ryhmiä, mutta en juuri koskaan kommentoi.*
Olen siis stalkkeri. 8D

*Tykkään syödä ruisleivistä aina sen alemman palan.*
Jos asuisin yksin, leipäpussissa olisi varmasti lopuksi jäljellä pelkät yläpalat.


***


*Pelkään ilmapalloja.*
Tässä ei ole kyllä mitään hauskaa, paitsi Samulin ja Alisan mielestä..:D

*Seikkailen todella paljon Googlemapsilla.*
Jos esimerkiksi jossain kirjassa mainitaan jokin todellinen paikka, mun on aina pakko tarkistaa Googlemapsista että missä se paikka on!

*Voitelen näkkileivän aina reikäpuolelta.*
...eli siis muiden mielestä väärin. Toiselle puolelle voideltuna se taas _MAISTUU_ todella pahalta!  Ihan tosi! :D

*Kutsun Alisaa välillä mun pikkusiskon nimellä.*
Ymmärtäisin jos sekottaisin omien lasteni nimet, mutta en käsitä miksi hyvin usein olen kutsunut Alisaa siskoni nimellä. :DD Ehkä se johtuu siitä, että meillä on nuoremman siskoni kanssa paljon ikäeroa ja siksi aina näen hänet ihan pikkulapsena, vaikka juurihan hän taisi täyttää 18 vuotta.


***

Ihanaa viikonloppua!

perjantai 17. marraskuuta 2017

Tack och adjö

Huihai perjantai!

Heh, huomaatteko, mä olen tällä viikolla postannut joka arkipäivä! Vautsi, en muista koska viimeksi multa olisi irronnut näin monta postausta samalle viikolle! Vaikka välillä vähän meinaa usko loppua kun blogihommia olis vaikka millä mitalla. Nyt on kuitenkin kauhea into menossa, meillä on nimittäin ihan superi juttu tulossa Perheblogien kanssa! Siitä lisää ihan pian!

Kiitos teille lukijoille, kun olette aktiivisesti mukana, sekin lisää innostusta hurjasti! Just nyt on kuitenkin aika suunnata katseet hieman muualle, sillä olen just nyt junassa matkalla Helsinkiin! Meillä on äidin kanssa perinteinen teatteri- ja hotellireissu. Viime keväänähän olimme viimeksi äidin kanssa teatterireissulla ja siitä reissusta voit lukea näistä postauksista: Sokos Hotel Torni - Viikonloppu äidin kanssa Helsingissä ja Kirka - Surun pyyhit silmistäni -musikaali.





Ihanaa päästä äidin kanssa taas kahdestaan reissuun! Kiva päästä teatteriin ja toki odotan myös yötä hotellista. Olen varannut meille huoneen upeasta Clarion hotellista. Toivottavasti se on yhtä upea kuin kuvissakin! Odotan myös hotellin aamupalaa. ;)


Tack och adjö - kiitos siis juuri sinulle ja näkemiin hetkeksi, tämä tyttö lähtee isolle kirkolle. ;)

Palailen sunnuntaina blogin 2v kuulumisten kera! :)


lauantai 1. heinäkuuta 2017

Anna mun kaikki kestää!

Olipa kerran perjantai! Ihan tavallinen perjantai. Se perjantai oli eilen. Se perjantai meinasi tuhota mun mielenterveyden.

Johan tässä on ollutkin hyviä päiviä ja elämä yhtä onnea ja auvoa, sateenkaaria ja yksisarvisia.

Tarkoitus oli heti aamusta hoitaa pari kamppista ja postausta ensi viikolle, kun meillä alkoi yhteinen loma ja haluan käyttää sen kokonaan perheen parissa olemiseen. Siinä sivussa oli tarkoitus hoitaa pari muuta koneella tehtävää asiaa pois To do -listalta, jonka olin koonnut kun tässä tuntuu olevan muutamia hommia päällekkäin ja vaikea muistaa kaikkea.

Heti aamulla huomasin, että jotain kamalaa oli tapahtunut mun blogin ulkoasulle. Melkein väänsin itkua ja parissa tunnissa sain kaiken korjattua, mutta se oli vasta alkua.

Mulla meni ihan koko hiton päivä kun mä yritin tehdä kaiken valmiiksi ja ei kaikki kyllä valmiiksi edes tullut. Ai miksikö meni niin kauan? Laskujeni mukaan tämä kirottu läppäri sammui 359 kertaa päivän aikana.

Mulla ihan totta oli hermo niiiiin kireällä et suunnittelin jo vaikka mitä!

Asiaa ei helpottanut se, että parin touhukkaan päivän jälkeen Alisa ei olisi meinannut nukkua päiväunia lainkaan. Kun hän sitten vihdoin nukahti, olisi meidän pitänyt jo olla matkalla hakemaan mun pikkusiskoa keskustasta. En kuitenkaan voinut herättää kiukkupussia, joten otettiin varasuunnitelma käyttöön.

Loppujen lopuksi sain handlattua ehkä puolet hommista ja loput saa nyt jäädä: IHAN SAMA!

Illalla tehtiin tortilloja ja hyvä ruoka = parempi mieli? Ainakin vähän.




Nyt ei silti irtoa enempää kun mun hermot on vieläkin vähän huonossa hapessa. :D


Kaikesta huolimatta ihanaa viikonloppua teille, nyt on heinäkuu! <3

lauantai 31. joulukuuta 2016

Oliko ne tyhjiä lupauksia ja turhia toiveita?

Viime vuonna samaan aikaan kirjoitin postauksen Tyhjiä lupauksia - turhia toiveita. Kopioin nyt saman tekstin tähän postaukseen ja lihavoidulla tekstillä vastaan itselleni toteutuiko odotukset tänä vuonna vai ei.

-------------

Tässä siis postaukseni vuoden takaa:

Koska tämä vuosi alkaa olla hiljalleen taputeltu, on aika kääntää katseet vuoteen 2016. En aio tehdä mitää lupauksia tulevalle vuodelle! En usko sellaisiin, siksi noin negatiivinen otsikko. En mä oikeesti niin pessimisti ole. :) Vaikken lupauksia aio tehdä, on mulla kuitenkin muutamia odotuksia tulevalle vuodelle. Ajattelin nyt listata niitä hieman tähän alle. Kohdat eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Kuvituksena on mun harjoituskuvia, olen yrittänyt opiskella vähän kamerani käyttöä. Inspiraation näihin kuviin sain kun nostin skumppapullon kylmään, jos me vaikka innostuttaisiin illalla poksauttamaan pullo auki. Kuohuviiniä tulee juotua vähiten viineistä, en vaan jotenkin osaa arki-iltana juoda lasillista skumppaa, silloin harvoin kun arkena lasillisen viiniä juon, valitsen punaviinin. Ja aika harvoin pidämme mitään juhlia tai illanistujaisia, ehkä ensi vuonna voisi pitää useammat? Tästä syystä meille on kertynyt useampi pullo skumppaa hyllyyn, joten hyvä syy avata yksi pullo vai mitä? :) Tässä nyt kuitenkin näitä ajatuksia vuodesta 2016:

Hahaha, pakko kirjoittaa tähän, että mikään ei ole muuttunut, edelleen kaappiin kertyy kuoharipulloja, mutta saatiin me sentään muutamat juhlat pidettyä vuonna 2016. Ja no, valokuvausta harjoittelen edelleen. :)

Työpaikka - ura

Vuonna 2016 toivon löytäväni itselleni mieleisen ja haasteellisen työn. Toivoisin sen myös olevan uran kannalta hyvä vaihtoehto, vaikka en missään nimessä halua uraa laittaa perheen edelle. Toivon myös, että jos lähtö töihin tulee, saisimme mahdollisimman kivuttomasti soljumaan meidän arjen töineen ja päiväkoteineen, ilman että Alisa siitä kärsii.

Työpaikka löytyikin heti alkuvuodesta ja edelleen viihdyn tässä työssä ja uskon, että uran kannalta olen valinnut oikean ja hyvän tien. Monesti olen ollut kiitollinen, että pääsin kyseiseen työhön. Muistan sen epävarmuuden mikä minua vuosi sitten vaivasi työn ja uran suhteen, onneksi se on ainakin suurimmalta osin selätetty, tosin ainahan sitä on hyvä pitää ovet avoinna uusia mahdollisuuksia varten, eikä vain tyytyä siihen mitä on just nyt. 

Alisa on aloittanut päiväkotitaipaleen loistavasti ja kerran ehtinyt jo hoitopaikkaa vaihtamaankin. Kaikki on sujunut paremmin kuin osasin kuvitella. Tietysti arki on välillä hektistä, mutta kyllä me hyvin on selvitty.


Oma aika ja parisuhde

Nyt kun vauvavuosi on takana haluaisin, että pystyisimme Samulin kanssa antamaan entistä enemmän aikaa myös toisillemme. Vaikka olemmekin saaneet viettää usein aikaa myös kahdestaan haluaisin jatkossakin kiinnittää siihen huomiota, jotta parisuhteemme pysyy yhtä hyvänä kuin tähänkin asti.

Kyllä mä voin hyvällä omatunnolla todeta meijän ehtineen panostaa parisuhteeseen ja yhteiseen aikaan. Olemme viettäneet viikonloppua kaksisteen muun muassa kylpylässä, Tallinnassa kuin ihan kotonakin. Edelleen olen onnellinen, että saan Samulin vierestä aamuisin herätä. <3


Hyvä olo

Syksyllä onnistuin 2kk pitämään yllä elämäntaparemonttia, joka katkesi mun sairastumiseen ja jouluun. Syksyllä mun oli todella hyvä olla fyysisesti ja sen takia yritänkin jatkaa siitä mihin jäin. En varsinaisesti lupaa pudottaa painoa tms, haluan vain voida paremmin kokonaisvaltaisesti.

No yhtä aaltoilua on tämäkin ollut, välillä kausia kun jaksan käydä salilla ja liikkua, mutta välillä taas repsahdan. Yksi suuri muutos on kuitenkin ollut säännöllinen ruokarytmi ja keitto-/salaattilounaaseen vaihtaminen. En kuitenkaan koe koko ajan voivani kovin hyvin, joten ehkä tähän voisi kiinnittää huomiota jälleen ensi vuonnakin.


Perhe

Haluan myös vuonna 2016 kiinnittää huomiota meidän koko perheen hyvinvointiin. Yritän jälleen olla parempi äiti ja puoliso.

Tiedä sitten olinko parempi äiti ja puoliso, mutta ainakin meidän perheellä oli paljon onnellisia hetkiä tänä vuonna. Toivon niitä ihania hetkiä myös ensi vuodelle!

Blogi

Bloggailu on lähtenyt kivasti käyntiin ja tuonut uusia ulottuvuuksia. Ensi vuonna yritän parhaani mukaan kehittyä bloggaajana ja tuottaa entistä parempaa sisältöä. Heti tammikuun alkuun mulla onkin luvassa teille kivoja uutisia blogiin liittyen, mutta maltetaan odottaa niitä vielä hetki! :)

Blogivuosi on ollut OK. Etenkin se, että blogi ei ollut vain hetken huumaa vaan on edelleen pystyssä ja aktiivinen. Lisää lukijoita ja yhteistöitä on matkalla saavutettu ja yhtenä isompana etappina liittyminen Perheblogit-yhteisöön. Yhteisön tiimoilta on toivottavasti luvassa lisää säpinää nyt kun toiminta on polkaistu käyntiin. Uuteen blogivuoteen lähden hyvillä mielin ja rennolla otteella, kuten tähänkin asti. Pysythän mukana? <3


Mielenkiinnolla odotan myös missä esimerkiksi asumme ensi vuonna, ollanko löydetty oma koti vai asummeko vielä täällä? Tuoko kisakausi jotain positiivisia yllätyksiä? Millainen Alisa on vuoden päästä jolloin hän on jo yli 2-vuotias? Olenko jo ehtinyt hankkimaan silmälasit, jotta näkisin paremmin (kyllä, mulla voi ihan hyvin kestää tässä toinenkin vuosi. :D)

No asunto on vaihtunut omaksi vuoden aikana, se on huippua. Kisakausi ei juurikaan tuonut positiivisia yllätyksiä, jossei se nyt ihan susihuonokaan ollut. Alisa on ihana ja etevä kaksivuotias. Joka päivä jaksan yllättyä hänen hauskoista ja viisaista jutuistaan ja karttuvista taidoista. Ja kyllä, yllätin itseni ja hankin silmälasit aikaa sitten ja miten ihmeessä en aikaisemmin tajunnut kuinka todella todella todella huono näkö minulla oli!? Nykyään en voi töissä olla lainkaan ilman laseja...

Katsotaan vuoden päästä olivatko nämä tyhjiä lupauksia tai turhia toiveita. Toivottavasti ei! Toisaalta asiat ovat tällä hetkellä oikein hyvällä tolalla, joten vaikka ensi vuonna ei suuria muutoksia tulisikaan, se ei haittaa. :)

Eipä ne kaikki olleet ollenkaan tyhjiä lupauksia tai turhia toiveita. Moni haave toteutui mutta jäi sitä tavoittelemista vielä vuodelle 2017.

Hei hei 2016, tervetuloa 2017. Täällä ollaan valmiina!

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Lempi tv-ohjelmat

Mulle telkkarin katsominen on hyvä rentoutumiskeino ja katselenkin telkkaria joka päivä. Mun lemppari tv-ohjelmat on pääsääntöisesti kotimaisia, koska niiden seuraamiseen ei tarvitse keskittyä 100% vaan samalla voi esimerkiksi kirjoittaa blogia, kuten nyt tätä kirjoittaessani. Löytyy mun lemppareista toki ulkomaisiakin sarjoja. Kokosin teille nyt listaa mun suosikeista tällä hetkellä, sekä sellaisia joille toivoisin jatkoa tulevaisuudessa.



Suosikit nyt:


Salkkarit
En tiiä onko tää ultimaattisen ja kaikkien aikojen mahtavin tv-sarja vai seuraanko sitä vain tottumuksesta, mutta joka ilta 19.30 olen ruudun ääressä.

Emmerdale
Tämä on  mun suosikki niistä ulkomaalaisista sarjoista, mitä seuraan. Tää on siirtynyt vähän niinku äidin kautta myös mun ohjelmistoon. Äitini on sarjan suuri fani ja siksi olen sitä vuosien saatossa joutunut seuraamaan ja lopulta seurasin sitä ihan vapaaehtoisesti.

Uusi päivä
Kotimaiset sarjat on mun heikkous kuten todettua ja niinpä seuraan tätäkin. Uusi päivä on sopivan realistista, mutta kevyttä. 

Kotikatsomo
Pidin tätä joskus ihan vanhojen ihmisten juttuna, mutta sittemmin olen huomannut, että sunnuntai-iltana tulee loistavia minisarjoja. Etenkin tällä hetkellä tuleva Sorjonen on huippu.

Huutokauppakeisari
Pidin tätäkin ohjelmaa ensin sellaisena "kuka hitto sitä katsoo!?" -ohjelmana, mutta sittemmin sortunut itse seuraamaan kyseistä sarjaa. Hauskaa viihdettä ja sellainen hyvän mielen ohjelma, lisäksi mua kiehtoo vanhat tavarat, joten on mielenkiintoista seurata ohjelmaa myös siltä pohjalta.

Downshiftaajat
Yksi uusimpia lemppareitani, Jussi Vatanen on mun lemppareista lempparein näyttelijä joten siksi ajauduin tämänkin sarjan pariin. Kiinnostava aihe ja hauskat näyttelijät, sopiva sekoitus.

Kimmo
No koska Jussi Vatanen. ;)

Nämä haluaisin takaisin telkkariin:


Klikkaa mua
Mahtavin sarja ehkä ikinä! <3

Ex-Onnelliset
Klikkaa mua on ehkä yks mun kaikkien aikojen suosikkeja ja kaipailen sille edelleen jatkoa. Johanna Vuoksenmaan Ex-Onnelliset oli kuitenkin hyvä korvike ja katsoinkin sen joka maanantai. Sarjassa oli mun mielestä mahtava aihe ja ihanat hahmot. Jostain syystä tulin tosi hyvälle tuulelle kun katson sitä. Essi Hellenin hahmo on mun ehdoton lempparihihhuli. Voisko tälle pliiiiis saada lisää jatkoa?

Roba
Poliisisarjat on aina olleet mun lemppareita ja niin on alusta asti ollut Robakin. Jännittävä sarja ja sopivasti huumoria. Nyt heti lisää jatkoa!

Nousuvesi
Yks niistä harvoista ulkomaalaisista sarjoista, joita olen seurannut. Koukuttava sarja. Ruotsalaiset vaan osaa! Tälle on kuulemma tulossa jatkoa, jee!

Kumman kaa
Tälle huippusarjalle tuskin koskaan tulee enää jatkoa, mutta onneksi tämä tulee jatkuvasti uusintana, katson joka kerta ja osaan jaksot ulkoa!


Totta kai mä telkkarista seuraan muitakin sarjoja, mutta tässä muutama ylitse muiden. Hyvässä tv-ohjelmassa on aina se, että se herättää mussa tunteita. Jos ohjelman loppuessa hymyilen, sarja on onnistunut. Jos se saa mut ajattelemaan tai odottamaan jännittyneenä seuraava jaksoa, se on onnistunut. Hyvä tv-sarja toimii mulle rentouttajana ja parhaimmillaan nollaa aivot ja ajatukset. Monet sarjat valikoituu suosikeiksi sattumalta fiilispohjalta ja toisista taas tiedän jo ennakkomainoksista, että se on mun juttu.

Löytyykö listalta teidän lemppareita vai meneekö meillä maut ihan ristiin? :)

Kivaa keskiviikkoa! <3

perjantai 2. joulukuuta 2016

Perjantain fiiliksiä.

Hyvää huomenta, mitäs teidän aamuun?

Loppuviikko on taas täällä ja viimeiset rutistukset ennen autuasta viikonloppua. Ja tiedättekö mitä, sunnuntain jälkeen tulee uudestaan perjantai! Tiistai kun ainakin itselläni on vapaa. Olen taas niiiin väsynyt, että ylimääräinen lepopäivä tulee tarpeeseen. Tsemppihalit teille, jotka pidätte yhteiskuntaa pystyssä myös pyhinä. <3

Tällä hetkellä mulla iskee aina keskiviikkoisin väsymys, mutta onneksi perjantaina fiilis aina vähän paranee kun tietää viikonlopun alkavan. Mulla on ennen joulua paljon iltavuoroja, mikä on kyllä oikeastaan aika hyvä, itsekkäästi ajateltuna. Itsekkäästi siksi, että samalla kun minä saan nukkua pidempään, vaatii se Samulilta hieman enemmän järjestelyitä. Aikaisin töihin meneminen on vieläkin tosi vaikeaa välillä. On aamuja jolloin lykkään heräämistä viimeiseen saakka. Tää on yks niistä tasapainotteluista äitiyden ja työelämän välillä. Jaksan aamuisin herätä koska sillä saadaan pidettyä Alisan hoitopäivät lyhyempinä.

Aikaisin herääminenkään ei olis niin haastavaa jos saisi nukkua kunnolla. Tällä hetkellä Alisa tulee vielä muutamana yönä viikossa meidän väliin aamuyöllä ja nukkuu poikittain. Lisäksi hän herää välillä ennen mun kellon soittoa.. Yhtenä aamuna heräsin siihen, kun hän lauloi "äitiiii rakastaaa minuaaaaa..." Siis voi hellanlettas kuinka söpöä, mut ei saakeli aamuyöllä kun valmiiksi väsyttää..xD

Viime yön nukkumisen mokasin itse kun juuri kun olimme menneet Samulin kanssa nukkumaan, Alisa päätti kömpiä viereemme. Päätin kuitenkin ettei se nyt käy ja lähdin palauttamaan häntä omaan sänkyyn. Alisa kuitenkin kiukutteli ja laittoi hanttiin enkä jaksanut valmiiksi väsyneenä taistella vastaan vaan ajattelin hetkeksi jäädä hänen viereensä. Arvaatteko mistä heräsin tänä aamuna? No sieltä minisängystä kippurassa. Selkä ja niska kiittää.

Snapchat on muuten väsyneen äidin pelastus! Hassut kisun korvat päähän ja suuret silmät niin kukaan ei huomaa kuinka väsynyt oot..;)



Tuntuu, että meillä on duunissakin nyt niin paljon muutoksia, että henkinen kuormitus on todella raskas. Muutokset eivät välttämättä ole negatiivisia, mutta koska ne on tosi isoja ja niitä on useampia, tottuminen vie aikaa.

Onneksi viikonloppuna saa ottaa rennosti, eikä meillä ole pahemmin suunniteltua ohjelmaakaan, luksusta! Joulujututkin alkaa olemaan mallillaan, joten mitään ihan pakkopakko juttuja ole tehtävälistalla. Ehkä pientä siivousta ja lahjojen paketoimista sekä askartelua. Olen ihan hurahtanut tänä jouluna diy-juttuihin, niistä voisin teille viikonloppuna kirjoitellakin.

Tästä tuli nyt tällainen väsyneen äidin hötöntöttö-postaus, mutta viikonloppuna luvassa pirteämpiä postauksia. Vielä yksi iltavuoro jaksettava ja sitten!

Palataan, mukavaa perjantaita! <3

maanantai 21. marraskuuta 2016

Vaihtoehtoisia laulunsanoja

Alisa on todella innokas laulaja ja osaa liudan lauluja. Oikeastaan musta tuntuu, että usein hän tuntuu oppivan laulunsanat lähes kertakuuntelulla. Joskus naurattaa kun hän laulaa radiosta kuulemaansa suomipoppia. 

Hauskinta ikinä on kuitenkin se, kun Alisa laulaa antaumuksella laulua väärin.. Tai no ei väärin, mutta vaihtoehtoisten sanojen kera. Tässä teille muutama esimerkki viime ajoilta:


"Vaari se suuttui ja punaiseksi muuttui." 

Oikea sana vaarin tilalle olisi tietysti ollut kaali. Erityisen hauskaksi tämän tekee se, että vaari on ehkä viimeinen ihminen kuka Alisalle suuttuisi. Silmäterä on kietonut isäni tiukasti sormensa ympärille.

Vihannekset ovat pomppineet joskus myös vähän vääriin paikkoihin, sillä nyt joulun lähestyessä Alisa lauloi erästä tunnettua joululaulua seuraavin sanoin:

 "Petteri Punajuuri, oli poro nimeltään."

Tuorein senat sakaisin "laulu" oli lorusta "Napa näkyy, naapurin pojat nauraa." Tosin Alisan versio lorusta meni:

"Naapurin napa nauraa."


Mutta mitä voikaan odottaa lapselta jonka ÄITI lauloi pienenä Olen suomalainen biisin sanat omalla tulkinnalla:

 "Olen Jani Sievinen." 

...ja suuttui kun kerrottiin, ettei se laulu ihan niin tainnut mennä. Vuosi taisi olla 1994 ja Sievinen maailmanmestari. Olin jo pienenä kova penkkiurheilija, olihan mulla Ken Barbie nimeltä Seppo Räty.

Vaihtoehtoisia laulunsanoja, aina yhtä hauskaa.

Löytyykö teiltä vastaavia vaihtoehtoisia laulunsanoja?

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Sunnuntai kaksin silmin

Kello huitelee jo kymmentä sunnuntaiaamuna. Herään hiljalleen edellisen illan riennoista. Viikonloput kuluu yleensä töissä, koska viikolla olen koulussa. Muutenkin ravintola-ala on viikonloppupainotteista. Puen ja lähden ajamaan töihin.

Töissä palvelen asiakkaita, vaikka iltaa kohden väsyttääkin. Kesken päivän kavereilta tulee viestiä, 

"Nähdäänkö illalla Tiikerihaissa?"

En epäröi vaan viestitän, että mikä ettei.

Touhuilen loppusiivoukset töissä ja suljen paikat. Kotimatkalla mietin, mitä puen päälle ja paljonkohan tilillä on rahaa. No ihan sama, ajattelen.

Kotona pikainen vaatteiden vaihto ja ehostus, sitten kävellen keskustaan, mihin kaveriporukkamme hiljalleen kokoontuu.

Lähdemme valumaan kohti kantapaikkaa. Tuttu portsari moikkaa ovelta ja samat naamat istuu pöydässä, kuten yleensäkin. Käymme paikassa karaoken takia, porukassamme on innokkaita laulajia.

Sunnuntait on hyviä baaripäiviä, liikkeellä on yleensä vain ravintoloiden työntekijöitä joille maanantai on yleinen vapaapäivä. Vilkuilen baarin asiakkaita. 

- Oisko toi?
- Ei.
- No oisko toi?
- Juu ei
- Entä toi?
- Ei.

Kukaan ei ole se joku.

Illan päätteeksi ja muutama tuoppi myöhemmin lähdemme kohti kotia, maanantai on kuitenkin koulupäivä. Kävelen pimeässä tyhjään ja pieneen yksiöön. Olen kuitenkin onnellinen. Onnellinen kavereista ja pienestä kodistani, kodista jossa asun vain minä. Tää on parasta just nyt, ajattelen ja suljen silmät.

*****

Sunnuntaiaamuna 08.05 herään kummallisesta asennosta. Hetken kestää tajuta missä olen. Taaperon huone ja taaperon liian pieni sänky. Au, mua sattuu niskaan. Olin yöllä nukahtanut sohvalle ja aamuyöllä taapero kaipasi minua, jolloin siirryin hänen huoneeseen ja lopulta nukahdin hänen viereensä liian pieneen sänkyyn.

Paleltaa ja niskoja jumittaa. Saattelen taaperon alakertaan ja annan leipää, pistän myös lastenohjelmat päälle, jotta sohvalla nukkuva isi saisi vielä levätä. Itse menen kuumaan suihkuun.

Suihkun jälkeen isi on jo herännyt ja juomme yhdessä aamukahvia. Kahvin jälkeen katselemme televisiota ja leikimme palikoilla kaikki kolme. Rakennamme hurjan korkean tornin.

Jossain vaiheessa alan touhuta, pesemään pyykkiä ja siivoamaan. Ihana pakkassää kutsuu tuulettamaan matot ja muut tekstiilit. Imuroin yläkerrassa ja kun lopetan imuroinnin, kuulen kuinka alakerrassa toinen imuroi myös. Olen onnellinen, en pyytänyt häntä siivoamaan, mutta hän tekee sen auttaakseen minua.

Siivoamme oikein kunnolla, pesemme lattiat ja vessat, pesen jopa kylpyhuoneen seinät. Tuuletuksen jälkeen koti on myös ihanan raikas. Siirtelen myös tavaroita mielestäni vähän parempiin paikkoihin.

Jossain kohtaa istumme hetkeksi sohvalle ja juomme yhdessä päiväkahvit, Alisa on koko aamupäivän ravannut välillä yläkertaan välillä alakertaan, viihdyttäen sekä meitä, että itseään. Puen hänelle ulkovaatteet ja pistän ulkoilemaan terassille. Vahdin sohvalta kun Alisa testaa kummisedältä saatua lumilapiota ja haravaa. Hauskutamme taaperoa isin kanssa vuoronperään ikkunan läpi. Toisen on seistävä koko ajan ikkunassa, koska yksin terassilla oleminen hämmästyttää taaperoa. Hetken päästä menemme myös isin kanssa pihalle ja kannamme loput puutarhakalusteet varastoon.

Sitten lähdemme kauppaan. Ostamme koko viikon kauppaostokset kerralla. Arkiviikolla säästyy rutkasti aikaa kun ei tarvitse miettiä kauppaan menoa. Päivälliseksi päätämme syödä tortilloja.

Kulutamme iltaa sohvalla istuen ja vielä tavaroita järjestellen. Ostimme kauppareissulta parit valot lisää ja virittelen niitä kotiimme. Lämmitämme saunan, mutta taapero ehtii nukahtamaan ennen sen lämpiämistä. Niimpä annamme hänen nukkua ja saunomme kahden. 


Istumme illalla vielä sohvalla televisiota katsellen. Yhdeltätoista menemme yhdessä nukkumaan. Parasta just nyt, mietin juuri ennen nukahtamista.

*****

Kaksi normisunnuntaita, vain kovin erilaiset. Sunnuntait yhden ihmisen elämästä. Mun elämästä. Kumpikin on tai on ollut mun tavallinen sunnuntai, aikaero niiden välillä vain on vuosia. Ennen ja nyt. Lapseton sinkku ja perheenäiti.

Yhteistä niille on se, että molemmissa hetkissä tunnen eläväni elämäni onnellisinta aikaa. Siihen kai pitäisi pyrkiä, että juuri tämä hetki olisi elämän onnellisinta aikaa. En voinut aavistaa, että vain päiviä tuon ensimmäisen sunnuntain jälkeen saisin puhelimeeni viestin:

"Keitätkö sä sitä kahvia, mä olen puolentunnin päästä siellä." 

Kahville se tosiaan tuli ja nykyään me vietetään sunnuntaita yhdessä siivoten ja mennään iltaisin yhdessä nukkumaan.

 Koskaan ei tiedä mikä onni seuraavalla viikolla potkaisee. <3