Islanti road trip: Golden Circle eli Kultainen kierros

Toinen varsinainen matkapäivä starttasi harmaana ja sateisena. Road tripin ensimmäinen päivä oltiin siis tosiaan saatu nauttia ihan poikkeuksellisen ihanasta säästä. Pakkasimme taas heti aamusta kaikki laukut autoon, koska seuraava yö oli tarkoitus viettää maaseudulla. Päivän ohjelmassa meillä oli Islannin kuuluisin turistikierros Golden Circle eli Kultainen kierros.

Olimme lisänneet kolmen päänähtävyyden lisäksi muutaman oman nähtävyyden lisää. Koska Kultainen kierros mainittiin kaikissa oppaissa ja kirjoituksissa turistikierroksena ja siksi se ei ehkä kuulostanut alunperinkään reissun kiinnostavimmalta osuudelta. Kultainen kierros on kuitenkin tosi näppärä päiväretki Reykjavikista ja sieltä löytyy monta ihan näkemisen arvoista juttua. Kurjan sään ja muutaman vastoinkäymisen takia tämä päivä ei ollut mielestäni siis reissun parasta antia.

Aloitimme oman kierroksemme ajelemalla Þingvellirin kansallispuiston ohi. vaikka Þingvellir onkin Islannin historian kannalta varsin merkittävä paikka, sillä se on toiminut aikanaan viikinkien parlamenttipaikkana. Lisäksi alue on geologisesti mielenkiintoinen, koska siellä voi kävellä Euroopan ja Amerikan mannerlaattojen välissä. Skippasimme kuitenkin kohteeseen tarkemmin tutustumisen, koska satoi kaatamalla ja olin lukenut, että etenkään sadekelillä se ei ole kovin vaikuttava kokemus. 

Seuraavaksi suuntasimme päänähtävyyksien ulkopuolelle jäävälle Kerið -kraaterijärvelle. Punertava hiekka ja syvän turkoosi vesi oli sateellakin varsin kaunis näky. Harmi, että sade oli vain yltynyt entuudestaan ja käynti jäi tästä syystä varsin lyhyehköksi. Samoin valokuvat ovat ihan surkeita. Tänne oli muutaman euron sisäänpääsymaksu, mikä oli sinänsä varsin poikkeuksellista, sillä lähes kaikki Islannin nähtävyydet olivat ilmaisia.

Kraaterijärveltä tarkoituksemme oli ajella katsomaan Bruarfoss -vesiputousta ja pääsimmekin kartan mukaan varsin lähelle määränpäätä, mutta alueelle oli tehty jonkinlainen mökkikylä ja tiet olivat ihan eri paikoissa kuin googlamapsissa ja koskaan emme löytäneet perille! Jälkeenpäin luin, että monilla muillakin oli ollut hankaluuksia löytää perille. Reissulla näki niin paljon vesiputouksia, että luovutimme Bruarfossin kohdalla ja lähdimme etenemään kohti Haukadalurin aluetta.

Haukadalur on geoterminen alue, jossa myös Geysir sijaitsee. Geysir on alunperin ollut Islannin kuuluisimman kuuman lähteen nimi, mutta nykyään geysir taitaa olla yleisnimitys näille purkautuville kuumille lähteille. Varsinainen alkuperäinen Geysir ei enää ole aktiivinen, eli se ei enää purkaudu vettä suihkuten. Se varsinainen nähtävyys tällä alueella onkin nimeltään Stokkur, joka purkautuu noin 5-7 minuutin välein ja on oikeasti todella kiva nähtävyys.

Haukadalur on ylipäätään varsin jännittävä näky, sillä sateisenakin päivänä sen kauniit värit tulivat upeasti esille. Maasta nouseva höyry, syvä vihreä ja kauniit kukat olivat todella kaunista katsottavaa. Alue on täynnä eri kokoisia kuumia lähteitä ja siellä haisee jännältä. Tämä oli meidän mielestä päivän kiinnostavin paikka ja vietimmekin siellä eniten aikaa. Seurasimme jännittyneenä Stokkurin purkautumista ja nautimme ulkoilusta, sillä hetkellä kun ei onneksi enää satanut kaatamalla. Alueelta löytyy myös ravintoloita ja muita palveluita, mutta niitä emme vessaa lukuunottamatta käyttäneet.

Seuraavana listallamme oli viimeinen kierroksen päänähtävyyksistä eli suuri ja vaikuttava Gullfoss. Näimme Islannin reissulla kymmeniä vesiputouksia ja Gullfoss oli toki suuri ja vaikuttava, mutta se on samalla myös Islannin suosituin vesiputous ja vesisateesta huolimatta ihmismäärä oli hurja. Ihmisiä vieri vieressä kamerat tanassa ja selfiekepit ilmassa ehkä hieman latisti omia fiiliksiäni paikasta. Alisa alkoi tässä kohtaa olla myös hieman väsynyt joten en lähtenyt kiertämään putousta pidemmälle, toisin kuin Samuli. Jälkikäteen tätä hieman harmittelin, kun katselin Samulin ottamia kännykkäkuvia, ne nimittäin olivat paljon hienompia kuin omat kuvani kamerassa. Joten suosittelen tänne matkaavia menemään ihan putouksen lähelle, eikä jäämään alueen alkupäähän kuten minä tyhmänä tein.

Gullfossin jälkeen olimme tehneet kierroksen, mutta koska huonon kelin takia olimme aika paljon aikataulua edellä, meille jäi aikaa miettiä ylimääräisiä nähtävyyksiä. Yhdeksi vaihtoehdoksi olin edellisenä iltana pikaisesti löytänyt Hrunalaug nimisen paikan, josta löytyisi yksi kuuma uintipaikka. Kyseisestä paikasta löytyi kuitenkin aika vähän tietoa ja sekin vähä oli hyvin ristiriitaista, joten päätimme jättää sen väliin. Lisäksi sade oli jälleen yltynyt.

Toisena vaihtoehtona oli hieman kauempana sijaitseva Haifoss -vesiputous, josta olin nähnyt todella upeita kuvia. Päätimme siis lähteä sinne. Harmi vaan, että homma meni niin pahasti persiilleen, että siitä mun täytyy kertoa ihan omassa postauksessa ja jätän teidät jännittyneenä odottamaan sitä.

***

Lopulta päädyimme lähtemään kohti seuraavan yön majapaikkaa, joka oli kaikeksi onneksi erittäin ihana paikka. Idyllinen majatalo keskellä ei mitään, oli juuri sitä mitä siinä hetkessä tarvitsin, koska totta puhuakseni päivä oli muuten ollut hieman pettymys. Totta kai olimme nähneet taas monta siistiä paikkaa, mutta kohdanneet myös vastoinkäymisiä ja kurjaa säätä, joten fiilis ei ollut edellisen päivän kaltainen. Oli ehkä pieni virhe lähteä sinne Snæfellsnesin niemimaalle heti ensimmäisenä päivänä, sillä se oli niin upea paikka.

Kyllä Kultainen kierros kannattaa jo ihan Haukadalurin alueen takia kiertää, etenkin jos ei ole aikaa koko saarta kiertää. Upeinta Islantia kierros ei ole, mutta monta kivaa nähtävyyttä reitille mahtuu. Vaikka olimme henkisesti varautuneet huonoon säähän ja meillä oli ok varusteet, rankkasade kuitenkin latisti tunnelmaa. Sateeseen kannattaa siis oikeasti varautua ja varata vaihtovaatteita. Meillä onneksi oli vaihtovaatteita hyvin mukana sekä sadeviitat. Lisäksi meidän kaikkien takit olivat sellaiset, että ne kuivuivat autossa nopeasti eli märissä vaatteissa emme onneksi joutuneet olemaan.

Majatalomme sijaitsi lähellä Selfoss nimistä kylää ja iltaa kohden fiilikseni päivästä alkoi kyllä parantua. Kirkkaalla säällä huoneemme ikkunasta olisi voinut nähdä Hekla tulivuoren, mutta tällä kertaa katselin vain sadetta ja upeaa vihreyttä. Täällä olisin voinut olla pidempäänkin!