lauantai 21. marraskuuta 2015

Äidillä ei koskaan saa olla menoa

Monesti somessa näkee erilaisissa ryhmissä kysymyksiä "milloin lapsen voi jättää hoitoon?" tai "minkä ikäisenä lapsen voi antaa yökylään?" Näihin tulee sitten laidasta laitaan kommentteja, osa jättää viikonikäisen viikoksi hoitoon ja osa ei ole jättänyt vielä viisivuotiastakaan kertaakaan hoitoon. Ja sitten näitä ratkaisuja tietenkin kritisoidaan molemminpuolin. Mun mielestä homma on vähän niin, että jokainen antakoon hoitoon sitten kun itsestä siltä tuntuu, eikä mulla sinänsä ole tarvetta kritisoida kenenkään valintoja.

Olen itse vähän sellainen kultaisen keskitien etsijä tässäkin kohtaa. Alisa on ollut jo yökylässä, jopa viikonlopun ajan kun olimme Samulin kanssa kesällä Ruisrockissa ja syksymmällä ystävien häissä (hyi meitä, huonot vanhemmat!) Alisa on tottunut vauvasta asti olemaan varsinkin isovanhempien kanssa ja pärjääkin näiden kanssa todella hyvin ja viihtyy. Hän ei ikinä ole moksiskaan siitä, että on ollut hoidossa. En ainakaan ole huomannut muutoksia hänen käyttäytymisessä. Osaksi varmasti vaikuttaa sekin, että Alisa on aina ollut helppo, mutta reipas lapsi, joten hoitoon jättämiselle on ollut matala kynnys.

Minialisa tätsän kanssa.

Alisa on siis muutamia kertoja ollut yökylässä ja on tänä viikonloppunakin. Tai oikeastaan minun vanhempani tulevat meidän kotiimme häntä hoitamaan kun me olemme laivalla. Olemme myös muutamia kertoja tehneet niin, että olemme menneet esimerkiksi anoppilaan illalla ja Alisa on laitettu nukkumaan, jonka jälkeen olemme Samulin kanssa lähteneet esimerkiksi kavereitamme tapaamaan ja tulleet takaisin yöllä.

Kummitäti syöttää Alisaa.


Meillä ei kuitenkaan ole tarkoituksena, että Alisa olisi jatkuvasti hoidossa, ja yritämme myös järjestää omia menojamme niin. Meillä on myös käytäntö, että jos Alisa on jonain päivänä hoidossa niin sitten ennen sitä vietämme perheaikaa ja Alisa saa erityistä huomiota. Pidän itse kuitenkin tärkeänä myös sitä, että Alisalla on useita rakastavia ihmisiä ympärillään. Omasta mielestäni se on tärkeämpää, kuin se, että minä äitinä olisin ainoa joka Alisaa voisi hoitaa. Jokaisella tietenkin on tähän omat mielipiteensä ja niin saakin olla. Joskus tunsin huonoa omaatuntoa siitä jos Alisa oli hoidossa. Nyt osaan jo nauttia siitä omasta ajasta. Uskon myös, että tekee meidän parisuhteelle hyvää viettää välillä laatuaikaa, sen jälkeen jaksaa taas arkea. Olen niin tyytyväinen, että Alisalla on neljä ihanaa isovanhempaa, jotka haluavat häntä hoitaa ja näin hoitokerrat jakaantuvat tasapuolisemmin ja isovanhemmatkaan eivät kuormitu liikaa. Onneksi meidän molempien vanhemmat ovat vielä aika nuoria, joten he jaksavat hyvin touhuilla tämän minivilperin kanssa. :)

Ainiin. Ensi kesänä Alisa lähtee mummin ja minun siskoni kanssa kokonaiseksi viikoksi Kreikkaan. Vähän kyllä hirvittää, mutta luotan kyllä, että Alisa on hyvissä käsissä. Vaikka Alisa onkin silloin vajaa kaksivuotias, eikä todennäköisesti muista koko reissusta mitään, en halunnut sitä häneltä kieltääkään. Matkustelu on itselleni tärkeä asia ja mielestäni on vain ihanaa, että Alisalla on mummi, joka haluaa häntä viedä ulkomaille. Tiedostan kyllä, että joku saattaa tätä hieman kritisoida, mutta enpä ole antanut sen ennenkään vaikuttaa. Eihän se tietenkään itsellekkään helppoa ole silloin olla viikkoa erossa, mutta eiköhän me selvitä. :)

Mikäpä on teidän mielipiteenne asiaan?


Resupekka mummin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätä toki kommenttia! :)