TAVISMUTSI KOLME VUOTTA

Meinasi mennä tämäkin päivä ihan ohi! Onneksi viime viikolla tulin äkkiä muistaneeksi, että blogin syntymäpäivät ovat käsillä. Ja tosiaan tasan kolme vuotta sitten julkaisin ensimmäisen postauksen.

Olin pyöritellyt Tavismutsi nimeä ja sen eri variaatioita jo tovin, ennen kuin se päätyi lopulliseen muotoonsa. Nykyään en tiedä mitä mieltä olisin nimestä, mutta en ole parempaakaan keksinyt. Toisaalta mä edelleen pidän siitä. Mähän olen ihan tavallinen vaan.

Alkuun olin hyvinkin innokas, postasin kahdestikin päivässä. Sittemmin äitiysloma on vaihtunut työelämään ja elämäkin hektistynyt. Monesti se kaksi postausta viikossa vaatii jo ponnisteluita. Toisaalta, postausten laatu on sentään ehkä vähän parantunut alun kännykkäkuvien täyteisistä postauksista...

En kuitenkaan valita, kyllä mä edelleen tykkään bloggaamisesta, vaikka välillä kiinnostus vähän aaltoileekin. Edelleen bloggaamisessa on enemmän plussia kuin miinuksia. :)

Suurin harppaus viimeisen vuoden aikana on ollut se, että musta on tullut armollisempi. Osaan antaa itselleni anteeksi, jos postauksia ei synny koko ajan uusia. Yritän muistuttaa itselleni, ettei tämä ole mulle työ vaan harrastus. Joskus turhauttaa, miksei mun blogi ole niin hyvä tai Instagram niin visuaalinen kuin monen muun. Toisaalta, ne on ihan just sellaisia kuin minäkin: innostuva tuuliviiri ja vähän huithapeli.  Pitää myös muistaa, ettei suosio tule itsestään tai helpolla, vaan suositut huippubloggaajat tekevät moninverroin töitä muhun verrattuna. Siksi just nyt näin on hyvä.

Pidän edelleen saavutuksena sitä, että blogi on pystyssä vielä kolmen vuoden jälkeen. Olen tosiaan helposti innostuvaa, mutta myös kyllästyvää sorttia! Mutta ehkä se kertoo siitä, että tää on mun juttu ja edelleen mielenkiintoa riittää.

Viimeisen vuoden aikana palasin jälleen itsenäiseksi bloggaajaksi. En tiedä, onko se ihan hirveästi muuttanut mitään. Ehkä vähän vähemmän pidän yhteyttä muiden bloggaajien kanssa. Kaipaan usein meidän blogijengiä, mutta onneksi monien kanssa olen edelleen tekemisissä. Blogiystävät ovatkin yksi parhaita asioita bloggaamisessa, kuten myös te lukijat ja seuraajat. <3


Mun tavoite uudelle blogivuodelle on jatkaa bloggaamista, se on ihan parasta vastapainoa työlle ja perhe-elämälle. Toivottavasti saan myös juuri sut pidettyä ruudun toisella puolella, olet tärkeä! <3