V*tun arki

Joskus on vaan NIITÄ PÄIVIÄ. 

Siis semmosia päiviä kun vaan ketuttaa.

Tällä kertaa homma lähti väärälle kiertoradalle kun Alisa aamuyöstä koki itsensä niin pirteäksi, että ei siinä sopinut äidin ja isinkään enää nukkua. Vaikka olisi väsyttänyt. Vaikka kellonsoittoon oli enää puolituntia. Jos oikein halutaan syyllistä ketutukseen etsiä, se löytyy edelliseltä illalta kun unohdin syödä iltapalaa. Nälkäisenä nukkumaan = ei hyvä.

Loskasohjossa töihin. Koko päivän ikkunasta näkyi vain harmaata. Ja märkää. Töissä piti kiirettä ja edelleen mua vain ketutti. Teki mieli vain jupista itsekseen. Vaikkei ollut mitään syytä. Mutta kun ketutti.

Päivän viimeinen tapaus venyi ja venyi. Lähdin melkein puolituntia myöhemmin kuin olin ajatellut. Lähdin töistä siinä kohtaa kun mun olisi jo pitänyt olla Alisaa hakemassa. Ketutti kun oli niin kiire ja tiesin myöhästyväni. Onneksi päiväkoti on kuitenkin viiteen asti auki ja siihen mennessä tiesin kyllä ehtiväni, mutta ruuhka! Just sillon kun on kiire niin eteen tulee vain punaisia valoja. Autossa harmitti jo niin paljon, että melkein itketti.

Tekohymy.

Juoksujalkaa soittamaan päiväkodin ovikelloa kuulen Alisan äänen "isi tulee hakeen", ovi aukeaa ja kuulen Alisan tuittuilevan "eikun isi tulee hakeen!" Taas melkein itkettää, tekisi mieli kiukutella, että ei se isi nyt ole sua hakemassa kun äitihän sut aina hakee. Puren hammasta ja yritän hymyillen selittää, että isi tuo sitten taas aamulla hoitoon, mennään nyt vaan kotiin. Mut kun taapero haluaa mennä rattailla kotiin! Me kuljetaan päikkyyn aina autolla, mutta hän olisi nyt halunnut lähteä kotiin rattailla. Vesisateessa. Lopulta saan maaniteltua ulkovaatteet päälle ja autoon.

Vihdoin kotona! Ihanaa! Eikun... Lattia on taas täynnä roskia, joten pikainen imurointi. Pyykkivuori kohoaa kylppärissä, joten pakko sitä on pienentää. Astianpesukone on jättänyt astiat likaisiksi, puran sihdit ja putsaan. Jossain välissä lämmitän edellispäiväistä ruokaa ja tunnen vähän huonoa omatuntoa kun en jaksa joka päivä tehdä uutta ruokaa. Mutta sitten mietin, että ihan hyvä vaan, nyt en olisi jaksanutkaan kyllä kokata...

Ketuttaa.

Koitan kuitenkin olla Alisan silmissä normaali ja hymyillä, onneksi hänkin on hyvällä tuulella. Vaikka isi ei tullutkaan hakemaan päiväkodista.

Vihdoin on se hetki kun kotityöt on tehty ja tulee Alisan uniaika. Hymyilen jo vähän aidommin kun laulamme yhdessä muutaman laulun sängyssä, halimme ja toivotamme hyvät yöt. Minä kirjoitan hetken uutta postausta ja painun suihkun kautta sänkyyn lukemaan. Muistan syödä tällä kertaa. Uppoutuminen kirjaan vie murheet muualle. Olo on jo kevyempi, olen iloinen kun olen taas löytänyt lukemisen riemun pitkästä aikaa. Ennen nukahtamista mietin, että huomenna on varmaan jo parempi päivä. 

Nyt ei enää ketuta.

Entten tentten, pakkasta vai vettä - ulkovaatefiasko

Voi hyvää päivää tätä Varsinais-Suomen talvea!

Viime viikolla saatiin nauttia ihanista pakkaskeleistä ja lumesta, vielä maanantaina oli kivan talvinen sää ja silloin päätinkin, että en vie tällä viikolla kuravaatteita päikkyyn. Kuvittelin ettei niitä tarvita.

Mutta miten kävi tiistaina aamulla kun kurkistin ikkunasta!? Vettä, märkää, melkein kaikki lumi poissa!

Ei muutakun äkkiä Samulille ohjeistusta, mikä haalari olisi näille keleille paras, mitkä kengät pitää vettä ja missähän ne hemmetin kuravaatteet on!? Seuraavaksi tänne saadaan vissiin lunta ja siihen päälle pakkasta. Luvassa siis liukasta, oikeat pääkallokelit.

Mä en yleensä jaksa murehtia säästä, se on mitä on, mutta päiväkotilaisen kanssa tämä on koko ajan hirveää säätöä kun pitää joka päivä valita ihan eri kamppeet, jotta ulkovaatteet vastaisivat parhaiten säiden vaatimuksiin. Taaperolla pitää olla joka säälle sopivaa vaatetta, onneksi itselleni sentään riittäisi periaatteessa yksi takki ja yhdet kengät kun ei ole niin suuria ulkoiluvaatimuksia.

Mikähän olisi sellainen haalari/kenkäyhdistelmä, mikä menisi joka säässä? Onko sellaista?

En halua raahata päiväkotiin kaikkia varusteita kerralla, joten koko ajan saan olla valppaana, mitkä varusteet juuri sinä päivänä olisi oikeat päiväkotiin. Huh!

Meillä nyt kenkiä käytössä Viking goretexit ja kumpparit märällä säällä ja kovemmilla pakkasilla kuomat tai huopikkaat. Haalareitakin on isommille pakkasille ja pienemmille pakkasille sekä vielä suojasäälle. On kuravaatetta, toppakinnasta, ohuempaa hanskaa, välikerrosta, villahaalaria...

Hohhoijaa, yksi toimiva yhdistelmä minulle kiitos!

Jotain hyvää tässä vesikelissä on, nimittäin meillä on tällä viikolla talonmiesvuoro, ja vielä ei ole tarvinnut paljoa lumia kolata! :D

Muita jotka tuskailee saman ulkovaaterumban keskellä? :)

WeDidIt - Parisuhdeterapiaa mobiilisti

Perheblogien ja WeDidIt-parisuhdesovelluksen yhteistyö osui kohdalleni juuri oikealla hetkellä, sillä lähestyvät häät ja parisuhde ovat hyvin pinnalla tällä hetkellä blogissa. Perheblogien bloggaajana pääsin mukaan uniikkiin testiryhmään testaamaan tätä suomalaisittain kehitettyä toiminnallista parisuhdesovellusta, joka on ensimmäinen laatuaan.

Parisuhdeterapia mielletään usein viimeiseksi oljenkorreksi ennen eroa. Toisaalta, miksi odottaa toimimista vasta siihen kohtaan suhdetta, että ollaan jo eron partaalla? Parisuhdettahan olisi järkevää hoitaa ja kehittää silloin kun kaikki on hyvin. 

WeDidit - Paranna parisuhdettasi

WeDidIt tarjoaa parisuhdeterapiaa mobiilisti älylaitteeseen asennetun sovelluksen avulla. Ensimmäisessä vaiheessa latasin WeDidIt-sovelluksen ja tein yksinkertaisen ja simppelin testin parisuhteemme onnellisuudesta. Tämän jälkeen lähetin Samulille kutsun sovellukseen, jotta hänkin pääsi täyttämään testin. Kun molemmat olivat täyttäneet vastauksensa, saimme arvion parisuhteemme nykytilasta. Saimme konkreettisen kuvan siitä, mitkä asiat arjessamme toimii ja mihin kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Valitsimme ne kohteet vastaustemme perusteella, joihin haluamme tulevan viikon aikana keskittyä ja loimme toisillemme seuraavaksi viikoksi pieniä tehtaviä osa-alueiden parantamiseksi. 

Seuraavan neljän viikon ajan testaamme Samulin kanssa sovellusta ja kirjoitan viikottain sen vaikutuksista parisuhteeseemme. Käytännönläheisen menetelmän tarkoituksena on lisätä onnellisuutta ja parantaa vuorovaikutusta. Katsotaan miten onnistumme!

Sinut on haastettu! Pääset kokeilemaan sovellusta tästä!

*Postaus on tuotettu yhteistyössä Perheblogien ja WeDidIt-sovelluksen kanssa.*

Talvipäivä pellolla - kummallinen perhe

Muutama viikko sitten Samuli kyseli saisiko hän osallistua peltoendurancekisaan, joka näin sunnuntaina ajettiin suht lähellä meitä. Ja mikäpä minä olen toisen harrastuksia kieltämään. Niille, jotka ei lajia tunne tiedoksi, että siinä ajetaan ihan vakioautoilla pellolle aurattua rataa ympäri kolme tuntia välillä kuskia vaihtaen. Samulin joukkueessa oli tällä kertaa kolme henkeä ja kisa oli täysin epävirallinen ja "leikkimielinen", mutta tiedättehän miehet ja kilpailuvietin... Vaikka olen ollut monenlaisissa autokisoissa mukana, tätä lajia tämä oli ensimmäinen kerta, mutta ensi kerralla taidan haluta myös ajamaan!

Koska pakkanen laski mukavasti, lähdimme mekin Alisan kanssa päiväksi pellolle katsomaan kilvanajoa. Oikeilla varusteilla ja hyvällä asenteella tällaiset reissut sujuu leikiten. Hyvillä ulkovaatteilla pysyy lämpimänä ja välillä toki autoonkin pääsi lämmittelemään. Kassillinen eväitä takasi niin kylläisen lapsosen kuin äidinkin. Meillä oli jopa potta matkassa mukana! Alisa on nykyään ilman vaippaa yöt ja päivät, mutta pidemmillä ulko- ja autoilureissuilla olemme varulta pitäneet vaippaa. Alisa ei kuitenkaan tykkää enää pissata vaippaan, joten onneksi otimme potankin matkaan, ettei vessa-asiat aiheuttaneet harmia. Tässä tullaankin siihen kohtaan kun tarvitaan oikeaa asennetta, nimittäin kaikkien vaatteiden purkaminen ja pukeminen autossa pottailua varten on välillä hieman haastavaa...:D Onneksi Alisa osaa kertoa hädästä jo hyvissä ajoin, jotta ehdimme ottamaan vaatteet pois ja potalle. Tämä saattaa kuulostaa todella oudolta, jossei ole ikinä ollut vastaavassa tilanteessa ollut, mutta oikeastaan ei se nyt kovin kummallista ollut. :)

Kulkuvälineenä meillä tällä kertaa oli rattaiden sijasta pulkka ja taapero oli innoissaan kun sai välillä itse vetää pulkkaa. Pulkka oli kyllä lumiselle pellolle parempi valinta kuin rattaat. Minun vanha talja piti pepun lämpimänä kun välillä muisti nousta pulkasta kävelemään ja varpaita liikuttelemaan.

Meillä kaikilla oli kiva päivä ja vaikka monet pitää meitä omituisena perheenä kun meillä on välillä tällaisia hassuja reissuja ja outoja harrastuksia. Olen itse tottunut moisiin harrastuksiin jo pienestä alkaen ja nyt kun Alisankin kanssa on menty alusta asti, ei tällaiset reissut ole lainkaan stressaavia. Toki onneksi olimme molemmat mukana niin toinen sai välillä istahtaa autoon lämmittelemään. Alisaa ei nimittäin pieni pakkanen haitannut lainkaan, hän halusi lähes koko ajan vain tallustella ulkona. Paitsi silloin kun sai syödä eväitä!

Omituista tai ei,  yhdessäoloa, raitista ulkoilmaa ja vauhdikasta menoa, siinähän ei ole mitään pahaa. Taas tuli todistettua, että lapsen kanssa onnistuu melkein mikä vaan, eikä sen takia tarvitse jäädä kotiin tai yrittää saada lastenvahtia.  :)

Ulkoilupäivän päälle pistettiin lihapata porisemaan ja saunakin juuri lämpiää, yöunet maistuu tänään varmasti kaikille!

Mukavaa iltaa teillekin! <3

Pakkaspäivän vinkit

Viime päivinä täällä Varsinais-Suomessa asti on saatu nauttia ihanista pakkaskeleistä. Mitä kaikkea ihanaa pakkasella voikaan tehdä? Tässä mun pakkaspäivän vinkit!

Jäälyhdyt.

Näillä pakkasilla jäälyhdyt jäätyvät ripeästi joten meillä on ehditty niitä tekemään useampi. Olen tosin ehtinyt rikkomaankin aika monta! Hauskempaa siitä tulee kun käyttää erilaisia muotteja. Perinteisen ämpärin lisäksi olen käyttänyt kakkuvuokaa ja joulukukkien jäädyttämiseen maitopurkkia.

Sauna. 

Pienen ulkoilun jälkeen sauna tuntuu ihanalta. Lisänä voi tehdä jonkun kivan jalka-/käsi-/kasvohoidon. Sähkösaunan kanssa kannattaa kuitenkin muistaa, että juuri nyt on valtakunnallisesti piikki sähkönkulutuksessa, että toisaalta sen sähkösaunan lämmittämisen voi jättää myös pienemmille pakkasille.

Lakanoiden tuuletus.

Mikään ei oo musta ihanampaa kun illalla sujahtaa raikkaisiin lakanoihin kun on ulkona ensin niitä hieman tuulettanut. Kunhan ei jätä niitä ihan koko päiväksi ulos, että ehtivät hieman lämpiämään ennen nukkumaanmenoa.

Uppoutuminen kirjaan.

En tiedä mitään parempaa kuin syventyä hyvään kirjaan sohvalla viltin alla.

Museokierros.

Ainakin isommissa kaupungeissa riittää museoita, joten pakkaspäivänä voi hyvin piipahtaa jossain itselle uudessa museossa. Vaikka museot saattavatkin tuoda mieleen pölyiset vanhat tavarat niin todellisuudessa nykyajan museot ovat jotain ihan muuta ja oikeasti mielenkiintoisia vierailukohteita.

Herkkukaakao.

Kuumasta kaakaosta saa extra hyvää kun laittaa joukkoon suklaata, vaahtokarkkeja tai vaikka kermavaahtoa. Itse tein tällä kertaa pätkissuklaalla ja vaahtokarkeilla tuunatun kaakaon.

Kuuma juoma ulkona nautittuna.

Termari mukaan kävelylenkille, tai ihan vaan kuppi kuumaa mehua ulkosalla! Mun mielestä lämmin mehu maistuu herkulliselta kylmässä ulkoilmassa.

Vaahtokarkkien paahtaminen.

Jossei nuotio tai takka tule kyseeseen, tämä onnistuu ihan kynttilänkin kanssa.

Nautitaan näistä pakkaskeleistä nyt kun niitä on, täällä etelässä isommat pakkaset jää yleensä aika harvalukuisiksi.

Itse aion ainakin nauttia pakkaspäivistä näiden vinkkien parissa. :)

Kivaa loppiaista!

Häiden teema

Nyt kun häihin on aikaa yhdeksän kuukautta, alkaa häiden teema hiljalleen hahmottua. Alusta asti tiesin, että haluan suht yksinkertaisia koristeita, ilman erityisiä krumeluureja. Paljon kynttilöitä lasipurkeissa ja valosarjoja, jotka mielestäni sopivat loistavasti syyshäihin.

Syyshäät olivat aika helppo päätös, vaikka pitkään mietin myös talvihäitä. Kesäviikonloput ovat yleensä kiireisiä ja täyteen buukattuja, joten siksi kesä ajankohtana ei tuntunut hyvältä. Lopullisen ratkaisun syys- ja talvihäiden välillä teki hääpaikka. Haluamamme hääpaikka ei ollut saatavilla talviaikaan ja emme halunneet muuta hääpaikkaa. Syksy kyllä sopii passelisti häidemme ajankohdaksi, sillä alkusyksy on mun lempivuodenaika.

Häiden teemaväri tuotti hieman päänvaivaa, sillä mikään muu kuin valkoinen ei tuntunut sopivalta. Minulla kun ei ole varsinaista lempiväriä, oli todella hankala miettiä mikä voisi olla meidän häiden teemaväri. Selasin Pinterestiä, Googlen kuvahakua ja Instagramia havainnoidakseni, millaiset teemat itseäni ylipäätään miellyttää. Ensin tallensin kuvia erilaisista tyyleistä ja loppujen lopuksi tietynlainen teema alkoi näkyä valikoiduissa kuvissa.

Ihan aluksi jo ajattelin mustaa valkoisen kaveriksi, mutta sitten mietin, että onko se liian kova yhdistelmä. Seuraavaksi mietin sitä vaihtoehtoa, että kaikki olisi valkoista, mutta sekään ei ollut ihan juuri se meidän juttu... En halunnut kirkkaita värejä, ei pastellia, ei kimallusta.. Lopulta päädyimme uudelleen miettimään sitä mustaa valkoisen rinnalle ja koska se oli myös sulhasen lemppari, päädyimme valitsemaan mustavalkoisen teeman. Häiden ehdoton pääväri on silti valkoinen, mutta musta toimii korostevärinä. Mustaa tullaan näkemään varmaan kattauksessa kaitaliinan ja servettien muodossa.

Kuva 1, Kuva 2, Kuva 3, Kuva 4, Kuva 5, Kuva 6, Kuva 7, Kuva 8

Näissä kuvissa on paljon sellaisia elementtejä ja tyyliä kuin mitä häihin haluan. Valoja, valkoista, kynttilöitä, hieman puuta ja ripaus mustaa. Todennäköisesti meidän häät tulee olemaan jotain näiden kuvien yhdistelmää. Syyshäihin tuo musta ei muutenkaan ole mielestäni liian synkkä, vaan sopivan tyylikäs.

Juhlapaikkassamme on suht korkea katto ja kattoa "pehmittämään" olen ajatellut sitä edellisessä postauksessa mainitsemaani hallaharsoa ja sen lisäksi valosarjoja ja pompomeja. Pompomit haluaisin valkoisena ja mahdollisesti joukkoon pari mustaa, ehkä... Hallaharsoa olen ajatellut myös tuoleihin ja mahdollisesti seinille ja tolppiin. Saas nähdä montako sataa metriä sitä menee. Häät pidetään varsinaisen sesongin ulkopuolella, joten saamme mitä ilmeisimmin avaimet hääpaikkaan hyvissä ajoin niin ehditään rauhassa koristella paikat.

Hääpukuni on ehdottomasti pelkästään valkoinen ja olen hieman miettinyt, että hääkimppukin voisi olla yksinkertaisen valkoinen tai sitten ihan tummanpunainen. Musta sopisi valkoisen kaveriksi esimerkiksi juuri sidontanauhana, mutta tummanpunainen kimppu taas olisi ihanan dramaattinen. Hääkakuksi olen ajatellut ihan yksinkertaista valkoista kakkua mustilla yksityiskohdilla. Onneksi kimpun ja kakun valinnalla ei ole vielä hirveää kiirettä.

Kieltämättä ihanaa päästä hiljalleen fiilistelemään häitä täällä blogissakin!

Laittakaa linkkejä teidän tai teidän lemppari hääpostauksiin/-blogeihin, jos vaikka löytyisi lisää ideoita! :)

Vuosi alkoi sairastellen

Meidän vuodelle tulikin aika lässähtänyt alku kun eilen aamulla herätessä kävi aika selvästi ilmi, että musta ei ollut töihin lähtijäksi vaan parempi on jäädä kotiin.

Se tarkoitti kotipäivää myös Alisalle ja kummasti hänkin valitti pitkin päivää vatsan olevan kipeä. En tiedä oliko vatsa oikeasti kipee, vai matkiko hän vain minua kuten hänellä usein on tapana. Onneksi Alisalla ei mitään isompia oireita ollutkaan.

Sen jälkeen kun Alisa aloitti päivähoidossa, hän on ollut ehkä yhden päivän sairaana, mutta itse sen sijaan olen ollut varmaan jo neljästi kipeänä. Ennen joulua Alisan ryhmässä oli kokolailla kaikki muut kipeänä paitsi Alisa. Hänellä tuntuu olevan harvinaisen hyvä vastustuskyky. Bakteerit hän varmaan kantaa kotiin ja minä sairastun sitten sen takia...:D

Alisan kanssa oli onneksi helppoa olla kotona, vaikka itse makasinkin sohvalla. Alisa leikki itsekseen ja välillä kävi hoivaamassa minua, eli silitti hiuksia ja kysyi olenko pipi. Mä laitoin meille elokuvia ja sarjoja Elisa Viihteestä, joka muuten on ihan mainio juttu makoilupäiviin. Lasten elokuvat on sopivan kevyttä sairastelupäivään ja katsottiinkin ihana Onnelin ja Annelin talvi sekä Me Rosvolat. Niin tai siis minä katselin, Alisa ei jaksanut kerrallaan keskittyä koko elokuvan ajaksi vaan touhusi omiaan.

Makoilupäivä oli omiaan myös hääideoiden selailuun ja kaasoni saikin kärsiä viesti- ja kuvatulvasta ja vähän sulhanenkin. Sulhanen sai myös tehtäväkseen selvittää, mistä hankkisimme hallaharsoa helpoiten ja edullisimmin. Onneksi en kohdannut vastaväitteitä edes siinä kohtaa kun kerroin, että sitä tarvitaan aika paljon. :D Noh, hääinspikseen palataan asap täällä bloginkin puolella.

Onneksi sairastelu ei kestänyt tämän kauempaa, onhan se nyt tylsää olla tavallaan tekemättä mitään. Tai siis kun ei vaan jaksanut tehdä mitään fyysistä. Jospa tämä vuosi jatkuisi terveemmissä merkeissä.

Toivottavasti teillä on selvitty isommilta sairastumisilta. :)