Häiden ohjelma

Me saimme häissämme paljon kehuja ohjelmasta ja itsekin olin siihen todella tyytyväinen. Mielestäni onnistuimme luomaan häiden ohjelmaan hyvän rungon ja numerot olivat meidän näköisiämme.

Ensimmäisiä ohjelmanumeroita emme päässeet itse todistamaan, sillä olimme tuolloin valokuvattavana. Lähtötilanne oli se, että meidän piti keksiä vieraille tekemistä sille ajalle kun kirkon ja varsinaisen hääjuhlan välillä kävisimme kuvauksessa, jonka kesto olisi reilu tunti.

Vieraskirja & Cocktail hour

Ensimmäinen idea oli järjestää vieraskirjakuvaus. Halusin ehdottomasti toteuttaa vieraskirjan niin, että kaikki vieraat valokuvataan polaroid-kameralla ja kuva liimataan vieraskirjaan.

Perinteistä photobooth -kuvausta emme halunneet, mutta löysin pinterestista ihan mahtavan idean, josta sain ajatuksen. Kuvaus toteutettiin lopulta photobooth tyyliin, mutta aitojen rekvisiittojen kera. Hommasimme erilaisia hattuja, aurinkolaseja, tekoviiksiä, naamioita, lei-nauhoja....

Vieraat heittäytyivät kiitettävästi tähän ja saimme todella mahtavan vieraskirjan, olen lukenut sitä jo monet kerrat vedet silmissä, se on niin huippu!

Olin lukenut monista eri paikoista, että vieraat kokevat odottelun hääpaikalla kurjaksi, niinpä päätimme panostaa siihen hieman. Samulin sisko kertoi ohimennen yksissä häissä olleesta cocktail hour -aloituksesta ja siitä saimme idean.

Kuvauksen yhteyteen järjestimme ruoka- ja juomatarjoilun. Juomaksi tarjoiltiin alkoholitonta karpalosangriaa, joka ilmeisesti maistui vieraille, sillä lähes koko 20l meni. Halusin hieman panostaa juoman tarjoiluun, joten olin hankkinut hieman nätimmät kertakäyttömukit ja juoma tarjoiltiin pillin, sitruunaviipaleen ja karpaloiden kera. Juoman seuraksi olimme valmistaneet äitini kanssa kolmea lajia yksinkertaisia cocktailpaloja: kurkkunappeja yrttitahnalla, minidippikipot ja tomaatti-mozzarellatikut. Lisäksi tarjoiltiin suolakeksejä.

© Karoliina Laine

© Karoliina Laine

© Karoliina Laine

© Sanni Laine

Meidän sisarukset sekä kaaso ja bestman toteuttivat hienosti koko homman ja kuulemma vieraat olivat hyvin viihtyneet hääpaikalla, vaikka hääparilla hetki kestikin. Samalla vieraat ehtivät etsimään omat paikkansa rauhassa.

Kun ilmoitimme saapuvamme hääpaikalle, hääväki asettautui riviin ulos ottamaan meidät vastaan. Kun hääautomme kaarsi pihaan, kaiuttimista alkoi soimaan Volbeatin I only wanna be with you. Niin meidän kuuloinen valinta! Jännitin hieman, miten vieraat ottaisivat biisivalintamme vastaan, mutta mitä vielä! Saimme hurjat aplodit ja pääsimme suoraan jatkamaan onnittelumaljan kera.

Yllätyksiä ja visailua

Varsinainen hääjuhla alkoi ruokailulla, jonka loppupuolella seurasi pieni yllätysnumero. Olin valmistellut salaa puheen Samulille ja sen jälkeen Samulin veli esitti pyynnöstäni yhden biisin. Hieman puheen pitäminen jännitti, mutta olin ehtinyt opettelemaan sen aika hyvin, joten suht pienellä tärinällä selvittiin. Yllätys onnistui täydellisesti ja Samuli ihmetteli miksi yhtäkkiä seisoin kaikkien edessä mikki kädessä. Kun Samulin veli esitti toivekappalettani, jouduin itsekin hieman nieleskelemään kyyneliä.

Ennen kahvitteluita otimme vielä kuvia hääpaikalla, onneksi saimme otettua myös koko hääväestä yhteiskuvan! Kuvat otettiin pihalla järven rannassa ja sieltä siirryttiinkin sitten kahvipöytään.

© Karoliina Laine

Kahvittelun lopulla oli vuorossa häävisa. Samulin sisko esitti kysymykset ja lopuksi me kerroimme oikeat vastaukset pienten tarinoiden kera. Tarkoitus oli avata hieman meidän yhteistä historiaa samalla.

Seuraavaksi oli vuorossa valssia ja tanssia, Samulin isä esitti meidän häävalssin ja vieraat tykkäsivät siitä niin paljon, että appiukko sai myöhemmin illalla esittää sen uudelleen. Ohjelma jatkui siis tanssien aikana vapaammin ja porukka vietti aikaa niin juhlatilassa kuin erillisessä baarikatoksessa pihalla.

Heittoja ja hyvästit

Bändin ensimmäisen setin jälkeen oli vuorossa perinteinen kimpunheitto, josta käytiinkin kova taistelu. Lisäksi sulhanen etsi mekon alta sukkanauhaa. Ennen sitä sieltä löytyi kuitenkin mm. porakone, mummokalsarit, putkipihdit ja lopulta sitten se sukkanauhakin. Ohjelmanumero nauratti niin meitä kuin vieraitakin ja se oli kyllä niin meidän näköinen ja ei niin perinteinen.

© Sanni Laine

© Sanni Laine

Välissä taas tanssahdeltiin ja illan viimeinen virallinen ohjelmanumero oli sukunimen hyvästely. Siirryimme suurelle pyöreälle parveketerassille ja vieraat sytyttivät tähtisadetikut. Taustalla soi Juha Tapion Minä sinua rakastan, kun minä ja Samuli astelimme ringin keskelle. Päästin ilmaan valkoisen ilmapallon ja niin Laine vaihtui Laaksoseen. Yön pimeydessä tähtisadetikut näyttivät mageilta ja ohjelmanumerosta tuli lopulta hienompi kuin olin edes ajatellut. Monet kehuivat sitä kauniiksi ja hienoksi ideaksi.

Kaikenkaikkiaan tykkäsin hirveästi meidän häiden ohjelmasta, saatiin porukalla siitä niin kiva ja kaiken toteuttamiseen saatiin apuja hirveästi. Kertaakaan kukaan ei sanonut ettei onnistu vaan aina joku keksi keinon, miten jokin idea toteutetaan. Ja mä todellakin sain unelmieni häät. Meillä oli aika paljon ohjelmaa, mutta ne olivat suht lyhyitä, joten en usko että niissä ehti kovin moni kyllästyä. Mä kannustankin kaikkia pareja luomaan ihan itsensä näköisiä ohjelmanumeroita, ne tuovat aina oman lisänsä ohjelmaan, ainakin omasta mielestäni. :)