VIHDOINKIN AIKAA

Kuten tiedätte, reilu puolet vuodesta mun aikatauluun sisältyy paljon harrastamista ja kisoja. Huhtikuusta lokakuulle mulla ei kovin montaa autourheilutonta viikonloppua ole, joten nyt kun kausi on ohi, nautin täysillä siitä, että vihdoin mulla on aikaa tehdä kaikkea muuta!

Ei sillä, mä nautin kyllä harrastuksestani ja en vaihtaisi sitä pois. Joskus se vaan nielee ihan kaiken vapaana olevan ajan - ja vähän enemmänkin. Just nyt tuntuu kuitenkin ihanalta, että pystyn suunnittelemaan viikonlopuiksi paljon muuta ohjelmaa. Sellaista ohjelmaa, mitä meidän perheessä ei usein kisakaudella ehditä tekemään. Tämä viikonloppu oli juuri sellainen!

Viikonloppu oli ihanan sosiaalinen, sopivan extempore ja etenkin hauska! 

Perjantaina työpäivän jälkeen sain mun ihanan ystävän meille yökylään. Kerroinkin hänen muutostaan täällä ja nyt ei oltu nähty moneen viikkoon. Oli ihanaa viettää ilta jutellen ja kuulumisia vaihtaen. Ensin ajattelin, että katselisimme jotain leffaa, mutta lopulta juttua oli niin paljon, että ei mitään elokuvaa edes kannattanut katsoa. 

Lauantaiaamuna lähdimme aamupalan jälkeen ulos taloyhtiön syystalkoisiin. Muutama tunti haravointia ja paikkojen kunnostamista. Aamupäivän aikana saattelin myös ystäväni eteenpäin reissullaan. Parin tunnin ulkoilun jälkeen lähdimme mun vanhempien luo.

***

Siskoni oli tullut kummipoikani kanssa jo edellisenä päivänä ja siskoni mies oli myös saapunut Turkuun. Olimme etukäteen sopineet, että menemme pakohuoneeseen viettämään aikaa nelistään, siis minä ja Samuli sekä siskoni ja hänen miehensä. Vaikka näemmekin kaikki usein juuri kisareissuilla, olemme ehtineet valitettavan harvoin viettämään aikaa kaikki neljä keskenämme. Jätimmekin lapset äidilleni ja isälleni ja lähdimme kohti Kakolaa.

Turun pakohuonetarjonta on aika laaja, joten mulla meinasi viikolla iskeä valinnanvaikeus ja kyselinkin muilta vinkkejä mihin pakohuoneeseen kannattaisi suunnata ja lopulta eniten suosituksia sai Live Exit Games Kakolanmäki. Varasin meille eristyssellit vankimielisairaalasta.

Minä ja Sanni olemme olleet ennenkin pakohuoneessa, mutta miehille tämä oli ensimmäinen kerta. Huone oli hirvittävän hyvin toteutettu ja tehtävät sopivan kinkkisiä ja mielenkiintoisia. Tämä pakohuone vaati extrapaljon yhteistyötä, koska meidät jaettiin kahteen selliin, joista vapautuminen vaati kaikkien yhteistyötä. Lopulta pääsimme pois ja aikaakin jäi kymmenen minuuttia. Olimme kaikki ihan superinnoissamme ja löimme heti lukkoon, että seuraavalla kerralla kokeilemme Kakolanmäen toista pakohuonetta.

***

Pakohuoneen jälkeen suuntasimme vielä lasillisille Turun keskustaan ja sattumalta tulin harmitelleeksi etteivät siskoni perheineen ole pidempään Turussa, jotta olisimme ehtineet esimerkiksi syömään. Meillä kaikilla oli ollut kuitenkin niin kivaa, että pian olimmekin extempore sopineet, että siskoni perhe jäisi vielä toiseksi yöksi ja menisimme illalla vielä nelistään syömään.

Ennen syömistä menimme vielä vanhempieni luokse laittamaan lapset iltapuuhiin. Olemme onnekkaita kun vanhempani lupasivat heti ottaa molemmat lapsenlapset yöksi hoitoon, jotta me pääsisimme viettämään aikaa yhdessä. Alisakin jäi siis mummin ja vaarin hoiviin ja me suuntasimme takaisin keskustaan.

Ehdotin ruokapaikaksi Suomen ensimmäistä aplikaatioravintolaa Pincho Nationia. Konsepti oli mun mielestä todella kiinnostava! Pian olimme kaikki ladanneet Pincho Nation -sovellukset kännyköihin ja valkkasimme sitä kautta ruokia listalta. Ravintolassa ruoka on tapashenkisesti pieniä, muutaman euron maksavia annoksia, joista sai valita itselleen mieleisen maistelumenun. Ruokia ja juomia sai koska tahansa tilata lisää ja puhelimeen tuli ilmoitus kun juomat/ruoat oli noudettavissa tiskiltä.

Itse tykästyin esimerkiksi friteerattuun halloumiin, lankkupihviin, kanavartaisiin, Créme brûléeseen ja alkoholittomaan Mojitoon. Muu porukka suositteli esimerkiksi hampurilaisia ja kebabia. Sirkusteemainen ravintola oli kyllä ihan huippu ja ruoka oikeasti hyvää. Itse olin ajatellut paikan enemmän pikaruokatyyppiseksi, mutta ruoka oli oikeasti kunnon ravintolaruokaa ja herkullista. Juomatarjonnasta ja etenkin alkoholittomista drinkeistä plussaa! Lopuksi koko homma onnistui maksaa sovelluksen kautta ja tienattiin kaikki bonuksia tulevia vierailuja varten. Suosittelen! (saatte nauttia mun Instastory -kuvista, reissu oli tosiaan niin extempore, joten kamera oli kotona!) Siskoni blogissa myös postaus meidän illasta.

Vietettiin vielä muutama tunti illalla kaupungissa, samalla törmättiin Samulin siskoon sattumalta. Ehdimme siis myös viettämään iltaa hetken hänen kanssaan. Hyvissä ajoin puolilta öin palasimme jo kotiin nukkumaan. Aamulla heräsimmekin virkeinä ajoissa, kiitos kellojen siirron! Suuntasimme vanhempieni luo aamukahville ja Alisaa hakemaan. Hyvästelimme myös siskoni perheen ennen kuin lähdimme takaisin kotiin.

Samuli ja Alisa jäivät kotiin, mutta itse suuntasin äitini kanssa vielä Osaava nainen -messuille. Kiertelimme muutaman tunnin messutarjontaa tarkastellen ja esimerkiksi muotinäytöksestä nauttien. Tällä kertaa mukaan tarttui vain tattarinäkkileipää, ennen kuin lähdin kotiin.

Sunnuntai-ilta olikin sitten pyhitetty lepäilylle: verkkarit ja villasukat jalkaan, vähän ruokaa, lehtiä ja syksyn ekat joulutortut. Saunan ja sohvan kautta nukkumaan. Aivan huippu viikonloppu! Ihanaa, että nyt on aikaa nähdä perhettä ja ystäviä kunnolla ja tehdä heidän kanssaan muutakin kuin kisajuttuja. 

***

Joillekin niin tavallista viikonlopun ohjelmaa, meille aika harvinaista ja siksi se ansaitsi näin pitkän postauksen. En vaan voi liikaa toistaa sitä, miten ihanaa kun on vihdoinkin aikaa tähän kaikkeen! :) 

Energistä viikkoa just sulle! <3