keskiviikko 1. marraskuuta 2017

En osta lapselleni leluja

Kuulostaa karulta ja ehkä siinä on oikeasti aavistus värikynää. Toki mä joskus ostan, pääsääntöisesti kuitenkin vain jouluna tai syntymäpäivänä. Vierastan hieman sellaista kulttuuria, että jokaiselta kauppareissulta pitäisi saada jokin uusi lelu. Siihen on parikin syytä:


Haluan, että Alisa oppii arvostamaan saamiaan lahjoja.

En jaksa käydä jatkuvasti läpi turhia leluja, enkä halua kerryttää lelukaaosta meille.

Leluja kertyy muutenkin tarpeeksi.


Alisa ei todellakaan elä lelujen niukkuudessa, kyllä niitä tulee lahjaksi ihan tarpeeksi. Ja totta kai, kyllä lapsella kuuluukin olla leluja. Alisalla on jonkin verran myös minun vanhoja leluja, uusimpana hittinä on mun vanhat barbit. Salaa tykkään kyllä leikkiä niillä itsekin. Alisa on rauhallinen leikkijä, hän ei koskaan ole tuhonnut leluja ja osaa leikkiä niillä nätisti, siksi olen turvallisin mielin uskaltanut antaa myös niitä vanhempia leluja hänelle käyttöön.





Pidän tärkeänä myös sitä, että kaikki lelut mahtuvat paikoilleen, eikä jokainen nurkka tursua leluja. Harva lapsi leikkii kaikilla leluillaan, ainakaan yhtäaikaa. Meillä suosikkeja tällä hetkellä on esimerkiksi barbit ja nuket, keittiöleikit sekä erilaiset pelit. Suurin osa leluista on tietenkin Alisan huoneessa ja nyt isompana Alisa viihtyy siellä hyvin myös itsekseen. Koska olohuone-keittiö ja Alisan huone sijaitsevat eri kerroksissa löytyy olohuoneestakin korillinen leluja.


Ei vain hetken huumaa


Kuten sanoin, ostan toki lahjaksi välillä leluja, yritän kuitenkin aina ostaa Alisalle sellaisen lahjan, että se todella on mieleinen ja tiedän kiinnostuksen riittävän yhtä päivää pidempään. Viimeksi nyt syksyllä ostimme Alisalle syntymäpäivälahjaksi trampoliinin hänen huoneeseensa sekä Ti-Ti nallekokoelmaan Tau-Nallen, ne ovat kyllä olleet oikeinkin onnistuneet valinnat. Joululahjaksi olen hieman suunnitellut puolapuiden hankintaa ja uskon, että niistäkin irtoaa iloa pitkäksi aikaa.

Sen lisäksi, että pyrin useimmiten miettimään sellaisia leluvalintoja, jotka eivät ole vain hetken ilo, kiinnitän huomiota myös kestävyyteen. Haluan valita sellaisia leluja, jotka kestävät leikkimistä, sillä sitä vartenhan ne on. Toivoisin, että jokainen lelu kestäisi leikkimistä vielä meiltä eteenpäinkin.

Toistaiseksi Alisa ei pyydä jokaista hittilelua omakseen, vaan on hyvinkin tyytyväinen leluihinsa. En tiedä, millaiseksi tilanne muuttuu kun Alisa kasvaa isommaksi, kenties paine päiväkodista/koulusta kasvaa suuremmaksi? Millaisia kokemuksia teillä on isompien lasten kohdalla? Jännityksellä odotan.

2 kommenttia:

  1. Vähempi leluja on parempi! Olen paljon hoitanut lapsia työkseni ja huomannut, että kun on liikaa leluja, ei lapsi jaksa keskittyä leikkiin kun virikkeitä on aivan liikaa. Uskon, että vähemmällä lelu- ja virikemäärällä lapsi oppii myös paremmin leikkitaitoja. :) Isompana varmasti osaavat vaatia enemmän, sitä kauhulla odotellessa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samoilla linjoilla! Olen myös huomannut, että Alisa osaa todella leikkiä leluillaan ja jos kaikkea tarvittavaa ei ole konkreettisesti, aina voi pistää mielikuvituksen kehiin! :)

      Poista

Jätä toki kommenttia! :)