Kurkistus uuteen kotiin

Eilen illalla saatiin vihdoin avaimet uuteen kotiin ja pitihän sitä heti käydä parit kuvat nappaamassa! Lisäksi tyhjensimme yhden pakettiautollisen uusia huonekaluja, jotka kävimme aikaisemmin päivällä ostamassa.

Tänään on varsinainen muuttopäivä, mutta ajattelin jakaa teille muutamia pieniä yksityiskohtia meidän vielä tyhjillään olleesta asunnosta.

Vaaleassa ja valoisassa keittiössä on reilusti kaapitilaa molemmin puolin ja laskutilaa löytyy. Ikkuna keittiön päässä on kiva ja tuo ihanasti luonnonvaloa. Keittiö on myös suoraan yhteydessä ruokailutilaan ja olohuoneeseen, josta nousee portaat yläkertaan.

Meidän makuuhuoneesta pääsee suoraan koko asunnon levyiselle lasitetulle parvekkeelle. Makuuhuone on asunnon tyylille uskollisesti vaalea, mutta pidän hirveästi tuosta keskiruskeasta lattiasta, jota löytyy läpiasunnon. Yhdellä seinustalla on myös vaaleat liukuovikaapistot.

Kylppäri on uusittu viimeisimpänä ja seinistä löytyy iso valkoista laattaa. Suihkun tausta on laatoitettu ruskealla laatalla ja saunan erottaa kylpyhuoneesta ihana lasiseinä. <3

Olohuoneesta avautuu ihana patio, jossa kelpaa grillata, ottaa aurinkoa tai vain nauttia omasta pihasta. Patiolla saa levitettyä myös markiisin suojaksi auringolta.

Tämä päivä kuluukin tavaroita kantaen, siivoten ja huonekaluja kasaillen. Seuraavat lomaviikot mulla onkin aikaa keskittyä itse sisustukseen kun näen miten tavarat asettuvat eri tiloihin.

Ihanaa päästä omaan kotiin!<3

Palaan varmasti myöhemmin paremman asuntopostauksen kanssa. :)

Panostus elämänlaatuun

Kun on opiskelijaelämästä sulavasti siirtynyt äitiys- ja vanhempainvapaille, sitä on sujuvasti tullut opeteltua pennin venyttämisen jalo taito. Vaikka töitäkin on tullut koulun ohella painettua, sisälläni asuva Roope Ankka on tehnyt minusta kerrassaan pihin ihmisen. Melkein kaikessa voin säästää ja nuukailla.

Näin molempien siirryttyä kokoaikaisesti työelämään, ei elämä toki ole silti rahassa kylpemistä, mutta tiettyjä vapauksia ja parannuksia se kuitenkin mahdollistaa. Olen myös huomannut miten pienillä parannuksilla voi huomattavasti vaikuttaa elämänlaatuun.

Me parannettiin Samulin kanssa meidän elämänlaatua pari päivää sitten. Totta kai meidänkin oli mentävä kiertelemään Kodin1 konkurssialeen ja jonotimme kassoille noin tunnin. Näin parin päivän yön perusteella, se oli kuitenkin kannattava jonotus! Ostimme nimittäin uudet tyynyt sänkyyn! Aiemmin olemme menneet tyynyjen hankinnassa hinta edellä, mitä halvempi, sen parempi. Usein nämä muutaman euron tyynyt ovat olleet hyviä sen yhden yön ja tämän jälkeen ihan yhtä kuhmuraisia kuin viisi vuotta käytetty tyyny.

-40% alennus mahdollisti sen, että kerrankin valitsimme tyynyn sen mukaan mikä tuntui oikeasti hyvältä ja laadukkaalta. Valitsimme molemmat erilaiset tyynyt erilaisin ominaisuuksin. Omani on suht jämäkkä, korkea ja soveltuu kyljellään nukkuvalle.

Olemme molemmat kärsineet välillä niska- ja selkäsäryistä joten mielenkiintoista nähdä, mikä vaikutus kunnollisilla tyynyillä on asiaan. En tiedä onko muutos omassa päässäni, mutta ai juku kun nämä pari yötä ovat olleet ihan mahtavia uuden tyynyn kera. Ensimmäisenä iltana kun testasimme tyynyjä, löimme oikein kättä päälle, ettei tässä perheessä enää ikinä nukuta huonoilla tyynyillä! Tähän kun vielä lisätään uusi kunnon sänky, jonka haemme huomenna nykyisen rimpulamme tilalle, uskon että meillä nukutaan jatkossa entistä paremmin.

Vaikka edelleenkin pihistelen monissa asioissa, en voi kieltää etteikö pieni panostus oikeassa kohtaa ole välillä paikallaan! Ainakin jos tulos on tämä. :)

Kivaa viikonloppua! Meillä on koko viikonloppu melkoista muuttorumbaa, mutta katsotaan jos ehtisin kuvaamaan teille pienet yksityiskohdat meidän uudesta asunnosta! Ja maanantainahan mä aloitan kolmen viikon lomailun, joten sillon on varmasti aika aktivoitua täälläkin! <3

Lapseni ei ole kopio minusta

"Kumpaa vanhemmista lapsi muistuttaa enemmän?" 

"Hän on kuin ilmetty isänsä/äitinsä!" 

Mitä vanhemmaksi Alisa kasvaa, sitä enemmän hänen oma luonteensa tulee esiin. Vaikka Alisa muistuttaakin joissain asioissa niin mua kuin isäänsäkin, loppujen lopuksi hän on kuitenkin oma persoonansa eikä mikään meidän kopio. Ainutlaatuinen uniikki yksilö.

Alisan kasvaessa tulee tärkeämmäksi muistaa, että tehtävänäni on auttaa ja opastaa elämässä, ei määrätä ja pakottaa kulkemaan minun valitsemaa polkua.

Entä jos Alisa ei välitäkkään autoista tai ei halua pelata pesäpalloa kuten isänsä tai lentopalloa kuin minä? Mitä jos Alisa haluaa harrastaa ratsastusta ja balettia, mitkä eivät ole minun ominta alaani? Pakotanko hänet pallojen ja autojen pariin vai jätänkö omat mieltymykseni taustalle ja varaan hänelle ratsastustunnin? Toivon, että osaan arvostaa hänen omia valintojaan, enkä pakota häntä seuraamaan omia jalanjälkiäni jokaisessa asiassa.

Luultavasti monta kertaa tulee hetkiä jolloin joudun oikeasti hillitsemään itseäni ja antaa lapseni tehdä omat päätöksensä ja joskus myös virheensä. Vaikka omasta mielestäni olen hyvin suvaitsevainen ja avarakatseinen ihminen, oma lapsi on kuitenkin jokaiselle vanhemmalle se herkkä kohta. Jokainen vanhempi varmasti haluaa omalle lapselleen parasta. Mitä sitten jos se käsitys parhaasta eroaa lapsen ja vanhemman mielessä? Kumpi antaa periksi?

Avioliitossa luvataan rakastaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Samoin mä aion nyt luvata rakkalle lapselleni, että annan sinun valita oman polkusi ja tuen ja kannustan sinua valitsemallasi tiellä. Vaikka haluan sinulle pelkästään parasta, kunnioitan ja arvostan päätöksiäsi myös silloin kun teet erilailla. Saat ja sinun pitääkin olla täysin oma persoonasi, rakastan sinua juuri sellaisena kuin sinä olet. Sinä et ole kopio minusta ja hyvä niin, sillä olet täydellinen juuri siksi, koska sinä olet sinä.

Meidän lomapuuhat

Ensi viikolla starttaa mun lomalomaloma!! Oon jo vähän lomatunnelmissa, enkä millään meinaisi malttaa odottaa vielä muutamaa työpäivää. Ennen kuin päästään viettämään meidän loman viimeistä pätkää, kurkataan mitä kaikkea me ollaankaan tänä kesänä jo ehditty tekemään! :)

Tänä kesänä me ollaan...

...nautittu yhteisestä ajasta.

...vietetty hitaita aamuja ennen työpäivää ja viikonloppuisin.
...Alisa on saanut nauttia myös isovanhempien (ja muiden läheisten!) seurasta ja ollaan jälleen todettu millainen lahja nämä ihmiset ovat. <3
...vietetty mukavaa päivää maalaismaisemissa.

...vietetty viikko lapsivapaata kun taapero oli Kreikassa.
...ostettu oma asunto ja tehty muuttoa.

...reissattu kotimaassa.

...vietetty juhannusta Ähtärin eläinpuistossa ja poikettu Tuurissa.

...joskus jopa ehditty näkeen muitakin ihmisiä.
...käyty festareilla.

...nautittu Samulin koti-isyydestä kuukauden ajan.
Täys kymppi. <3

...ajettu kauniissa kesäyössä.
...käyty laivalla.

 ...tehty hyvää ruokaa ja välillä nautittu toisten tekemästä ruoasta.

Vaikka tänä kesänä meistä aina toinen on ollut arkisin töissä, ollaan me ehditty tekemään jo vaikka mitä. Mun mielestä ollaan tänä kesänä päästy hyvin viettämään tällaista lapsiperheen kesää kaikkine touhuineen, mutta saatu myös Samulin kanssa viettää kaksin aikaa. Uskon, että tulevien lomaviikkojen aikana me ehditään Alisan kanssa tekemään vielä vaikka ja mitä! Mulla on ihanat muistot omista lapsuuden kesistä ja jos pystyn luomaan Alisalle samanlaisia muistoja niin en voisi juurikaan olla tyytyväisempi. Kaiken hurvittelun ja huvittelun rinnalla, mun mielestä on tärkeää nauttia myös kiireettömyydestä ja niistä ihanista yhteisistä hetkistä, joissa ei välttämättä ole mitään sen suurempaa ja ihmeellisempää.

Tässäpä meidän kesätunnelmia tähän saakka, mutta onneksi kesä jatkuu vielä! Nyt tyhjentämään työpöytää lomaa varten ja ensi viikolla hankitaan sitten lisää kesämuistoja!

Nauttikaa! <3

Terkut muuttokaaoksen keskeltä!

Viimeinen viikonloppu ennen muuttoa ja kämppä on kyllä sen näköinenkin! Laatikoita siellä, jätesäkkejä täällä. Olen pakannut pakannut ja pakannut. Lisäksi ollaan siivottu samalla vanhan asunnon luovutusta varten. Pesin jopa ikkunat! Tosin vain ulkoa ja sisältä. Vihoviimeistä hommaa koko ikkunoiden pesu.

Meillä on hieman tiukka aikataulu muuton ja asunnon luovuttamisen kanssa, joten yritän tehdä mahdollisimman paljon etukäteen. Lisäksi haluaisin pestä kaikki uuteen kotiin vietävät tekstiilit jo valmiiksi, siksi meillä pesukone laulaa koko ajan ja eilen käytiin Samulin kanssa mattopyykillä. Ei uskallettu jättää mattoja yöksi pihalle, joten kannettiin hieman kosteat matot sisälle, nyt niitä roikkuu ovien ja tuolien päällä, kaaosta lisäämässä.

Voisin väittää olevani kohta jo varsinainen konkari muuttamisen suhteen, sillä viime vuosina on tullut muutettua vuoden välein. Nyt onneksi pitäisi muuttamisten olla hetkeksi ohi. Keräsin tähän alle muutaman vinkin joiden avulla koitan selvitä tästä(kin) muutosta edes jotenkin järjissäni:

*Ylimääräisestä tavarasta eroon.*

Vaikka ollaan muutettu vuosi sitten niin turhaa roinaa on taas kertynyt. Olen heittänyt tavaraa pois, myynyt, antanut eteenpäin... En haluaisi viedä uuteen asuntoomme yhtään ylimääräistä tavaraa, koska inhoan roinaa.

*IKEAn siniset kassit.*

Onko parempia muuttokasseja? Ei!

*Rullaustekniikka.*

Ensin kiroilin kun vaatteet vie niin paljon tilaa kassissa, mutta sitten muistin äidin opettaman rullaustekniikan, johan alkoi kasseihin mahtumaan vaatetta!

*Kassien ja laatikoiden nimeäminen esim. huoneittain.*

Kun laatikossa lukee mihin huoneeseen se on menossa, helpottaa tavaroiden purkamista uudessa kodissa. Itse en pysty elämään kauaa muuttolaatikoiden keskellä ja sen takia haluan purkaa laatikot yleensä heti muuttopäivänä. Samoin yritän välttää sekalaisten tavaroiden laatikoita, ettei tarvitse poukkoilla ympäri asuntoa purkuvaiheessa oikeaa paikkaa etsiessä.

*Tarpeeksi suuri muuttoauto.*

Ei siinä, muutto onnistuu kyllä vaikka henkilöautolla useampaan kertaan ajamalla, mutta kyllä kunnollinen muuttoauto helpottaa muuttoa. Onneksi meillä on perhepiirissä parikin isoa autoa niin saadaan tavarat kerralla autoon ja perillä ulos. Lisäksi nyt kun aiotaan ostaa useampia uusia huonekaluja, saadaan kerralla hakea tavarat kaupasta ja viedä uuteen kotiin.

Näillä vinkeillä yritän itsekin selviytyä muutosta mahdollisimman helposti ja kivuttomasti!

Kivaa alkavaa viikkoa kaikille! :)

Hedelmäinen halloumjuustosalaatti

Meillä syödään tällä hetkellä aika paljon salaatteja, koska kesällä tekee mieli syödä hieman kevyemmin. Yritän keksiä aina vähän erilaisia versioita ja tässä yksi onnistunut kokeilu tältä viikolta:

Tarvitset:

Salaattia

Tomaattia

Kurkkua

Vesimeloonia

Persikka

Viinirypäleitä

Halloum-juustoa

Vihreää pestoa

Tän salaatin juju on paistetuissa persikoissa. Pikainen paistaminen kuumalla pannulla antaa persikoilla kivaa makua ja kauniin paistopinnan. Itse jätin persikat aika isoiksi lohkoiksi, jotta niiden paistaminen oli helpompaa. Paistoin pannulla nopeasti myös vesimeloonikuutiot, eikä ollut hullumpaa sekään. Juustoviipaleisiin tietenkin kaunis paistopinta pannulla myös. Grillin omistavat ihmiset voi tehdä saman grillissä.

Perinteisten salaatinkastikkeiden sijaan olen tykästynyt pestoon ja sitä tuleekin usein laitettua salaatin joukkoon makua tuomaan. Tätä salaattia voi varioida monin eri tavoin, mutta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan tuota hedelmien paahtamista.

Oletteko te paistaneet tai grillanneet hedelmiä? Jos olette niin mitä? :)

Entä jos en olisikaan äiti?

Olen välillä leikitellyt ajatuksella, millaista elämä olisi, jos en olisi äiti? Olisinko erilainen ihmisenä, missä olisin ja mitä tekisin? Monilta osin elämä olisi varmaankin erilaista, toisaalta taas moni asia olisi ehkä samoin kuin nytkin.

Jos en olisikaan äiti.. ...kävisin ehkä useammin ulkona, saattaisin työpäivän jälkeen lähteä useammin after workille. ...kävisimme Samulin kanssa ehkä enemmän kaksin ulkona treffeillä. ...elämä olisi ehkä spontaanimpaa kuin nyt.

Olisiko elämä onnellisempaa kuin nyt? Tuskin. Alisa on tuonut elämään paljon sisältöä ja onnea. Suurta rakkautta ja merkitystä elämälle. Mulla on tunne siitä, että juuri näin tän kaiken pitikin mennä, en oikein osaa kuvitella millaista olisi elämä ilman Alisaa.

Jos mietin konkreettisempia eroja, mitä elämässä olisi, uskon että eroja eniten olisi työelämässä ja asunnossa. Jos en olisi äiti, tekisin varmaan edelleen liikaa töitä. Todennäköisesti painaisin edelleen ravintola-alan töitä. Tuskin olisin ikinä päätynyt nykyiseen työhöni ellen olisi rauhassa äitiyslomalla saanut pohtia, mitä työelämältä tulevaisuudessa haluan. Onnenkantaimoisen kautta päädyin nykyiseen työhöni ja hyvä niin.

Tuskin olisimme koskaan muuttaneet tähän nykyiseen vuokra-asuntoomme. Todennäköisesti edellinen kaksiomme olisi edelleen sopiva meille ja asuisimme siellä. Toisaalta olisimme saattaneet jo aikaisemmin ostaa oman asunnon.

Äitiys on ihmisenä tehnyt musta ainakin rauhallisemman ja seesteisemmän. En ole ihan niin temperamenttinen ja räjähtelevä kuin aikaisemmin. Olen ehkä oppinut myös arvostamaan hieman eri asioita kuin aiemmin.

Joskus saatan pienen hetken ajan kaivata omaa rauhaa ja entistä elämää, mutta todellisuudessa nykyinen elämä voittaa entisen sata-nolla.

Kuten sanoin, juuri näin tän kaiken piti mennä. Onneksi musta tuli äiti.

Laivalla lapsen kanssa

Viime viikolla sain idean, että haluan lähteä laivalle Alisan ja Samulin kanssa. Olen todennut päiväristeilyn olevan tässä kohtaa paras vaihtoehto Alisan kanssa, juuri sopivan mittainen. Yön yli laivalla lapsen kanssa saattaisi äkkiä käydä myös meille vanhemmille tylsäksi, koska Alisa on kuitenkin laitettava ajoissa nukkumaan iltaisin. Niimpä lähdimme sunnuntaina punavalkoisille laivoille päiväristeilylle.

Sunnuntaiaamuna kahdeksalta saavuimme Viking Linen satamaan ja lähdimme Amorellalla kohti Maarianhaminaa. Olin varannut meille aamupalan heti laivan lähtiessä, joten saimme suoraan kävellä syömään. Aamupala sopi hyvin myös Alisan päivärytmiin ja tarjolla oli paljon Alisalle sopivaa ruokaa.

Menomatkaa kulutimme pallomeressä ja leikkihuoneissa sekä maisemia katsellen. Osallistuttiin myös bingoon, mutta voittoa ei tällä kertaa osunut kohdalle.

Me emme varanneet kumpaankaan suuntaan hyttiä, sillä tiesin Alisan nukkuvan päiväunet myös rattaissa. Kun väsy alkoi iskeä silmään, menimme kävelemään pitkin hyttikäytäviä, missä oli tarpeeksi rauhallista. Kun Alisa nukahti, ehdimme mekin hetkeksi istahtaa ja nauttia kahvia rauhassa.

Maarianhaminassa vaihdoimme laivaa Viking Gracelle ja heti laivaan astuessa kello olikin sen verran, että varaamamme ruokailu odotti. Laivalla oikeastaan parasta on juuri ruoka ja etenkin Gracen ruokatarjonta on erinomaista. Parasta buffetissa on aina alkuruoka- ja jälkiruokapöytä. Yleensä en juurikaan syö lämmintä ruokaa ollenkaan, saan itseni kyllä täyteen alku- ja jälkiruoasta. Myös lapsen kanssa buffet on mielestäni helppo tapa ruokailla ja tälläkin kertaa Alisalle löytyi paljon hyvää syötävää. Vielä Alisasta ei tietenkään mene edes hintaa ruokailussa joten siinäkin mielessä buffet on hyvä vaihtoehto. Ylivoimaisesti parasta Alisan mielestä ruokailussa oli mansikat, niitä kyllä upposi useampi naperon napaan.

Ruokailun jälkeen Alisa alkoi käymään hieman levottomaksi, reissu oli varmasti hänelle raskas ja päivä pitkä. Yritimme purkaa energiaa leikkihuoneissa, joita Gracella oli onneksi useampia, lisäksi Alisa kävi tanssimassa tanssilattialla ja ulkoilimme kannella. Kun pääsimme satamaan, Alisa nukahti Samulin syliin ja nukkui oikeastaan aamun asti.

Vilkas taapero meinasi välillä kiristää meidän vanhempien hermoja, mutta hienosti selvittiin reissusta ja kaikilla oli mukavaa. Yksi kiva muisto taas kesälomastamme. Tällainen päiväristeily lapsen kanssa on kyllä suhteellisen helppoa, suosittelen! :)

Alisan ilmeestä huolimatta, kyllä taaperokin laivalla viihtyi! :D

Älä droppaa mun tunnelmaa

Tiedättekö sen tunteen, kun on raskas viikko takana, ootte tiuskinu ja kiukutellut tavallista enemmän? Oot ollut just sellanen niuhottava ja valittava eukko, millainen et tosiaankaan haluais olla. Mulla oli just sellanen viikko takana! Tiedä sitten johtuiko selkäkivusta vai mistä, mutta pinna oli kireällä koko viikon.

Eilen heräsin kuitenkin vapaaseen viikonloppuun rauhassa, makoiltiin sohvalla puoliinpäiviin aamukahvia rauhassa nauttien. Aloin pikku hiljaa huomaamaan, että se riivattu kireys oli poissa ja mieli hyvä.

Iltapäivällä lähdimme vielä katselemaan uutta sänkyä tulevaan kotiin. Meillä on tällä hetkellä aika huono sänky ja etenkin Samuli toivoi, että ostaisimme uuden sängyn, joten oli siis marssittava sänkykaupoille! Ja olihan niissä kunnon sängyissä aika ero nykyiseen sänkyymme. Meidän piti oikeastaan vain katsella sänkyjä tällä kertaa, mutta kun sopiva ja hyvä yksilö löytyi niin päätimme oitis ottaa sen. Haemme sängyn tosin vasta muuttopäivänä, koska vanha sänkymme on tulossa joka tapauksessa uuteen kotiimme vierashuoneeseen. 

Shoppailureissulla anoppi soitteli ja pyysi meitä Samulin isän kotipaikkaan viettämään iltaa hänen ja Samulin siskonpojan kanssa, kotipaikka toimii tällä hetkellä kesäpaikkana Samulin perheelle. Meiltä on kesäpaikkaan noin tunnin ajomatka ja päätimme lähteä matkaan, eipä meillä muitakaan suunnitelmia ollut. Kesäpaikka on ihana vanha talo vanhoine ulkorakennuksineen, joissa oli vaikka millaisia aarteita.

Paras juttu Samulin ja Alisan mielestä taisi olla Samulin vanha mopo, sitä ihasteltiin ja kokeiltiin monesti. Pitää ehkä ostaa Alisalle kypärä, sillä luulen, että mopo kiinnostaa jatkossa vielä enemmän. Alisa taisi myöhemmin nähdä untakin mopoilusta sillä hän mumisi puoliunessa "kypärä päähän!" :D

Grillailimme vielä söpössä patagrillissä iltapalaa ja lapset leikkivät ja juoksentelivat pihalla, kunnes meidän oli aika lähteä kotiin nukkumaan.

Radiosta soi Vesalan Älä droppaa mun tunnelmaa ja se sopi tähän hetkeen loistavasti. Ihana päivä ja ihanaa olla taas hyvällä tuulella! <3 Samulikin taisi huokaista helpotuksesta, kun totesin kuinka kivaa meillä oli. 

Älä droppaa mun tunnelmaa!

Hei sinä perässä ajava!

Kuka myöntää räpläävänsä puhelinta auton ratissa? Räpsitkö jopa selfieitä kun ajat? Keskitytkö ajamiseen tai esimerkiksi radion säätämiseen. Ole kiltti äläkä tee niin! Mä en halua, että sä ajat mua perään! Mun takapenkillä istuu usein kallein aarteeni. Mun lapsi.

Viikonloppuna meidän perheessä tapahtui KOLME vaaratilannetta. Vaaratilanteet johtuivat takana tulevan ajoneuvon kuljettajan keskittymisen herpaantumisesta. Kahdessa vaaratilanteessa selvittiin sydämentykytyksillä, mutta yhden tilanteen seurauksena toinen osapuoli lähti sairaalaan ja meidän autoon tuli muutama pieni vaurio.

Mun ja Samulin vaaratilanteet olivat lähes identtiset: ajoimme maantiellä nopeusrajoitusten mukaan, mutta takana tuleva roikkui kiinni puskurissa. Kun tuli aika kääntyä risteävälle tielle, ei perässä tuleva jarruvalojen vilkuttelusta ja aikaisesta vilkun käytöstä huolimatta havainnut kääntymistämme ja peräänajo jäi molemmilla kerroilla kiinni muutamista senteistä. Ainakin toinen kuskeista räpläsi puhelinta!

Pahin tilanne sattui kun isäni oli sisareni ja hänen miehensä kanssa tien päällä kun liikenne ruuhkan takia pysähtyi. Isäni oli autoletkan viimeisenä kun takaa tullut moottoripyöräilijä joutui tekemään äkkijarrutuksen, jolloin kuljettajan tasapaino petti ja hän kaatui moottoripyörän päältä. Moottoripyörä rysähti meidän auton perään. Moottoripyöräilijä joutui lähtemään sairaalaan, mutta onneksi mitään vakavempaa ei kuitenkaan sattunut.

Kolme vaaratilannetta vuorokauden sisään on aika paljon. Kaikki tilanteet olisivat olleet todennäköisesti olleet vältettävissä, jos takana tulevat olisivat keskittyneet täysillä ajamiseen ja liikenteeseen. Lisäksi riittävä turvaväli olisi antanut enemmän aikaa toimia.

Meillä voisi nyt olla kolme autoa romuna ja mikä pahempaa, jotain olisi voinut oikeasti sattua ja kovin.

Seuraavan kun keskityt johonkin muuhun kuin ajamiseen, mieti oletko valmis kestämään sen jos ajan toisen auton perään ja sen kyydissä olevat loukkaantuu, entä jos ajat vahingossa jalankulkijan päälle? Mitä jos minun takapenkillä matkustava lapseni loukkaantuu siksi, että sinä keskityt täydellisen selfien nappaamiseen ja rysäytät autollasi meidän perään? Pystytkö elämään sen tiedon kanssa, että sinä aiheutit tilanteen omalla huolimattomuudellasi?

Mun muu perhe ja monet ystävät reissaa autolla tänä viikonloppuna Lappiin ja takaisin kisareissulle ja mä toivon, ettei tänä viikonloppuna tule yhtäkään vaaratilannetta.

Pliis, ratissa keskity ajamiseen ja pidä se turvaväli!

Ruissi vs. Provinssi

Nyt on festaroitu päivä sekä Provinssissa, että Ruississa, joten ajattelin tehdä vertailun näistä kahdesta festarista. Turhan vakavasti tätä vertailua ei kannata ottaa, kokemukset on puhtaasti mun omia! Molemmat festarit oli mahtavat ja hyvin järjestetyt!

Sisäänpääsy:

Provinssiin kävelimme oikeastaan suoraan sisälle, jonotimme yhteensä ehkä minuutin. Ruississa sen sijaan oli järkyttävät jonot portilla, vaikka jonoja oli parisenkymmentä. Jonotimme ehkä 20min. En tiedä mistä ero johtui, menimme molempiin lähes samaan kellonaikaan ja molemmissa oli sinä päivänä se reilu 30 000 henkeä. Avauspiste siis Provinssille.

Yleinen jonottaminen:

Yli 30 000 hengen festareilla on ihan ymmärrettävää, että jonoja syntyy mm. vessoille ja ruokakojuille, mutta järjestelyillä voi vaikuttaa paljonkin asiaan. Vessoja on syytä varata reilusti, Provinssissa oli sadanmetrin jonot vessoille, kunnes löysimme syrjässä olevan vessarykelmän, jonne kukaan ei tajunnut mennä. Sinne pääsi jonottamatta. Ruississa vessoja oli mielestäni määrällisesti enemmän ja vessoihin pääsi huomattavasti sukkelammin. Ruississa myös ruokakojut oli laajemmalla alueella, joten jonot eivät sotkeutuneet toisiinsa, toisin kuin Provinssissa, missä kojut oli sijoitettu ympyrään ja jonotus kojuihin yksi iso sekamelska. Pisteet siis Ruissille.

Sijainti:

Provinssi sijaitsi näppärästi keskellä Seinäjokea ja portille pääsi näppärästi taksilla. Ruisrock taas vaatii muutaman kilometrin kävelyn, ellei satu käymään tuuri ja pääsee autolla järjestyksenvalvojien ohi. Vaikkakin kävelymatka on yksi the jutuista Ruississa, pisteet kuitenkin Seinäjoelle, koska olen laiska!

Esiintyjät:

Itselleni kesän festareiden ehdottomasti kovin esiintyjä nähtiin lauantaina Provinssissa. Kyseessä tietenkin Rammstein. Muut itseäni kiinnostavat artistit Provinssissa lauantaina oli Vesala ja JVG. Ruississa sen sijaan ei ollut mitään yhtä ylitse muiden esiintyjää omasta mielestäni, mutta muuten nimekäs esiintyjäkaarti. Kävimme katsomassa muun muassa Diablon, Apulannan, Antti Tuiskun ja Jack Ü keikat, Vaikea valita parempaa, joten tästä tasapisteet molemmille, vaikkakin Rammsteinin keikka oli ehdottomasti paras.

Alue:

Vaikka Provinssin festarialue oli hieno ja monipuolinen, vei Ruissi tässä kuitenkin voiton. Meri, hiekkaranta, ohi lipuvat ruotsinlaivat ja monipuolinen oheistarjonta ansaitsee pisteet. Ruissalo on vaan alueena niin kaunis.

Yleinen fiilis:

En tiedä johtuuko se vaan omasta fiiliksestäni, mutta Ruississa vaan on jotenkin parempi fiilis yleisesti. Järjestelyt toimii paremmin. Ruissi on toisaalta myös tuttu ja turvallinen. Provinssi ei kuitenkaan jää paljoa pahemmaksi, mutta tässä vertailussa Ruissi voitti hiuksen hienosti! Ruisrock kuuluu varmasti ohjelmiin tulevinakin kesinä ja hyvillä mielin lähden taatusti uudelleen Provinssiinkin jos siellä esintyy jokin kova itseäni miellyttävä artisti. Ruissin ehdoton valttikortti mun silmissä on kyllä myös se, että pääsee kotiin yöksi! Kotihiirelle paras ratkaisu.

Tässä mun kokemuksia molemmista festareista. Suositelkaas te omia lempifestereitanne! :)

Mä olen ihan hajalla!

Terkut blogihiljaisuudesta! Joku ehkä ehtikin ihmetellä venyikö mun viikonloppu vähän turhan pitkäksi vai missä se mutsi luuraa. Mulla on tähän kyllä selitys! Nimittäin lauantaina kävi jotain hirveää! Siitä syystä mä olen nyt ihan hajalla!

Nostin Alisan turvaistuinta siirtääkseni sen autooni, kesken kaiken tunsin kuitenkin viiltävää kipua selässäni. En pystynyt tämän jälkeen enää kantamaan istuinta. Olin hakemassa Alisaa vanhempieni luona tarkoituksenani ajaa siitä hakemaan Samulia. Tuo vajaan tunnin ajomatka oli järkyttävän kivulias, istuessa kipu säteili jalkoihin, enkä meinannut saada edes kytkintä painettua. Päästiin kuitenkin Samulin luokse turvallisesti ja sain siirtyä pelkääjän paikalle.

Ajattelin kivun menevän ohi nopeasti, mutta tässä sitä edelleen ollaan! Liikkuminen sattuu, istuminen sattuu, seisominen sattuu, kyljen kääntäminen nukkuessa sattuu.

Kävin tänään lääkärissä ja juuri nyt ei voida tehdä muuta kuin tarkkailla tilannetta, lääkäri oli kuitenkin ihan toiveikas sen suhteen, ettei kyse ole mistään vakavemmasta, mitään ei kuitenkaan voida juuri nyt sulkea pois. Joten särkylääkkeiden voimalla mennään!

Tämä oli ihan hyvä osoitus ja varoitus itselleni, tässä ei olla mitään teinejä enää! Ei ole vanhaksi tulemista kun alkaa kroppa reistailemaan. Nykyinen istumatyö varmasti käy selän päälle enemmän kuin aikaisemmat työni. Siksipä kun tästä tokenen, on aika ottaa taas liikunta osaksi elämää. Töiden alkamisen jälkeen olen liikaa luistanut tästä, aikaisemmin tuli sentään lähes päivittäin käveltyä vaunujen kanssa lenkkiä.

Miksi kaikki täytyy aina oppia kantapään kautta? Nyt koitan hiljalleen saada selän kuntoutettua terveeksi ja tämän jälkeen vahvistaa keskivartalon lihaksia, jotta näiltä vammoilta säästyttäisiin jatkossa. :)

Olohuoneen must have!

Alisan huoneen ohella olohuone on uudistumassa kokonaan tulevaan kotiin. Tällä hetkellä meidän olohuone on täynnä eriparisia huonekaluja, joista jokainen sohvaa lukuunottamatta taitaa olla saatu jostain. Olohuone on ollut viime aikoina todellinen murheenkryyni itselleni, joten onneksi voimme uusia sen lähes kokonaan uuteen kotiin.

Tulevassa kodissamme olohuone, ruokailutila ja keittiö ovat yhtenäistä tilaa ja muodostavat vessan ja eteisen kanssa meidän alakerran. Olohuoneesta on lisäksi käynti patiolle.

Sisustuksessa olen tällä hetkellä tykästynyt pelkistettyyn ja melko skandinaaviseen tyyliin. Uuteen kotiin haluan jonkin verran lisää valkoista, mutta en kuitenkaan viihdy täysin valkoisessa sisustuksessa. Tummanharmaa Kivik-divaanisohva saa jäädä vanhasta sisustuksesta jäljelle.

Alla on kollaasi juttuja joita olen suunnitellut hankkivani uuteen kotiin:

Hay Tray -pöytä Finnish design shop

Bestå tv-taso Ikea

Ruokapöydän tuolit Ellos

Lokki-valaisin Prisma

Meillä on tällä hetkellä todella massiivinen sohvapöytä, jonka alta on todella hankala siivota. Päätinkin, että uuteen kotiin haluan vaalean, kevyen ja siivousta helpottavan pöydän olohuoneeseen. Ensin katselin pyöreitä puisia pöytiä, mutta sopivaa ei vain tullut vastaan. Päädyin googlettelemaan niinkin jännittävällä hakusanalla kuin "valkoinen sohvapöytä" ja tämä Hayn tarjotinpöytä, johon olen monesti törmännyt eri blogeissa ja instagramissa, tuli sopivasti vastaan. Aloin pohtimaan, että se voisi olla hyvä vaihtoehto ja juuri sopivan keveä. Aluksi olen ajatellut ostaa yhden ison pöydän, koska pöytä paukuttelee muutenkin budjettimme rajoja, mutta ideana itseäni kiehtoo eri kokoisten pöytien yhdistely. Pienin malli tarjotinpöydistä sopisi täydellisesti myös yöpöydiksi, ehkä alan säästämään seuraavaksi niihin! :)

Uudelle tv-tasolle mulla oli kaksi vaatimusta: valkoinen ja ovellinen! Meillä on nyt avonainen, eikä siellä voi säilyttää mitään, koska muuten se näyttää mielestäni sotkuiselta. Tämä Ikean Bestå kaappi on juuri sopiva! Tuleva kotimme on kaksikerroksinen ja Alisan huone on yläkerrassa, olohuoneeseen on siis tarpeen saada säilytystilaa myös leluille. Todennäköisesti tulemme kiinnittämään tv:n seinään, joten varsinaisesti tv-tasona kaappi tuskin tulee toimimaan, mutta se kätkee näppärästi johdot sisälleen.

Ruokailutila on olohuoneen yhteydessä ja vihdoin meille mahtuu tarvittaessa vaikka kahdeksan hengen ruokapöytä. Ajattelin kuitenkin pärjätä kuuden hengen ruokailuryhmällä, mutta siitä aiheutui yksi ongelma! Meillä on tällä hetkellä vain neljä tuolia ja IKEA ei niitä enää valmista. Sain siis loistavan tekosyyn tilaisuuden uusia tuolit. Vitran aidot ja alkuperäiset olisivat tietenkin ihan mahtavat, mutta mahtava olisi ollut hintakin kuudelle tuolille ja Samuli oli "hieman" sitä mieltä, etten saa niitä ostaa. Ja jos totta puhutaan, en olisi kyllä raaskinutkaan. :D Nämä Elloksen tuolit kelpaavat kuitenkin hyvin ja tällaiset meille on tulossakin. Uskon, että tuolit tulevat sopimaan meidän valkoisen pöydän kanssa kivasti. Haluaisin jossain kohtaa uusia myös pöydän, mutta nyt se saa vielä jäädä.

Ruokapöydän yläpuolelle tarvitaan tietenkin lamppu ja siihen olenkin ajatellut tätä ajatonta Lokki-valaisinta. Mulla on ollut tähän mahtava säästösuunnitelma! Nimittäin kerran kun kävin Prismassa, tajusin että siellä myydään näitä lamppuja ja hyvin usein saan kisoista palkinnoksi juuri s-ryhmän lahjakortteja. Emme yleensä käytä s-kauppoja ruokaostoksiin, joten ei tule käytettyä niitä lahjakortteja siihenkään. Päätinkin siis säästää palkintolahjakorttejani ja ostaa tämän valaisimen niillä vähän kuin palkinnoksi  itselleni. :)

Ollaan koko kevät säästetty rahaa uutta sisustusta varten, joten tuntuu erityisen kivalta valita mieleisiä huonekaluja. Tietenkään budjetti ei ole rajaton ja onkin mietittävä mitä ostetaan ensin ja mihin aletaan säästämään lisää. Verhot, matot ja muut sisustustavarat on vielä vähän mietinnässä, mutta etsitään sitten hiljalleen mieleisiä. :)

En meinaa malttaa, että pääsen toteuttamaan nämä haaveet! :)

Äitiys ei estä mua elämästä täysillä

Ennen Alisan syntymää meitä varoiteltiin peloiteltiin, kuinka lapsen syntymä muuttaa kaiken. Ei enää aikaa lukea kirjoja tai katsella televisiota, käydä ulkona, hoitaa parisuhdetta, harrastaa jne... Lapsen piti tehdä elämisestä kovin vaikeaa! Nyt voin todeta, ettei ainakaan meidän kohdalla pidä paikkaansa!

Tietenkin lapsi muuttaa elämää, mutta mielestäni lapsi muuttaa elämää loppujen lopuksi vain sen verran kun itse haluaa sen muuttuvan. Omaa elämääni se muutti ainakin ehdottomasti positiivisemmaksi.

Mun mielestä lapsi ei estä toteuttamasta omia lempijuttuja, jossei sen anna estää. Miksi lopettaa esimerkiksi jokin harrastus lapsen takia? Toki monien harrastusten harrastamista lapsi saattaa hieman hankaloittaa, mutta ehkei kuitenkaan täysin estää?

Alisa on kulkenut alusta asti meidän mukana kisareissuilla. Hän on tottunut niihin ja me olemme oppineet perheenä toimimaan reissuissa niin, että homma pelittää vähän alkeellisemmissakin olosuhteissa. Olemme tehneet pitkiäkin kisareissuja, ihan Lappiin asti ja aina kaikki mennyt hienosti.

Miksi mä olisin luopunut mulle tärkeästä asiasta, vain siksi että mulla on lapsi? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lapsen kanssa saa ja voi poistua kotoa. Ajoin muuten ensimmäisen kerran kilpaa kun synnytyksestä oli kaksi viikkoa. Imetin Alisaa lähtöjen välissä ja moni piti mua varmasti hulluna!

"Kyllä mä sitten ehdin kun lapset on isoja."

Vierastan ajatusta, että mun pitäisi odottaa "nyt kun lapset on pieniä" tai "kyllä mä sitten ehdin kun lapset on isoja." On ollut ihan tietoinen valinta pitää elämä suht samanlaisena kuin ennenkin ja päivääkään en ole katunut. En kuitenkaan suostu uskomaan, että omaa elämää olisi eletty Alisan kustannuksella. Alisa on meidän elämän keskipiste, mutta olen halunnut yhdistää niin perhe-elämän, harrastamisen kuin omankin elämän sulaan sopuun. Meillä asuu onnelliset ja jaksavat vanhemmat sekä onnellinen ja energinen lapsi.

Tietenkään en ajattele niin, että lapsi olisi aina hoidossa ja vanhemmat menossa. Ehkä ennemminkin kannustan siihen, että lapsen kanssa pystyy tekemään lähes mitä vaan. Toki olen myös sitä mieltä, että joskus lapsi voi hyvin olla hoidossakin, että vanhemmat pääsevät tekemään omia juttujansa. Arvostan vanhempia, jotka jaksavat edelleen panostaa myös omiin juttuihinsa perhe-elämän kärsimättä.

Musta olis kamalaa katkeroitua sen takia, etten voisi tehdä jotain koska mulla on lapsi. Jos multa kysytään, lapsen kanssa voi matkustaa, reissata, käydä ravintoloissa, kuntoilla, harrastaa. Moni asia on kiinni omasta asenteesta. Mitä enemmän asioita tekee lapsen kanssa, sen helpommaksi se muuttuu. Sekä lapset, että aikuiset tottuvat tilanteisiin. Musta olisi ollut mahtavaa lähteä reppureissaamaan kun Alisa oli pienempi, mutta ei tullut koskaan lähdettyä. Ehkä joskus myöhemmin, kuka tietää!?

Olen nähnyt muun muassa jopa festareilla pieniä lapsia vanhempiensa kanssa ja musta se on just loistavaa! Miksipä ei! Toki monissa asioissa joutuu vähän joustamaan ja sumplimaan lasten kanssa touhutessa, mutta se lienee kaikille vanhemmille tuttua. Rutiinit oli ainakin meille vauva-aikana tärkeitä, mutta rutiineista voi mielestäni pitää kiinni muuallakin kuin kotona.

Se, että hoetaan ennen lapsen syntymää, mitä kaikkea EI pysty enää tekemään, on pirun negatiivinen ajattelutapa. Jokaiselle perheelle löytyy varmasti se oma tapa toimia. Älkää nyt ainakaan sen takia jättäkö omia lempijuttujanne tekemättä, että joku sanoo, ettei lapsen kanssa niin voi tehdä. Jos itsestä tuntuu, että voi tehdä, niin kokeilkaa edes! :)

Terveisin: Oman elämänsä anarkisti, joka aikoo perjantaina mennä festareille ilman lasta, lauantaina viettää perheaikaa ja sunnuntaina ajaa kilpaa! :)

Laiskabloggari

Huomaatte ehkä, että kesän myötä mun bloggaminen on harventunut. Kaukaiselta tuntuu ne ajat, jolloin blogiin saattoi ilmestyä kaksikin postausta päivässä. No ajatkin on tietysti muuttuneet ja kotiäitiys vaihtunut kahdeksan tunnin työpäiviin. Väkisinkin aikaa jää vähemmän. Mutta silti bloggaaminen on yhtä kivaa kuin ennenkin.

Suurilta osin te mukavat lukijat olette syynä blogin kirjoittamisen mielekkyyteen, lukijamäärän ja seuraajien kasvua on tietenkin kiva seurata, mutta kivalta tuntuu myös teidän kommentit! Tähän liittyy kuitenkin yksi ahdistukseni kohde. Ennen vastasin kommentteihin lähes reaaliajassa, nyt tuntuu välillä, etten meinaa löytää aikaa kommentteihin vastaamiselle. Yritän kuitenkin aina ehtiä vastaamaan! :)

Suuri miinus on tällä hetkellä myös se, etten aina ehdi lukemaan lempiblogejani, saati kommentoimaan! Pitääkin ottaa hetimmiten itseäni niskasta kiinni asian suhteen.

Tuntuu, että illat menee kaikkea muuta touhutessa. Olen nyt tehnyt töissä hieman myöhempää vuoroa useammin, koska Samuli on lomalla ja Alisan hoitoajat eivät ole rajoittamassa. Iltaisin olenkin touhuillut Alisan kanssa tai tehnyt kotitöitä, jotenkin en malta tarttua läppäriin joka ilta. 

En kuitenkaan halua julkaista tänne mitään pikaisia höttöpostauksia joka päivä vain postaamisen ilosta. Tosin en kyllä jaksa jokaisesta postauksesta työstää mitään laajaa tietopakettiakaan, joten olen ajatellut jatkaa tällä rennolla ja stressittömällä linjalla. Lohduttaudun ajatuksella, että ehkä tekin nautitte kesästä, ettekä ehdi kaipailla joka päivä mun höpinöitä. Parin viikon päästä edessä häämöttää kesäloma ja ehkä silloin ehdin myös paneutua enemmän blogiin, jos lomailulta maltan! ;) 

Kiitos jokaiselle lukijalle, kommentoijalle, tykkääjälle, ihan jokaiselle, jotka luette tätä blogia!

Annatte paljon inspistä kirjoittaa!

Mukavaa keskiviikkoa! <3

Provinssi 2016

Hellou! Arkeen on taas palattu viikonlopun jäljiltä. Instagramissa seuraavat havaitsivatkin, että lauantaina olimme Seinäjoella Provinssissa festaroimassa. Reissussa oli mun ja Samulin lisäksi Samulin sisko ja veli. Oltiin koko poppoo ekaa kertaa Provinssissa.

Lauantaina aamupäivällä pakkasimme auton ja jätimme matkalla Seinäjoelle Alisan vanhempieni hoivaan. Siitä jatkoimme sitten matkaa kohti Provinssia.

Vaikka olimme suunnitelleet reissua Provinssiin siitä lähtien kun esiintyjät julkaistiin, meinasi meillä mennä majoituksen hankkiminen hieman hilkulle. Muutamaa viikkoa ennen festareita aloimme selvittelemään majoituspaikkaa ja "yllättäen" kaikki paikat huusivat täyttä. Olimme jo varautuneet nukkumaan autossa, mutta onneksi Samuli soitti vielä lauantaina yhteen majoitusjärjestäjään: meille löytyi kun löytyikin kaksi vapaata huonetta yhdestä kesähotellista. Huoneet olivat vapautuneet juuri hetkeä aikaisemmin, joten satuimme soittelemaan hyvään väliin.

Saavuimme Seinäjoelle rauhaksiin iltapäivällä. Kävimme heittämässä tavarat hotellille ja jollain ihmeen tuurilla taas saimme taksin lähes samantien. Tuuri jatkui ja taksikuskiksi osui mukava mies, joka luovi meidät ripeästi pääportille.

Tähän loppui kuitenkin hetkellisesti tuuri, nimittäin portilla luki kissan kokoisilla kirjaimilla, ettei alueelle saa viedä järjestelmäkameroita, arvaattekin varmaa  mikä kassissani komeili! Hetken lennätin ärräpäitä ja tunnelmani hieman lässähti, miten onnistuin sortumaan tällaiseen amatöörivirheeseen! No lopulta onneksi homma saatiin käännettyä onnistuneeksi ja pääsimme alueelle.

Nokka kohti ekaa keikkaa, joka tällä kertaa oli Vesalan. Hyvä keikka oli, sitä ei käy kieltäminen. Keikalla oli letkeä tunnelma ja Vesalan biisit hyviä! Keikan jälkeen oli luvassa muutaman tunnin odottelu, jonka päätimme kuluttaa alueella kierrellen ja jotain ruokaa etsien. Ruokatarjonta oli varsin monipuolinen ja päädyimme Samulin siskon kanssa kiinalaiseen sapuskaan. Alue festareilla oli hieno vesialueineen, lintuorigameineen ja maailmanpyörineen.

Palloilimme pitkin iltaa alueella satunnaisia keikkoja kuunnellen, ennen pääesintyjää ja syytä miksi mekin Seinäjoelle lähdimme. Kyseessä oli tietenkin Rammstein. Heidän keikallaan ihmisiä oli järkyttävä määrä ja itse olimme suht puolivälissä yleisöä. Me emme Samulin siskon kanssa nähneet kovinkaan hyvin lavalle, pituutta kun molemmilta löytyy vain hieman reilu puolimetriä. Fiilis keikalla oli kuitenkin huippu, kyllähän showssa oli aika huima ero muihin esiintyjiin verrattuna. Mahtavat tehosteet ja lavashow oli mieletön, unohtamatta hyvää musiikkia. Keikan jälkeen olimme kaikki sitä mieltä, että kyllä kannatti Turusta asti lähteä katsomaan bändiä.

Rammsteinin keikan jälkeen lähdimme vielä katsomaan JVG:tä ja kävelimme hiljalleen pois alueelta kohti hotellia monien muiden kanssa.

Aamulla olimme ensimmäiset (:D) hotellin aamupalalla ja lähdimme hyvissä ajoin ajamaan kotia kohti. Aika rauhalliselta vaikutti Seinäjoki sunnuntaina aamupäivällä.

Hyvä, mutta väsynyt fiilis jäi reissusta. Mun piti alunperin kirjoitella tämä postaus jo eiliseksi, mutta en sitten jaksanut. :) Jos ette vielä seuraa mua Instagramissa @ilonalaine, liittykää ihmeessä! Instastani löytyy muutama videoklippi keikoilta.

Ensi viikonloppuna onkin sitten vuorossa Ruisrock, jonne olemme todennäköisesti myös menossa. Voitte siis arvata, että lippuja emme ole vieläkään hankkineet, onneksi tällä kertaa ei tarvitse huolehtia majoituksesta kun yötä voi olla kotona! :D

Melkoisia festarikävijöitä ollaan tänä kesänä, mutta kerrankos sitä! :)