Jämäruokien hyödyntäminen - kaappien tehotyhjennys

Pari viikkoa sitten sulattelin meidän pakastinta ja jääkaappia. Samalla kävin läpi meidän kuivakaappia. Huomasin, että meille on kertynyt kaappeihin aika paljon syömätöntä ruokaa. Olen aika aktiivinen pakastimen hyödyntäjä ja lykkäänkin sinne usein ylimääräiset ruoka-annokset. Tarkoituksenani on vähentää roskiin menevää ruokaa. Pakastaminen on kuitenkin vähän tekopyhää, mikäli ruokia ei ikinä käytetä sieltä pakkasesta.

Näin syntyi idea jämäruokaviikosta! Eli viikon aikana en ostanut lainkaan varsinaista ruokaa kaupasta vaan missiona oli jämäruokien hyödyntäminen ja samalla kaappien tehotyhjennys. Tarkoituksena kuitenkin oli, että ruoka on sellaista, ettei se tunnu jämäruoalta ja käytettävissä siis pakastimen ja kuivakaapin sisältö.

****

Mitä meillä sitten syötiin jämäruokaviikolla?

Itse tehtyjä köyhän naisen lehtipihvejä.

Näitä on helppo tehdä kerralla useampi pakkaseen ja paistaa sieltä tarpeen mukaan. Tälläkin kertaa niitä oli jäänyt sinne pari pyörimään. Kurkkaa linkistä myös video pihvien valmistuksesta! Lisukkeena oli tällä kertaa ranskalaisia, vaikka perunoitakin olisi ollut kaapissa useampaa sorttia ja niistä olisi voinut tehdä vaikka mitä jämäruokia, laiskuus kuitenkin voitti!

Purkkihernari.

Meillä on aina purkkihernekeittoa kaapissa varalla, koska se on niin helppo valmistaa kiireessä ja Alisa todellakin tykkää siitä (söi neljä lautasellista yhtenä päivänä yhteensä...) Nyt purkki oli kuitenkin jäänyt kaappiin pidemmäksi aikaa, joten oli aika syödä se pois yhden pulkkamäkireissun päätteeksi. Ylipäätään erilaiset keitot on helppo toteuttaa jämistäkin, koska usein meiltä ainakin löytyy tuoreena tai pakkasesta erilaisia kasviksia.

Tomaattinen pasta.

Pakastimesta löytyi tomaattikeiton jämät sekä Edam-juustoraastetta pussin pohja. Keitin Penne-pastaa lisäksi ja jääkaapista löytyi edellisviikolta Grana padano-juustoraastetta, joka toi ihanaa makua ruokaan. Joukkoon heitin vielä muutaman palan kesäkurpitsaa, jota oli pakastimessa pieni nyssäkkä. Yhdistin nämä kaikki aineet uunivuokaan ja paistoin puolituntia. Herkullista! Eikä todellakaan voinut arvata jämäruoaksi! Tätä sai helpolla tehtyä myös ison satsin.

Kasvispihvit ja riisi.

Mulla on tapana valmistaa itse kasvispihvejä ja pakastan aina ylimääräiset. Ne on sieltä helppo sulattaa ja paistaa ruoaksi ja kylkeen sopii esimerkiksi riisi. Kasvispihvit on helppo toteuttaa myös jääkaappiin jääneistä porkkanoista, lantuista, bataatista, palsternakasta, kevätkaalista tai mitä nyt sattuukin kasvispuolta löytymään. Massaan tarvitaan kasvisraasteiden lisäksi vain kananmunia ja korppujauhoja mausteineen.

***

Varsin kivoja ruokia syötiin vaikka olikin kaapien perukoilta kaivettua. Oli myös enemmän kasvispohjaisia ruokia, mikä ei ole tietenkään lainkaan huono asia. Voisi ottaa ihan tavaksi tällaisen jämäruokaviikon aina välillä, jotta ne jämät tulisi hyödynnettyä ja kaappeja tyhjennettyä. Suosittelen kokeilemaan, todennäköisesti teiltäkin löytyy kaapeista syömätöntä ruokaa! :)

Matkalla ilman lasta - viikko erossa lapsesta

Ennen lasta en olisi koskaan lähtenyt kaukolomalle alle kahdeksi viikoksi. Kummasti kuitenkin nyt reilun viikon reissu tuntuu maksimilta. Emme halunneet käyttää talviloman lisäksi ylimääräisiä lomapäiviä reissuun, jotta voimme kesällä koko perhe nauttia yhdessä lomasta. Sen lisäksi erossa olo Alisasta painaa. Ensin mietimme, että Alisa olisi lähtenyt mukaamme, olen kuitenkin ihan tyytyväinen että lopulta päätimme lähteä kahden reissuun. Kyseessä on kuitenkin häämatkamme.

***

Tiedän, että monelle tuo viikko olisi ihan liian pitkä aika erossa ja tällaiset reissut eivät tulisi kuuloonkaan ilman lasta. Etenkin kun hyvänä nyrkkisääntönä pidetään sitä, että lapsi voisi olla erossa vanhemmistaan yhtä monta yötä kuin hänellä on ikävuosia. Monien kohdalla tuo nyrkkisääntö pitää varmasti hyvin paikkansa, mutta omalla kohdallamme olen 100%, että Alisa on valmis myös viikon erossa oloon.  Ennen hieman häpesin kertoa, jos lapseni oli yöhoidossa, etenkin jos kyseessä oli useampi yö... Tunsin olevani se huono äiti, joka ei ajattele lapsensa parasta. Nyt Alisan kasvaessa olen huomannut, että hän nauttii yökyläilystä ja isovanhempien ja muiden perheenjäsenten seurasta. Hän ei ole traumatisoitunut vaan hänellä on poikkeuksellisen läheiset välit meidän molempien perheisiin ja se on todellakin upeaa. Se ei ole myöskään tippaakaan pois Alisan ja meidän välisestä suhteesta ja rakkaudesta.

Tiedostan myös miten ainutlaatuinen tilanteemme on. Tiedän myös, että joku teistä lukee tätä paheksuen. Haluan kuitenkin muistuttaa, että olemme vanhempina oman lapsemme asiantuntijoita, enkä todellakaan tekisi häämatkan takia sellaisia ratkaisuja, jotka olisi Alisalle jotenkin haitallisia. En jotenkaan edes osannut etukäteen stressata miten Alisan hoito järjestyy, koska tiesin että vapaaehtoisia on vaikka jokaiselle päivälle. Korostan termiä vapaaehtoisia, sillä melkein tästä tuli kina, missä Alisa lomamme viettää...;) 

Alisa on nyt kuitenkin äitini kanssa reissun ajan, isäni on Turun seudulla töissä, joten hänen vastuulla on sitten meidän kodista huolehtiminen. ;) Lisäksi tätini ilmoitti ottavansa Alisan myös hoitoon ja samoin siskoni. Melkein tirautin kyyneleen kun Alisa oli heti niin innostunut kun kuuli tästä kaikesta. Jo muutama viikko sitten hän oli pakannut oman Muumimatkalaukkunsa ja oli valmiina mummilaan.

***

Olemme jutelleet Alisan kanssa paljon reissusta ja siitä miten varmasti tulee ikävä, mutta tietenkin soittelemme viikon aikana ja pian jo palaamme takaisin kotiin. Lisäksi olemme suunnitelleet jo seuraavaakin reissua yhdessä, minne lähetään sitten kaikki. Pitäisin ihan hyvänä asiana sitäkin, että Alisa on päiväkodissa kertonut innoissaan äidin ja isin häämatkasta ja hänen mummilareissustaan, ei hän siis etukäteen ole siitä kovin ahdistunut ollut...

...ja miksi olisikaan ollut, koska hän on koko ajan sellaisten ihmisen hoivissa, jotka ovat hänelle rakkaita ja tärkeintä. En usko hetkeäkään, että hän ei tuntisi oloaan turvalliseksi. Mua ei ole missään kohtaa huolettanut miten Alisa pärjää, enemmän olen jännittänyt että pystynhän itse nauttimaan reissusta ikävöidessäni Alisaa. Omaa pärjäämistäni helpottaa kuitenkin 100% luottamus läheisiini, ilman sitä näin pitkä hoidossa olo ei olisi mahdollinen.

Meillä isovanhemmat ja muu perhe kuuluvat lähes viikottaiseen elämäämme, joten väitän tilanteemme olevan hieman eri kuin esimerkiksi lapsilla, jotka näkevät isovanhempiaan vain muutaman kerran vuodessa. Jos hoitajat ja hoitopaikka eivät olisi Alisalle niin tuttuja, lomasuunnitelmat olisivat saattaneet olla toisenlaiset. Nyt mulla ei kuitenkaan ole huolen häivää hänen pärjäämisestään. <3 

(Omasta ehkä vähän...)

Pitkä lento edessä - Mitä käsimatkatavaroihin ja mitä pukea päälle?

Pitkät lennot ja koneen vaihdot aiheuttavat reissullemme pientä haastetta ja pohdintaa. Mitä pakata käsimatkatavaroihin? Lähtö- ja kohdemaan lämpötilaero on noin 40 astetta ja siinä välissä käymme Amsterdamissa, jonka lämpötila on sitten siltä väliltä. Mitä ihmettä siis pukea päälle lentokoneeseen?

Koska tarkoitus on tosiaan pistäytyä Amsterdamissa, ilman ulkovaatteita ei voi reissuun lähteä, vaikka itse Mauritiuksella niille tuskin ilmenee tarvetta. Takiksi reissulle valikoitui siis pieneen tilaan menevä kevyttoppis, se on sitten helppo rullata käsimatkatavaroihin säilöön.

Toinen tärkeä elementti on kengät. Ne pitää olla mukavat ja mielellään sopia sekä Amsterdamin, että Mauritiuksen ilmastoon. Niimpä mun lentokenkinä on tällä kertaa Niken lenkkarit. Niillä on hyvä kävellä Amsterdamissa, mutta ne sopivat kävelyyn myös Mauritiuksella. Hankin kengät juuri tätä reissua varten, mutta todellakin niille on käyttöä myös jatkossa!

Muuten olen valinnut lennolle mukavat ja joustavat vaatteet, joilla on hyvä olla ilman puristamista ja kuristamista. Lisäksi käsimatkatavaroissa on huivi lämmittämään tarvittaessa. Olen varannut käsimatkatavaroihin myös kevyemmän mekon, se on helppo kietaista perillä päälle jos läkähtyy.

***

Käsimatkatavarat on tällä kertaa mietitty normaaliakin huolellisemmin, sillä koneen vaihto on aina tietynlainen riski tavaroiden hukkumisen kannalta. Meillä on kyllä lennot kirjattu samalle lipulle, eli lentoyhtiön pitäisi ne huolehtia lennolta toiselle, mutta...

Olemme pakanneet käsimatkatavarat niin, että pärjäämme tarvittaessa ensimmäisen vuorokauden. Omasta matkalaukustani löytyy mm. bikinit, jotta pääsen vaikka heti pulahtamaan altaaseen, alusvaatteet sekä mekko, joka käy tarvittaessa myös illalliselle. Lisäksi laukussa on kevyet sandaalit vaihtokengiksi lenkkarien tilalle sekä tärkeimmät kosmetiikkatuotteet ja laturit. Kosmetiikkatuotteista olen valinnut matkalle pienet ja näppärät pakkaukset. Totta kai myös passi, rahapussi, kamera ja kännykkä. Uskon, että näillä pärjäämme ensimmäisen päivän loman kärsimättä liikaa. Seuraavana päivänä voimme sitten tarvittaessa lähteä metsästämään lisää vaatteita.

Reissusta tulee ehkä kirjoiteltua jotain, tai sitten ei! Fiiliksen mukaan. Muutaman postauksen olen teille viikolle ajastanut, mutta varmasti ainakin Instagramista meidän reissua voi seurata. <3

Mitä jos lomalla sataa?

Mauritiuksella on nyt juuri menossa korkea sesonki, mutta samalla myös kuumin ja sateisin aika vuodesta. On todennäköistä, että meidän reissulla sataa. Jos sääennustuksia on uskominen, Mauritiuksella sataa joka päivä...

Tavallisin sade Mauritiuksella kestää vain hetken ja yleisimmin sade tulee kuulemma yöllä. Tähän aikaan vuodesta harvoin on koko päivän aurinkoista, mutta sade  tarkoittaa kuitenkin yleensä vain pientä kuuroa. Trooppisia syklooneita saarella on erittäin harvoin, mutta juuri ennen meidän reissua näitä on ollut poikkeuksellisesti parikin. Väkisinkin mieleen hiipii, jos lomalla sataakin? Jos sataa koko loman?

Kuva: Pixabay

Olen yrittänyt henkisesti varautua sateisiin ja tiedän, että niitä reissulla eteen sattuu. Onneksi ne ovat kuitenkin varsin trooppisia, eli lämmintä on todennäköisesti silti. Jos joinain päivinä sataa enemmän, ehkä nautimme vain loikoilusta ja luemme kirjaa tai nautimme hotellimme spa-hoidoista sekä all inclusivesta.

Olemme aikeissa vuokrata kuljettajan autoineen päiväksi ja kiertää saarta autolla, se ehkä sopii hieman sateisemmallekin päivälle. Muutamat nähtävyydet vaativat joka tapauksessa tiiviin sademetsän läpi kulkemista, joten siellä pieni sade tuskin haittaa. Mauritiuksella sää voi myös vaihdella hyvinkin paljon pienellä alueella, joten pidemmän sateen sattuessa voisi olla hyväkin katsastaa jos toisella puolella saarta paistaakin aurinko.

Totta kai toivon, että edes muutamana päivänä saamme nauttia auringosta ja rannoista. Onneksi auringon palvominen ei kuitenkaan ole se meidän lempparijuttu. Odotan silti katamaraani- ja venereissuja, eli pliiiiis älä sada koko lomaa! Snorklauskin olisi mukavaa ja tähän työkavereni totesi, että silloin sade ei haittaa ainakaan, koska muutenkin kastuu..:D

Pienet kuurot tervetuloa, isot myrskyt pysykää poissa! Joka tapauksessa aion palata reissulta rentoutuneena, jos sataa niin sitten vähän vähemmän ruskettuneena! ;)

Meillä lapsi saa päättää!

...ei sentään ihan kaikesta, mutta monesta pienestä asiasta.

On tietysti asioita, jotka on niin suuria, ettei niistä päättämistä edes voi sysätä lapsen harteille, mutta mielestäni pienemmistä asioista on ihan hyvä käydä keskustelua yhdessä lapsen kanssa ja antaa lapsen vaikuttaa. Ja tietysti päätösvalta kasvaa lapsen kasvaessa, mutta mun mielestä näitä asioita on hyvä aloittaa jo pienemmänkin lapsen kanssa.

Meillä ei lapsi päätä siitä, että puetaanko pakkasella haalari ulos, miksi edes kysyisin "puetko haalarin kun mennään ulos?" Miksi pitäisi kysyä, kun vaihtoehtona ei kuitenkaan ole mennä ulos ilman sitä haalaria...

Mulle on tärkeää, että Alisalla on tunne, että hänen mielipiteillään on merkitystä. Kysyn syötkö omenan vai päärynän, puetko punaisen paidan vai vihreän. Mielestäni on hyvä antaa valita kahdesta hyvästä vaihtoehdosta mieluisampi kuin perustella miksei kesämekkoa voikaan laittaa päälle vaikka juuri kysyttiin mitä haluaisit pukea päälle. Pyrin välttämättään sitä, että annan liikaa vaihtoehtoja ja sitten hänen valintansa ei olekkaan mahdollinen.

***

Totta kai meillä vanhemmat päättää pääsääntöisesti minkälaisia vaatteita ostetaan ja mikä on säähän tai juhlaan sopiva vaate. Toistaiseksi Alisa yleensä pitää ostamistani vaatteista, pyrin aina hankkimaan mukavia vaatteita, joissa on hyvä olla, toki ulkonäöllä ja laadullakin on vaikutusta. Mulle on kuitenkin tärkeää, että Alisa tuntee olonsa hyväksi ja mukavaksi vaatteissaan.

Me valitaan yleensä illalla yhdessä vaatteet päiväkotiin. Joskus saattaa olla, että aamulla Alisan mieli on muuttunut ja hän saattaa vaihtaa toisen paidan, eikä se ole niin vakavaa jos vaatteet eivät ole ihan sävy sävyyn. Tai no eivät ne kyllä ole minunkaan valitsemana sävy sävyyn, mulla kun ei ole sen suhteen oikeastaan minkäänlaista silmää.

Jos vaatteet ovat ehjät ja keliin ja tilanteeseen sopivat, en näe tarpeelliseksi liikaa kontrolloida Alisan pukeutumista. Alisasta huomaa, että häntä kiinnostaa vaatteet, joten miksi en kuuntelisi hänen mielipidettään. Se on toki sitten eri asia, jos vaatteet eivät kiinnosta lainkaan, silloin on ihan hyvä, että vanhempi päättää vaatteet.

***

Vaikka pääsääntöisesti Alisan itsekin valitsemat asut ovat hyvin normaalit, eikä mitenkään hullunkuriset, olemme kuitenkin huomanneet että jo pienten lasten keskuudessa pienikin "poikkevuus" saattaa aiheuttaa ivailua. Alisalla oli hetki sitten vaihe, jolloin hän halusi joka päivä pukea korut kaulaan. Totta kai annoimme hänen pitää koruja päiväkodissakin. Pitkän aikaa meni hyvin, mutta kerran joku lapsista oli sitten hieman pilkannut Alisaa ja hänen korujen käyttöä. Sen jälkeen Alisa ei enää halunnut laittaa koruja päiväkotiin.

Todennäköisesti tällaisia koruepisodin kaltaisia tilanteita tulee joskus tulevaisuudessakin vastaan, mutta juuri siksi haluan kannustaa Alisaa oleman juuri sellainen kuin on. Samalla kun annan Alisan itse vaikuttaa omaan tyyliinsä ja pukeutumiseen, uskon että opetan häntä hyväksymään kaikkia sellaisina kuin on.

Mitä mieltä te olette, onko tuhoon tuomittu asia antaa lapsen itse vaikuttaa mielipiteellään asioihin?

Hyvän viikonlopun resepti + video

Mikä tekee tuiki tavallisesta viikonlopusta hyvän? Meidän viikonloppu oli ihan tavallinen ei mitään suunitelmia tai erityistä ohjelmaa: minä ja Alisa oltiin molemmat päivät ihan kotosalla ja Samuli oli osittain töissä ja harrastusten parissa. Meillä oli kuitenkin tosi hyvä viikonloppu kaikessa tavallisuudessaan!

Hyvän viikonlopun resepti:

Nukkuminen - heräsin molempina päivinä vasta kymmenen jälkeen, tuli levättyä!

Hidas aamupala ja -kahvi - hyvä ruoka, parempi mieli!

Touhuilu - vaikka rentoa viikonloppua vietettiinkin, oli kiva saada myös jotain aikaiseksi. Matkalaukkujen pakkausta, jääkaapin ja pakastimen sulatus, tyhjä pyykkikori. Ei tullut raadettua, mutta oli kuitenkin olo, että on jotain saanut aikaiseksi.

Sauna - pitää lämmittää ainakin kerran viikonlopussa!

Tv maraton - illalla Alisan mentyä nukkumaan on ihana uppoutua sohvalle ja katsoa jotain sarjaa tai elokuvaa.

Pulkkamäki - vihdoin meille saatiin kunnolla lunta. Samuli ja Alisa kävivät lauantaina kahdestaan mäessä ja me sitten vastaavasti Alisan kanssa sunnuntaina. Kuvasin teille videonkin meidän reissusta!

Nautittiin siis tänä viikonloppuna koti- ja talvijutuista. Ensi viikonloppuna onkin vähän erilaiset tunnelmat! Viimeinen viikko ennen reissua starttaa! Huuuuh!

Oliko teillä kiva viikonloppu? Nautitteko talvikeleistä? Ainakaan täällä etelässä niistä ei kuulemma saada hirveän kauaa nauttia.

Hauskat faktat minusta

Haluatteko välillä tietää hieman faktoja minusta? Näitä ei kannata ottaa kovin vakavasti, nämä on ihan hömppää näin viikonlopun kunniaksi! ;)

***

* Meikkaan aina aamulla autossa!* 

En tietenkään ajaessa vaan liikennevaloissa seisoessa. Työmatkan aikana on muutamat pidemmät valot, joissa ehtii vähän sipaista ripsaria huoletta. Tapa lähti siitä kun kerran en vaan oikeasti ehtinyt meikata kotona, nappasin ripsarin mukaan matkalle ja se jäi laukkuun pysyvästi.

*Aamulla kuuntelen radiosta Suomipoppia, muuten taas HitMixiä*

*Mulla on vessapakkomielle.*

Töissä, ravintolassa tai muualla julkisissa vessoissa jos käyn vessassa useammin kuin kerran valitsen aina saman kopin! Kerran baarissa alkoi itseäkin naurattaa kun kolmatta kertaa menin samaan vessaan. Jos "mun" koppi on varattu, tulee ihan ongelma et mihin sitä menis..;D

***

*Olen juonut kerran elämässäni olutta*
Siitä on jo aikaa, en vissiin tykännyt kun ei ole sen jälkeen tullut juotua.

*Punaviiniä sentään rakastan.*
...vaikka alkuun en tykännyt siitäkään lainkaan.

*Vihasin ennen kahvia.*
Aloin juoda sitä vasta pari vuotta sitten ja nyt rakastan kahvia!

*Luen aina kaikkia Facebook -ryhmiä, mutta en juuri koskaan kommentoi.*
Olen siis stalkkeri. 8D

*Tykkään syödä ruisleivistä aina sen alemman palan.*
Jos asuisin yksin, leipäpussissa olisi varmasti lopuksi jäljellä pelkät yläpalat.

***

*Pelkään ilmapalloja.*
Tässä ei ole kyllä mitään hauskaa, paitsi Samulin ja Alisan mielestä..:D

*Seikkailen todella paljon Googlemapsilla.*
Jos esimerkiksi jossain kirjassa mainitaan jokin todellinen paikka, mun on aina pakko tarkistaa Googlemapsista että missä se paikka on!

*Voitelen näkkileivän aina reikäpuolelta.*
...eli siis muiden mielestä väärin. Toiselle puolelle voideltuna se taas _MAISTUU_ todella pahalta!  Ihan tosi! :D

*Kutsun Alisaa välillä mun pikkusiskon nimellä.*
Ymmärtäisin jos sekottaisin omien lasteni nimet, mutta en käsitä miksi hyvin usein olen kutsunut Alisaa siskoni nimellä. :DD Ehkä se johtuu siitä, että meillä on nuoremman siskoni kanssa paljon ikäeroa ja siksi aina näen hänet ihan pikkulapsena, vaikka juurihan hän taisi täyttää 18 vuotta.

***

Ihanaa viikonloppua!

Ensikosketus luisteluun

Lapsena lähes asuin luistelukentällä, sillä pienellä paikkakunnalla ei ihan hirveästi ollut tekemistä vapaa-ajalla, joten luistelemassa kulutettiin aikaa kavereiden kanssa. Opin hyvin aikaisin luistelemaan, koska äitini vei minua usein ulkojäille. Aikuisiällä ei ole kyllä tullut pahemmin luisteltua, mutta ehkä tulevaisuudessa?

Tänä talvena meillä odotettiin luistinradan jäädyttämistä enemmän kuin aikoihin! Luistimet oli hankittu Alisalle jo hyvissä ajoin. Toki olisimme voineet mennä jäähalliinkin, mutta hieman arkailin sitä koska:

- Alisa ei vielä osaa luistella

- Jäähallissa aikuinen ei voi olla kengillä jäällä

- Omista luistelukokemuksista on sen verran kauan, että en uskalla opettaa Alisa siten, että itselläni on luistimet jalassa.

Niinpä ilo oli suuri kun vihdoin kaupunki tiedotti lähikenttämme olevan luistelukunnossa. Heti Samulin saavuttua töistä kotiin puimme lämpimästi päälle ja kävelimme muutaman sadan metrin päähän luistinradalle. Olin yllättynyt miten hyvässä kunnossa kenttä ja pukuhuoneet olivat, vaikkei meidän kenttä ole mikään kaupungin pääkenttä.

Opetellaan luistelemaan

Ensimmäisen kerran tarkoituksena oli saada Alisa innostumaan luistelusta, ensimmäinen kerta kun on aina hieman jännittävä. Alisalla ei ollut hirveästi käsitystä siitä mitä luistelu edes on, joten alkuun hieman harjoittelimme luistimilla seisomista ja totuttelimme jäähän. 

Alkuun jännitin, että Alisa heittää hanskat tiskiin kun homma ei sujukkaan, mutta mitä vielä! Samuli piti kiinni ja Alisa huutaa luistellaan lisää! Eihän touhulla vielä ihan hirveästi luistelun kanssa ollut tekemistä, sillä pystyssä pysyminen oli prioriteettilistan kärjessä. Muutamat potkut saatiin kuitenkin aikaiseksi ja vähän ideaa siitä, miten luistelun pitäisi mennä.

Kovin kauaa Alisan jalat eivät luistimissa kestäneet, eikä tietysti ole syytäkään ensimmäisellä kertaa tuntikausia viettää luistimilla. Mikä tärkeintä, Alisa innostui ja harjoittelemme toivottavasti taas pian uudelleen! Seuraavilla kerroilla Alisa toivottavasti oppii luistelemaan tuen kanssa.

***

Vaikka nuorempana olinkin aktiivinen liikkuja, nykyään olen valitettavasti enemmän pullukka sohvaperuna. Toivottavasti nyt Alisan kasvaessa omakin aktiivisuuteni kasvaa, sillä ehdottomasti haluan Alisalle mahdollisuuden liikunnalliseen lapsuuteen ja kannustaa häntäkin aktiivisuuteen. Raikkaassa ilmassa ulkoilu teki itsellenikin terää ja kotiin tullessa luulin kellon olevan väärässä kun se oli niin VÄHÄN! Vähän eri fiilis itselläkin, jotenkin pirteämpi ja jaksavaisempi. Toivottavasti ensi kerralla saisin teille vähän parempia kuvia, nyt oli jo pimeää. Halusin kuitenkin jakaa nämä ensikokemukset teidän kanssa, oli niin kivaa! :)

Joko teillä on ensimmäiset luistelut tehty tälle talvelle?

Näin meillä syötiin viime viikolla - paljonko maksoi?

Pidin viikon kirjaa mitä meillä syötiin. Tarkastelujakso on viime viikon sunnuntaista lauantaihin, koska viikon kauppareissu tehtiin sunnuntaina. Pyrimme käymään vain kerran viikossa kaupassa ka usein päivä on juuri sunnuntai. Säästin oikein kuitinkin, jotta olisin voinut sen avata tähän, mutta vaikka varjelin sitä tarkoin niin ehdin hukkaamaan mokoman paperin! Onneksi tiedän kauppa- ja ruokalistan perusteella mitä tuli ostettua ja kortilta veloitettu summa sunnuntaina oli 54,67€.

***

Taustaa: tällä ruokalistalla eli kaksi aikuista ja yksi 3v lapsi. Tämä on aika pitkälle normaali viikko meillä. Huomioita: itse syön työpaikkalounaan, jonka hinta itselleni on noin euron luokkaa, käytännössä siis lähes ilmainen. Lisäksi Alisa syö yleensä aamupalan 50/50 kotona tai päiväkodissa, lounaan ja välipalan hän saa joka arkipäivä päiväkodissa. Näitä en nyt tullut laskeneeksi mukaan. Samulin osalta tavoite on, että hänellä olisi joka päivä eväät ja tällä viikolla se toteutui suht hyvin.

Tällä kertaa meillä oli kaapit suht tyhjät, olen merkinnyt postaukseen kuitenkin mitä oli valmiina ja mitä ostettiin kaupasta.

***

Sunnuntai:

Aamupala: Smoothieta mansikoista, rahkasta ja ripaus kaurahiutaleita, lisäksi leipää ja kurkkua. (näitä kaikkia oli kaapissa vielä vähän edelliseltä viikolta)

Lounas: Alisa söi lounaaksi munakasta, jonka joukossa oli edellisen päivän uunikasviksia. (Nämä kaikki oli kaapissa valmiina)

Päivällinen: Tortilloja joihin ostettiin kaupasta: Tortillapohjat, jauhelihaa 400g, tomaattia, kurkkua, salsaa, kermaviiliä, salaattia, cheddaria, kermaa. Lisäksi kaapissa oli valmiina sipulia. Lisäksi ostimme cokista ja irtokarkkeja, Alisalle pieni karkkirasia. Sunnuntai meni siis vähän herkutellessa.

Iltapala: Alisa söi turkkilaista jugurttia (kaupasta ostettu purkki) ja mansikoita (valmiina pakastimessa)

Maanantai

Aamupala: Alisa kaurapuuroa (ostettiin kaupasta uusi paketti hiutaleita), minä ruisleipää + salaatti, kurkku, meetvursti ja juusto (kaikki kaupasta sunnuntaina ostettu)

Lounas: Minä töissä ja Alisa päiväkodissa, Samuli valmista maksalaatikkoa (kaupasta)

Välipala: Alisa söi päiväkodissa.

Päivällinen: Nakkikeitto johon ostettiin kaupasta nakkeja, kaalia (puolet laitoin pakkaseen) sekä pakastekasviksia, lisäksi jääkaapista pilkoin pari porkkanaa joukkoon. Leipää.

Iltapala: Leipää, porkkanaa ja kaalia (porkkanaa oli valmiina kaapissa, muut kaupasta)

Tiistai:

Aamupala: Alisa söi päikyssä, itse unohdin syödä koska oli hammaslääkäri, join sen jälkeen vain kahvia.

Lounas: Töissä/päiväkodissa, Samulilla eväänä nakkikeittoa ja maksalaatikon jämät.

Päivällinen: Alisa ja Samuli söi nakkikeittoa ja leipää. Itse söin mustikkarahkaa, jonka säästin lounaalta.

Iltapala: Itse söin sunnuntailta jääneet tortillajämät salaattina, Alisa söi porkkanaa, kurkkua, juustoa ja maissikakkua. (porkkanaa lukuunottamatta kaupasta sunnuntaina ostettu)

Keskiviikko:

Aamupala: Itse tein ruisleivän + kinkkua, salaattia ja kurkkua sekä kokonainen tomaatti (kaikki kaupasta) Alisa söi aamupalan päikyssä.

Lounas: päiväkodissa/töissä. Samulilla jälleen nakkikeittoa (voi raukkaa) sekä 2 x samanlaiset ruisleivät kun mun aamupala.

Välipala: Alisa söi päikyssä.

Päivällinen: Nakkikeiton jämät

Iltapala: Leivottiin sämpylöitä (kaikki valmiina kaapissa: anopin juustotehtaan jäljiltä heraa 1l, sämpylä- ja vehnäjauhoja, sokeri, suola, siirappi, hiiva, oliiviöljy, porkkana ja seesaminsiemeniä.) Lisäksi tein appelsiinikiisseliä (kaupasta 1l mehua ja appelsiineja,  kaapista sokeria ja perunajauhoja)

Torstai

Aamupala: Edelliseltä illalta sämpylöitä sekä appelsiinikiisseliä ja turkkilaista jugurttia.

Lounas: Päiväkodissa/töissä. Samulilla sämpylöitä ja vielä sitä nakkikeittoa.

Välipala: Alisa päikyssä.

Päivällinen: Cheddar-kanapastaa (pasta ja kerma kaapista, kana ja cheddar kaupasta, tortilloiden jäljiltä jäi cheddarkastiketta, jonka käytin myös tähän.) Lisäksi oli paistettua kaalia (samaa kuin keitossa alkuviikosta), salaattia ja kurkkua.

Iltapala: sämpylöitä

Perjantai:

Aamupala: Appelsiinikiisseliä ja turkkilaista jugurttia.

Lounas: töissä / päiväkodissa

Välipala: hedelmää (töistä), Alisa päiväkodissa.

Päivällinen: Alisa ja Samuli edellispäiväistä kanapastaa.

Iltapala: Nakkikääröjä (nakkeja jäi nakkikeiton tiimoilta ja voitakinalevyjä oli pari pakkasessa), Alisa söi iltapalaksi leipää ja hedelmiä.

Lauantai:

Aamupala: Kaurapuuroa ja kahvia

Ruoka: Avokadopasta (kaupasta: avokadot, juusto, oliiviöljy, lime ja basilika. Kaapista: chili, valkosipuli ja mausteet) Oltiin päivällä kylpylässä joten ruoka venyi sen verran myöhäiseksi ettei oikein muuta kunnon ruokaa syöty.

Välipala: Appelsiinirahka (rahka kaapista ja joukkoon lisäsin appelsiinikiisselin lopun, oli hyvää!)

Iltapala: Leipää, kurkkua, banaania

***

Näiden jo mainittujen lisäksi kaupasta ostettiin maitoa 3 litraa, margariinia, banaania, omenaa ja päärynää. Leipää meillä meni yksi pussi ruisleipiä ja yksi pussi vaaleaa leipää. Ihan jokaista leipäpalaa ja hedelmää en tuohon listaani merkinnyt, koska en sentään laskenut jokaista Samulin ja Alisan suupalaa, siksi ne on tässä erikseen mainittuna. Ruokajuomana meillä siis yleensä maito tai vesi, siksi maitoakaan ei ole joka väliin mainittu erikseen.

Lähtökohtaisesti meidän perheen kauppalaskut ovat suht pieniä, toki kauppalaskun suuruuteen vaikuttaa se, että syömme osittain töissä/päiväkodissa. Tällä viikolla kotona ei myöskään syöty kalaa, mutta sitä oli päiväkodissa ja töissä tarjolla. Kala toki nostaa aina vähän kauppalaskua. Vaikka nyt oli kaapit suht tyhjillään, löytyi sieltäkin vielä paljon peruselintarvikkeita. Yritän kuitenkin tasaisesti täyttää myös peruselintarvikkeita kaappiin, joten eipä meidän kauppalaskut juurikaan tuosta heittele, yleensä meillä ei kauppaan mene kuin 40-50€ viikossa, joskus tosin tulee ostettua jotain spesiaalimpaa.

***

Joku voisi ajatella, että meillä syödään aika yksipuolisesti sillä samalla viikolla saatan hyödyntää samoja raaka-aineita, kuten tällä viikolla mm. kaali ja cheddarkastike. Kyllä meillä kuitenkin on kasvisten ja hedelmien osalta vaihteluakin, pyrin vain hyödyntämään viikon ruokalistalla samoja raaka-aineita, jotta hävikki olisi mahdollisimman pieni. Eipä meillä nykyään ihan hirveästi ruokaa menekään roskiin. Itselleni ei ole ongelma syödä samaa ruokaa useampana päivänä ja siksi meillä yleensä tehdään vain 3-4 ruokaa viikossa. Kieltämättä itsekin naurahdin kun kirjoittelin Samulin eväsruokia tuohon listaan, kysyin kyllä alkaako nakkikeitto jo tökkiä...xD

En väitä, että meidän ruokalista olisi aina kaikista terveellisin, mutta pyrin siihen että meillä syödään hyvää ja maistuvaa kotiruokaa. Yritän aina mahdollisimman paljon laittaa ruokiin kasviksia ja monesti niitä tarjotaan ihan tuoreenakin, että määrä päivän aikana olisi riittävä. 

Tällä viikolla ei käyty kertaakaan ulkona syömässä, koska meillä on tammikuun tavoitteena olla hakematta kertaakaan pikaruokaa/noutoruokaa. Tästä kyllä lipsuttiin heti tarkastelujakson jälkeen, nimittäin kävimme sunnuntaina ravintolassa syömässä ostosreissulla.

Tältä näytti meidän viikon ruokalista, kauhistuitko? :)

Olinko sairastua uupumukseen?

Mun ei koskaan pitänyt väsyä. Mähän osasin tehdä arjesta helpompaa. Sitähän olen hokenut täällä blogissakin, etten ymmärrä miksi jonkun pitää olla kaikessa mukana ja väkisin ajaa itsensä uupuneeksi. Sitten yhtenä hetkenä huomaan olleeni kuukausia väsynyt, en jaksanut ylläpitää sosiaalisia suhteita, vatsaan sattui jatkuvasti ja kurkkua kuristi. Lähes koko syksyn sairastelin jatkuvasti, pinna oli kireällä...

En kuunnellut kun Samuli ensimmäistä kertaa kysyi olisinko ehkä uupunut kaikkeen. 

Enhän minä väsy...

Sitten jouluna tuli stoppi...

Tiesin, että nyt on pakko rauhottaa tai kohta en jaksaisi aamuisin nousta sängystä. En koe, että olisin varsinaisesti kokenut burn outin, mutta uskon käyneeni todella lähellä sitä. Ensimmäistä kertaa todella säikähdin omaa tilannettani. Edelleenkään en kuitenkaan ymmärtänyt täysin, miten olin joutunut tähän tilanteeseen.

***

Näin jälkeenpäin olen paljon miettinyt asioita ja pohtinut miten tulevaisuudessa välttää samaan tilanteeseen ajautuminen. Yksi syy tähän kaikkeen on varmasti se, että innostun helposti asioista, innostun ja alan touhuta täysillä. Jos otetaan huomioon vielä se, että saatan innostua monista asioista kerralla ja samaan aikaan olen todella huono sanomaan ei, niin onko se sitten ihme, ettei lopulta ihan kaikkea jaksakkaan?

Olen ollut itseäni kohtaan hyvinkin sokea. Olen usein ajatellut, että olen vaan laiska, että kaikki muut tekee niin paljon enemmän kuin minä. Mulla oli koko ajan tunne, että mun on pakko tehdä enemmän ja enemmän, jotta olisin yhtä paljon kuin muut. Nyt kaiken jälkeen olen jutellut useamman ihmisen kanssa, jotka ovat sanoneet ihmetelleen jo pidempään, miten voin jaksaa moisella tahdilla. 

***

Kuluneiden viikkojen aikana olen järjestellyt asioita, nukkunut aamuisin pitkään aina kun mahdollista, lukenut, rentoillut, olen panostanut omaan hyvinvointiini ja viettänyt aikaa perheen kanssa. Olen laittanut monta asiaa järjestykseen omassa elämässäni, jotta meno olisi mahdollisimman stressitöntä. Olen myös miettinyt mitkä on niitä asioita, mihin haluan elämässä panostaa ja mitkä on oikeasti niitä tavoittelemisen arvoisia asioita. Vihdoin kaikki näyttää valoisammalta!

Olen ollut helvetin tyhmä kuvitellessani olevani korvaamaton tai väsymätön. Nykyään on niin helppo verrata itseään muihin, on some, blogit, vlogit ja kaikki, todellisuudessa niiden kautta voi nähdä toisen elämästä vain osan. Minunhan se pitäisi tietää, ettehän tekään näe minusta kaikkea. Silti se oli helppo unohtaa. Ei enää edes hävetä sanoa tätä kaikkea ääneen, jospa vaikka toimin jollekkin varoittavana esimerkkinä.

Onni oli kuitenkin matkassa ja nyt jo kaikki paljon paremmin! <3

Matkaan valmistautumista - mitä odotan Mauritiukselta?

Enää pari viikkoa ja meidän matka Mauritiukselle starttaa. Hiljalleen olen alkanut valmistautua matkaan: passi piti hankkia, samoin matkalaukut ja hieman uusia vaatekaappia. En ole kesävaatteita ostanut ties koska, joten todellakin oli aika ostaa hieman uusia vaatteita. Tai no uusia ja uusia, tein pari hyvää täsmäostosta Emmy.fi verkkokaupasta.

Ostoslistalla olisi vielä uudet tennarit ja kevytuntuvatakki matkalle. Hetkinen, eikös me oltu menossa Mauritiukselle, missä sääennusteen mukaan on yli 30 astetta lämmintä? Meillä on mennessä kuitenkin vaihto Amsterdamissa ja viiden tunnin vaihtoaika riittää nettikeskusteluiden mukaan siihen, että kentältä kannattaa junailla keskustassa käymään. Ehdottomasti aiotaan tuo käyttää hyödyksi, sillä Dami on meille molemmille uusi tuttavuus ja kentällä seisoskelu ei kiehdo. Toki vaihtoon täytyy kuitenkin varata hyvin aikaa, mutta pieni jaloittelu tekee varmasti hyvää. Amsterdamin kentältä pääsee siis suoraan junalla keskustaan, eli ajallisesti tuossa ei mene hirvittävän kauaa ja uskon, että mikäli koneet ovat ajallaan, ehdimme hyvin pariksi tunniksi keskustaan. Haluan mukaan siksi hyvät kengät sekä takin, joka tarvittaessa menee pieneen tilaan!

***

Mauritiuksellahan on nyt juuri suurin sesonki menossa ja muutenkin kohteesta on löydettävissä paljon kokemuksia ja etenkin häämatkoista. Monet ovat kertoneet saarelta löytyvän myös hyviä patikointireittejä, joten siksikin ajattelin että otamme lenkkarit mukaan. Tuskin mitään hirveää kuntoilua suoritetaan, mutta ehkä on kiva kiertää paikkoja myös jalan.

Me odotetaan reissulta erityisesti rentoilua palmujen alla, yhteistä aikaa, snorklailua kristallinkirkkaissa vesissä ja jonkin verran saaren kiertelyä. En aio ihan hirveästi suunnitella reissua etukäteen, sillä en halua ottaa mitään paineita siitä mitä kaikkea lomalla pitäisi ehtiä nähdä tai tehdä.

Ehkä vuokrataan taksi päiväksi ja lähdetään katsomaan vesiputouksia? Ehkä otetaan hotellilta polkupyörät ja etsitään joku hiljainen biitsi? Kenties tehdään veneellä reissu merelle? Ei väliä, kunhan meillä on mahtava reissu!

***

Matkan alkamista laskeva laskuri näyttää jo ykkösellä alkavia lukemia, en kyllä meinaa malttaa odottaa. Selailen säännöllisesti meidän varaustietoja, pelkään että olen totaalisesti unohtanut jotain! Tuleeko sulle mieleen jotain mikä olisi hyvä muistaa?

Ai miten niin olen innoissani? <3

Kun ei inspiroi - mistä aiheita blogiin?

Juuri nyt en ole käynyt missään erityisessä paikassa, en ole tehnyt mitään erityistä, en askarrellut, kokannut tai ostanut mitään kertomisen arvoista. Tuntuu, etten juuri nyt ole edes oikein mitään mieltä mistään. Mistä repiä aiheita blogiin? Tyhjästä on paha nyhjäistä!

Nyt olen sellaisessa tilanteessa, että tuntuu ettei ole juuri mitään kirjoitettavaa. Ei ole pahemmin tapahtunut mitään normaalista poikkeavaa. Kävin kaupassa, ostin maitoa ja leipää, siinäpä kiinnostava aihe!

***

Syystä tai toisesta inspiraatio kukkii välillä ihan eri tahtiin. Joskus tekstejä syntyy liiaksikin ja joskus taas ei millään. Miten sinä etsit inspiraatiota kirjoituksiin?

Itse selailen luonnoskansiotani, löytyisikö sieltä jotain potentiaalista. (Tällä hetkellä ei!) Usein luonnoksiin kuitenkin kertyy tekstejä, tai aiheita, joista saa pienellä viilauksella vallan loistavia tekstejä. Tästä syystä usein kyllä kirjoitan luonnoksiin ideoita ylös, vaikka en juuri siinä hetkessä ehtisikään niitä työstää loppuun.

Toisten blogien selaaminen on myös hyvä tapa löytää uusia ideoita itselle. En todellakaan kannusta kopioimaan kenenkään tekstejä tai ideaa, mutta selaamalla muiden blogeja voi saada inspiraatiota omiin teksteihin tai aiheisiin. Jos kuitenkin löydät jonkun tosi kivan idean, jonka haluat toteuttaa, olisi kohteliasta mainita mistä idean bongasit. Blogimaailma on kyllä sen verran laaja, että lähes joka aiheesta on joku joskus kirjoittanut, että sinänsä täysin uniikkien ideoiden keksiminen saattaa olla hieman hankalaa.

Mulla toimii joskus myös sellainen, että kirjoitan paperille aiheita, siis ihan mitä vaan mitä mieleen tulee, yhdistelen ideoita tai kehitän niitä eteenpäin, vähän kuin mind map! Joskus sieltä löytyy ihan hyviäkin aiheita.

***

Totta on kuitenkin se, että parhaimmat tekstit syntyvät silloin kun saa jonkun loistavan idean tai ajatuksen ja kirjoittaa tekstin samantien tai pienen kypsyttelyn jälkeen. Parhaimmat tekstit harvemmin tulee pakottamalla, mutta aika harvassa taitaa olla ne bloggajat, joiden kaikki tekstit ovat kuningasideoita?

Käytin itse nyt yhden päivän tekstien suunnitteluun ja ideointiin ja nyt kasassa on taas monta ideaa, joita lähteä työstämään. Kohta on edessä myös reissu, joten sieltäkin varmaan saa useampia postausideoita.

Kyllä niitä ideoita lopulta syntyy kun antaa ajatuksille tilaa ja itselleen rauhan niiden synnyttämiseen. Toki jos juuri sinulla on idea, mistä haluaisit minun kirjottavan niin jätä se ihmeessä kommenttiboksiin tai jos et halua sitä sinne laittaa niin voit laittaa ideoita myös sähköpostiini tai somekanavien inboxeihin! :)

5 pientä askelta kukkaronherraksi

Vaikka en ole talousguru tai sijoitusneuvoja, olen kirjoitellut talousasioista tänne blogiin tasaisesti ja ne ovat olleet teidän mielestä ilmeisen kiinnostavaa luettavaa, koska niitä luetaan keskimääräistä enemmän. Siksi ajattelin jälleen kirjoittaa talousasioista näin tavallisen ihmisen näkökulmasta. Talousasiat ovat juuri nyt hirveän pinnalla omassa elämässäni ja olen niiden osalta kokenut jonkinlaisen valaistumisen, joten ajattelin muutamia ajatuksia jakaa teillekin.

En ole tosiaan mikään asiantuntija ja itsekin aika amatööri vielä näissä jutuissa. Moni teistä saattaa olla jo ihan konkari minuun verrattuna, siksi mielellään kommenttiboksiin saa jättää ajatuksia ja vinkkejä aiheeseen liittyen! Olen kuitenkin nyt hieman perehtynyt aiheeseen ja sen pohjalta tehnyt ratkaisut ja suunnitelmat, joiden pohjalta olen alkanut toimia. En sano, että tämä olisi paras tai oikein tapa, mutta ihan hyvä tavalliselle keskituloiselle ihmiselle, joka haaveilee taloudellisesta vapaudesta.

***

Minä ennen: 

Olen aina ollut suht tarkka rahan kanssa. Olen pystynyt välttämään suuret kulutusluotot ja osamaksuihinkin sortunut vain aika pienillä summilla. Aloitin ensimmäisen kerran rahastosäästämisen alle parikymppisenä pankin tädin suosituksesta. Säästämäni summa oli kuukaudessa aika pieni, mutta tuo rahasto auttoi hieman asunnon hankinnassa ja säästän samaan rahastoon edelleenkin.  Olen kuitenkin aina tuhlannut lähes kaikki käytössä olleet rahat vaikken luottoihin ole juuri sortunut. Kuitenkaan ihan hirveästi en ole saanut säästöönkään.

Minä nyt ja tavoitteeni tulevaisuudessa:

Tavoitteeni on pitää koko ajan tarpeeksi suuri puskurirahasto (noin kolmen kuukauden tulojen verran) sekä samalla sijoittaa säännöllisesti pitkällä aikajänteellä (yli 20 vuotta) ensin alkuun rahastoihin ja kuka tietää tulevaisuudessa myös suoriin osakkeisiin. Tällä hetkellä en kuitenkaan vielä koe olevani olevani tarpeeksi kartalla osakkeista, jotta uskaltaisin niihin lähteä ja toisaalta, sinne markkinoille ei ehkä kannata ihan muutamilla satasilla lähteä. Suurin tavoitteeni on, että haluan nukkua yöni ilman rahahuolia ja nauttia elämästä ja taloudellisesta tasapainosta.

***

Miten olen lähtenyt tavoittelemaan vauraampaa tulevaisuutta?

Huom! Vauras ei tässä kohtaa tarkoita samaa kuin rikas...

Oman talouden tunteminen.

Tuntuuko, että rahasi katoavat tililtä, mutta et varsinaisesti tiedä minne? Tuntuuko, ettet koskaan osta mitään, mutta silti rahaa häviää? Mulla oli ennen ja no rehellisyyden nimissä välillä edelleenkin tällainen tunne. Sitten aloin todella tarkasti syynäämään tiliotettani, mihin rahat katoavat. Huomasin sieltä monia kuluja, jotka oli täysin turhia. Niimpä aloin säntillisesti kirjaamaan menojani ylös ja kiinnitin huomiota kulutustottumuksiini. Nyt olen hiljalleen päässyt siihen pisteeseen, että osaan määritellä ja pitää viikkobudjetin aisoissa. Enää en kirjaa säännöllisesti kaikkia menojani ylös, mutta jollekkin toiselle se saattaa tuntua luonnolliselta, joten kannattaa ainakin kokeilla kirjaamista!

Viikko aikaa tilipäivään ja tilillä on rahaa, voisin pitää sitä omalla kohdallani varsin onnistuneena tilanteena. Ennen viimeinen viikko ennen tilipäivää saattoi olla melkoista taiteilua. Viikkobudjetin laatiminen ja sen noudattaminen tuo tiettyä varmuutta, koska tiedän että rahat riittävät tilipäivään saakka. Kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua viikkobudjetilla...

Puskurirahasto

Pesukone hajoaa, autoon tulee yllättävä vika, äkilliset lääkekustannukset... Kaikki yllättävät menot ovat niitä potenttiaalisia tilanteita kun oma talous saattaa mennä sivuraiteelle. Harva meistä pystyisi ongelmitta korjauttamaan auton ja ostamaan uuden pesukoneen viikkobudjetin puitteissa. Tässä meillä on ollut ja on edelleen suuria puutteita, meidän puskurirahasto on tällä hetkellä aivan liian pieni, mutta meillä on kova tahto kerryttää se tarpeeksi suureksi. Puskurirahastoon siirtyy joka kuukausi rahaa ja lisäksi olemme päättäneet, että ylimääräisistä tuloista 1/3 osaa menee puskuriin siihen asti kunnes se on riittävän suuri. Nämä varat olen siirtänyt hieman korkeamman koron tilille, etteivät ne makaa täysin nollatilillä, mutta ovat kuitenkin rahastoja helpommin saavutettavissa.

***

Säästäminen pitkällä tähtäimellä
Mulla ei ole tarjota mitään nopean rikastumisen tapaa, tyhjästä kun on paha synnyttää miljoonia. Pitkällä aika välillä on kuitenkin helpompi päästä edes lähemmäksi niitä miljoonia. Itse odottelen varsinaisia isompia tuottoja sitten joskus parinkymmenen vuoden päästä, toki osasta toivon taloudellista helpotusta jo aiemmin.

Sen verran paljon olen viime aikoina tutustunut aiheeseen, että olen ymmärtänyt mikä merkitys riskin kannalta on juuri siinä, että sijoitushorisontti on pitkä. Itse olen valmis ottamaan vähän riskiä, mutta ennemmin tavoittelen maltillista tuottoa pienellä riskillä ja pitkällä ajalla kuin suurta nousua lyhyessä ajassa korkealla riskillä. Pitkässä juoksussa korkoa korolle -ilmiöllä saa ihmeitä aikaan pienemmälläkin kuukausisummalla.

Niimpä siis joka kuukausi laitan sivuun näitä pitkäntähtäimen sijoituksia varten tietyn summan. Summa kannattaa sijoittaa jo heti tilipäivänä, jotta käytettävissä olevan käyttösumman hahmottaa paremmin, eikä niitä sijoitukseen tarkoitettavia rahoja tule sulatettua johonkin muuhun. Lisäksi olen ottanut tavaksi siirtää pieniäkin summia sivuun kuukauden aikana jos esimerkiksi saan alitettua budjetin joiltain osin tai saan  vaikka kirpputorituottoja tai muita pieniä summia. Tiesitkö, että jo 10e-15e voi tehdä kertatalletuksen rahastoihin? Niistäkin kertyy aikanaan ihan kiva summa.

Kuten aikasemmin sanoin, että puskurirahastoon siirtyy 1/3 ylimääräisistä tuloista (lomarahat, bonukset, veronpalautukset....) niin samoin olemme sopineet, että jatkossa 1/3 laitetaan myös näihin rahastoihin ylimääräisenä talletuksena. Lisäksi olen miettinyt, että alkaisimme keskittää ostoksia enemmän S-ryhmään ja bonukset ohjattaisiin suoraan rahastoon, onko teillä kokemusta tästä? Kuulisin mielelläni kokemuksia.

***

Panosta itseesi
Vaikka edellinen kohta oli säästäminen pitkällä tähtäimellä, näen myös tärkeänä itsensä palkitsemisen myös vähän lyhyemmällä tähtäimellä. Mun mielestä on tärkeää säästää myös niihin juttuihin mitkä haluaa toteuttaa tällä hetkellä. Oli se sitten matkailu, design, merkkilaukut tai jotain muuta niin totuuden nimissä ainakaan itsestäni ei olisi siihen, että eläisin tarkoituksella parikymmentä vuotta ostamatta mitään ja nuukaillen ja sen jälkeen vasta alkaisin nauttimaan elämästä. Mitä jos jäänkin auton alle ennen sitä? Tai sairastun vakavasti?

Säästäväisyys ei tarkoita itselleni sitä, ettei elämästä voisi nauttia tässä ja nyt. Siksi se 1/3 niistä ylimääräisistä tuloista meneekin huvikassaan ja toki sinne tilanteen mukaan siirtyy muutakin rahaa, jotta esimerkiksi ne matkailuhaaveet toteutuu. Vaurastuminen tarkoittaa ainakin itselleni rahan lisäksi myös henkistä vaurastumista ja sitä matkailu tuo itselleni.


Aloittaminen
Vaikeinta säästämisessä on aloittaminen. Usein sitä ajattelee, että juuri nyt on huono hetki aloittaa. Parempaa rahatilannetta odotellessa. Tärkeintä on kuitenkin oikeasti vain aloittaa, vaikka pienelläkin summalla. Parilla kympillä kuussa pääsee jo alkuun ja kun hommaan tottuu ja kenties rahatilanne parantuu, voi summaa kasvattaa. Mitä aikaisemmin aloittaa, sen parempi. Jos et ole vielä aloittanut, niin tänään on just hyvä hetki!

Vauraampaa viikkoa, ihan jokaiselle. ;)

Ei niin synkkää ettei jotain hyvääkin - parasta just nyt!

Vallan ollaan oltu synkällä päällä täällä blogissa. Ei minusta ole esittämään iloista ja positiivista jossen oikeasti tunne niin. Nyt kaiken synkistelyn jälkeen voisi olla hyvä hetki tuoda niitä positiivisiakin asioita esille. Ei tämä viikko täydellinen ole ollut, mutta monta pientä hyvää asiaa!

Olen ollut joka aamu ajoissa töissä! 

En minä yleensä mitenkään myöhässä ole, mutta tällä viikolla olen onnistunut heräämään sen verran aikaisin, ettei töihin ole tullut hirvittävä kiire. Päivä alkaa kyllä paljon paremmin näin!

Lumileikit

Ehei, ei meillä täällä Turussa mitään lunta ole, mutta maanantaina kävimme "pohjoisessa" siis vanhempieni luona ja siellä päästiin potkukelkkailemaan ja pulkkailemaan. Sadan kilometrin välimatkalla ero säässä oli huomattava! Ensi kerralla päästään ehkä luistelemaan ja hiihtämään?

Kirjasto 

Alisalle viikon kohokohta taisi olla yhteinen kirjastoreissu. Emme olleet pitkään aikaan ehtineet käydä kirjastossa, joten yhtenä iltana teimme reissun sinne. Molemmille löytyi pari kiinnostavaa kirjaa.

Lukeminen

Olenko jo tarpeeksi hehkuttanut, miten mahtavaa lukeminen on? No mutta kun se on! Joka ilta "pari" lukua. Kuka sanoi, että kirja on hyvä nukahtamiskeino? Hyvä kirja on todella huono nukahtamiskeino, itse en ainakaan malta mennä nukkuanam kun pitää lukea yksi luku eteenpäin joka kerta!

Oma saunahetki

Oma sauna on parhautta! Välillä saunan löylyistä on ihana nauttia ihan vain yksin. Koko talo on hiljainen ja vain kiuas sihahtaa. Saunan jälkeen ihon kosteutus ja uutta kynsilakkaa, arkista hemmottelua!

Helppohoitoinen koti

Meidän kodissa parhaita puolia on se, että se on tarpeeksi tilava, mutta tarpeeksi kompakti, jotta se on helppo pitää siistinä. Vaikka joskus haaveilen suuresta omakotitalosta, arkiviikolla ymmärrän meidän kodin parhaat puolet, koko ajan ei tarvitse olla siivoamassa!

Olen hyvä äiti

Tällä viikolla en ole kokenut huonoa omatuntoa tai riittämättömyyttä. Olen ehtinyt lukea Alisalle kirjoja, leikkiä teekutsuja ja kauppaa, kiivetä monen monta kertaa puolapuita ja pompia trampalla. Olen halannut ja pitänyt sylissä. Olen jaksanut olla hyvä äiti ja se tuntuu kaikista parhaimmalta!

Vapaa ja rauhallinen viikonloppu - täältä tullaan positiivisella mielellä!

Ihanaa viikonloppua teillekin! <3

Pitääkö aina olla tavoitettavissa?

Sori mä olin töissä/kaupassa/nukkumassa/lukemassa.... 

....ja en varttiin ehtinyt vastaamaan sun viestiin...

En tiedä onko teille tuttua, mutta mulle ainakin. Tunnen tarvetta pyytää anteeksi jos en samalla sekunnilla vastaa viestiin kun puhelin kilahtaa. Mulla on koko ajan ollut tunne, että mun on pakko olla tavoitettavissa. Mutta onko oikeasti pakko olla?

***

Oletteko koskaan laskeneet miten paljon viestejä saatte päivän aikana? Itse hieman hämmästyin kun kerran unohdin puhelimen työpäivän ajaksi kotiin, viestejä oli sinä aikana tullut useita kymmeniä, likemmäs sata...

Hämärästi muistan aikaa kun sain puhelimen: muistaakseni siinä oli liittymä josta sai lähettää 100 viestiä kuukaudessa. Sillä määrällä oli pärjättävä tai saldo loppui. Kyllähän se saldo yleensä paria päivää ennen kuun vaihdetta loppuikin... Luulen, että homma karkasi käsistä siinä kohtaa kun kuvioihin tuli Whatsapp. Siellä on helppo lähettää täysin turhiakin viestejä.

Ryhmäviestit täyttävät puhelimeni

Moni teistä varmasti kuuluu erilaisiin viestiryhmiin?  On kaverien kesken, työhön ja harrastuksiin liittyen, minulla ainakin on useampia. Keskimäärin ryhmissä on noin 10 henkeä.. Tiedätte ehkä, että juuri ryhmäkeskusteluista niitä viestejä tulee.

Osittain tästä syystä vaimensin suurimman osan keskusteluista. En siis saa niistä suoraa ilmoitusta puhelimen näytölle. Nään uudet viestit toki kun menen Whatsappiin ja pienenä punaisena pallona wu-kuvakkeessa työpöydällä. 

Miksen tehnyt tätä jo aiemmin?

Ilmoitukset saan toki edelleen niistä keskusteluista jotka ovat sellaisia keskusteluita, joista saattaa tulla jotain oikeasti tärkeää kuten Samuli, äitini, siskoni jne. Siis sellaiset keskustelut, joista oikeasti voisi tulla jotain akuuttia ja heti reagointia vaativaa.

Tällä tavoin on ollut helpompi rauhoittaa niitä hetkiä jolloin ei oikeasti ole syytä istua luuri kädessä. Leikki- tai pelihetki Alisan kanssa, ruokailu, leffailta, työpäivä... Esimerkiksi iltaisin olen nyt ottanut tavoitteeksi tarttua ennemmin kirjaan kuin puhelimeen. Hyvän kirjan parissa huomaan rentoutuvani ja seilaan somessa entistä vähemmän kun en joka viestin jälkeen vilkaise Facebookia tai Instagramia.

Oma puhelimeni vilkuttaa aika näyttävästi sinistä valoa saapuneen viestin merkiksi, joten välillä se on öiseen aikaan häirinnyt nukahtamistakin. On ollut pakko vilkaista, kuka siellä kaipailee. Nyt olen ottanut tavaksi muutaman kerran päivässä katsoa millaisia viestejä olen saanut, mutta teen sen silloin kun minulla oikeasti on siihen aikaa. Viestit eivät jää sinne päiväkausiksi vellomaan vaan vastailen ainakin päiväsaikaan vähintään parin tunnin sisällä. Tämä viive on usein vähintäänkin riittävä, koska suurimmaksi osaksi viestit eivät ole mitään akuutteja. Oletan myös, että jos joku minua kaipailisi akuutisti, hän soittaisi.

***

On jännä, miten olen itseltäni vaatinut tuota aina tavoitettavissa -moodia, vaikka olen kuitenkin sisäistänyt etteivät muutkaan voi olla aina tavoitettavissa. En siis oleta, että sinäkään vastaat minulle heti kun olen viestin lähettänyt.

En sano, että Whatsapp tai some olisivat keksintöinä mitenkään huonot, niissä on paljon hyödyllistä ja hyvääkin. Niitä pitää vain osata käyttää itselle parhaimmalla tavalla. Kaikki eivät varmastikaan koe esimerkiksi Whatsappia samanlaisena kuin minä tai yhtä "häiritsevänä", mutta tärkeintä onkin varmasti löytää se itselle parhaiten sopiva rytmi. En minäkään todella kaipaa niitä aikoja kuin pystyin lähettämään vain sen sata tekstiviestiä kuussa, mutta on ollut hyvä opetella pois siitä jatkuvasta luurin tuijottelusta.

Maailma muuttuu Eskoseni, kuten äitini tykkäsi aina siteerata ja me muutumme sen mukana. Myös työssäni olen huomannut, että enenevissä määrin ihmiset kaipaavat esimerkiksi palveluita 24/7. Nykyäänkin on ihan okei lähettää viestiä toiselle keskellä yötä tai pyhäpäivänä ja siksi onkin tärkeää, että itse määrittelen milloin viestin luen ja milloin oikeasti olen tavoitettavissa.

***

Olen 100% varma, että suurin osa teistä on jo vuosikausia toiminut näin, mutta jotenkin mä olen aina se, joka elää suurinpiirtein vielä lankapuhelinten maailmassa, joten mun elämään tämä oli aika iso mullistus muutaman vuoden viestitulvan jälkeen. xD Mun mielestä on myös hyvä miettiä sitä, pitääkö aina olla tavoitettavissa. Näillä mietteillä taas kohti rauhallisempaa tulevaisuutta! :)

Vuosi 2018 - ei lupauksia, mutta muutoksia

Nyt on vuoden 2018 ensimmäinen päivä! Miten vuosi vaihtui teillä? Meillä oli jälleen aika maltilliset vuoden vaihtumiset. Tänä aamuna heräsimme kaikki kolme olohuoneen sohvilta, hups!

Tulevalle vuodelle en aio luvata mitään erityistä. Aion kuitenkin tehdä muutoksia, jotta vuosi 2018 olisi edeltäjäänsä parempi.

***

Oma hyvinvointi

Viime aikoina täällä on ollut paljon postauksia, missä aiheena on ollut kiire, ajanpuute yms. Aionkin tänä vuonna muuttaa toimintaani niin, että kiirettä olisi vähemmän, aikaa jäisi välillä ihan vaan oleiluun ja joka ilta en järjestäisi stressiä milloin kotitöistä, milloin blogihommista. Töissä on toki käytävä jatkossakin ja harrastuksia ei ole tarkoitus lopettaa kokonaan. Hyvin paljon on kuitenkin kiinni asioiden priorisoimisesta.

Olen jo aloittanut muutosten tekemisen: luovuin muutamasta sivujutusta ja aion suhtautua blogiinkin rennommin. Luulen, että tätä kautta blogin sisältökin pysyy parempana, kun ei tarvitse väsyneenä pakottaa itseään tuottamaan keskinkertaista sisältöä. Lisäksi arjen pyörittämiseen olen miettinyt pieniä muutoksia  kuten siivouksen osittaista ulkoistamista ja ajankäytön parempaa optimointia..

Tänä vuonna keskittyminen tulee olemaan henkisessä hyvinvoinnissa, fyysinen puoli tulee sitten perässä. Toivottavasti myös fyysiselle hyvinvoinnille olisi tänä vuonna paremmin aikaa.

***

Talous

Raha-asioita on harvemmin helppo muuttaa sormia napsauttamalla ja onhan mulla ollut tällainen talousprojekti jo pidempään. Nyt loppuvuonna kuitenkin käänsin siinä vaihdetta vähän isommalle ja aloin opetella vähän uusia asioita siihen liittyen. 

Tavoite on jatkossakin tarkastella omia kulutustottumuksia ja panostaa määrän sijasta laatuun. Esimerkiksi oma vaatekaappini kaipaa järkeistämistä. Kaapistani löytyy hirveästi epäkäytännöllisiä vaatteita, mutta nyt ajattelin hiljalleen koota järkevän ja käytännöllisen vaatekaapin. Tarkoituksena kuitenkin vaihtaa epäkäytännölliset ja huonolaatuiset vaatteet pikkuhiljaa käyhtännöllisiin ja laadukkaampiin vaatteisiin. Todennäköisesti vaatteiden määrä tulee pienentymään, mutta ehkä sieltä löytyisi jatkossa paremmin päälle puettavaa. Sama pätee jatkossa myös esimerkiksi sisustukseen. Aion myös jatkossa jatkaa ajatuksella vähemmän on enemmän ja välttää turhien hankintojen tekemistä.

Kulutustottumusten järkevöittämisellä yritän tietenkin saada aikaan rahallista säästöä. Olen jo useamman vuoden säästänyt automaattisesti tietyn summan kuukausittain, mutta nyt aion kasvattaa tuota summaa ja lisäksi hankkia ylimääräisiä säästöjä, jotka voin sijoittaa eteenpäin. Tavoite olisi tasapainottaa ja vankistaa omaa taloutta ja järjestellä raha-asioita siten, että isompien ja pienempien unelmien toteuttaminen olisi jollain aikataululla mahdollista.

***

Matkailu

Muutamaan vuoteen ei ole ollut aikaa matkustelulle, ainakaan Tallinnaa kauemmaksi, mutta nyt siihen on tulossa muutos. Parin viikon päässä häämöttää eksoottinen Mauritius, joka on aikuisten reissu. Kesälle kuitenkin on suunnitelmissa jo koko perheen lomareissu. Salaa haaveilen jo reissusta aurinkoon myös vuoden päästä talvella.

Itse koen matkustelun itseen ja omaan perheeseen panostamisena ja siksi haluaisin kasvattaa matkailun määrää meidän perheessä. Toki isommat ulkomaanreissut vaativat rahallista panostamista, mutta toivoisin, että tuon yllä olevan muutoksen myötä myös matkailuun olisi jatkossa käytettävissä enemmän rahaa. Aina matkailu ei tarkoita kuitenkaan kalliita ulkomaanmatkoja vaan matkailla voi pienemmälläkin budjetilla kotimaassa, tätä meidän perhe on harrastanut jo monesti ja varmasti aiomme sitä jatkaa myös tulevaisuudessa.

***

Tässä päällimmäisiä mietteitä tulevasta vuodesta. Kohtalaisen toiveikkain mielin lähden sitä kohti. Tänä aamuna kun heräsin sohvalta ja katselin kahta nukkuvaa ja muistin, että elämän parhaimmat asiat löytyy lopulta aika läheltä kuitenkin.

Mitä parhainta vuotta 2018 ihan jokaiselle! <3