Jos seurasitte lauantaina somekanaviani, huomasitte kenties, että olin Perheblogit -yhteisömme kanssa viettämässä kehittämispäivää. Kirjoitan kehittämispäivästämme teille vielä myöhemmin lisää, mutta ensin halusin tarttua aiheeseen, joka minulle tuon kehittämispäivän jälkeen nousi vahvana mieleen.
Ystävyyssuhteet ovat usein olleet mulle hankalia, saatan unohtaa soittaa tai laittaa viestiä. Tunnen huonoa omatuntoa kun olen ollut kiireinen, enkä ole muistanut ottaa yhteyttä. Ystäväpiirini on nykyään suhteellisen suppea, tällä tarkoitan siis niitä henkilöitä joiden kanssa olen viikottain tai edes kuukausittain yhteydessä. On toki ihmisiä, joiden kanssa saattaa olla useampikin kuukausi väliä yhteydenpidossa, mutta kun jälleen tapaa, tuntuu kuin olisi viimeksi eilen nähty.
Olen kuitenkin huomannut, miten tärkeiksi meidän blogiyhteisön ihmiset on mulle tulleet. Monien kanssa olemmekin jo nähneet useita kertoja. Asumme kaikki aika ympääriinsä Suomea, mutta Whatsapp keskusteluryhmämme on aktiivinen lähes päivittäin.
Jokaisessa harrastuksessa on omat jipponsa, joita saattaa ulkopuolisten olla vaikeakin ymmärtää. On helpottavaa, kun joku jakaa sun kanssa ajatuksia vaikkapa inspiraation puutteesta tai valokuvaamisen vaikeudesta pimeydessä.
Bloggaaminen ei ole mulle pelkästään omien ajatusten purkamista tai ideoiden toteuttamista, se on myös yhteisöllisyyttä. Sehän on parasta melkein missä tahansa harrastuksessa: on mieleistä tekemistä ja löytää myös saman henkisiä ystäviä! Olen kiitollinen siitä, että olen löytänyt tällaisia tyyppejä bloggaamisen kautta! <3
Ihana harrastus ja mahtava porukka!
VastaaPoistaOlet ihana! Ja olen kanssasi aivan samoilla linjoilla 😊 en kestä miten mahtava porukka meillä on! Ei ole mitään mistä ei kehtaisi puhua. ❤️
VastaaPoistaNäyttää kivalle tapaamiselle :) Blogiystävät ovat tärkeitä!
VastaaPoistaIhana Ilona❤️
VastaaPoista❤❤❤❤
VastaaPoista