Romanttinen yllätys

Täällä venähti (taas) viikonloppu pitkäksi! Itselläni oli SM-kisat viikonloppuna ja ne vaativat täyden keskittymiseni. Eilinen menikin toipuessa niin pitkästä matkasta kuin pettymyksestä. Kisoista ei tällä kertaa jäänyt käteen yhtikäs mitään ja homma vastusti alusta loppuun saakka.

Vaikka menestystä ei tullutkaan tällä kertaa, taustajoukot ovat paiskineet töitä hurjasti, siksi halusin ensimmäisenä yllättää Samulin. Hänelläkin on ollut viimeiset pari viikkoa melko raskaita ja päätinkin yllättää hänen kokkaamalla kolmen ruokalajin illallisen kotona. Koska halusin yllättää hänet kunnolla ja pitää homman salassa viimeiseen asti, valitsin melko helpot ja yksinkertaiset ruokalajit. Valmistelin päivällä ruokia etukäteen.

Ajatuksenani oli valmistaa ruoat loppuun ja kattaa pöytä sillä välin kun Samuli olisi nukuttamassa Alisaa. Alisa nukkui huonot päiväunet ja pilkkikin jo sohvalla hieman ennen kuin Samuli tuli töistä. Ajattelin, että nukutus olisi varmasti helppo homma...

Kun Samuli tuli kotiin, passitin hänet lähes samantien nukuttamaan Alisaa. Voin vain kuvitella, mitä ajatuksia hänen päässään liikkui raskaan työpäivän jälkeen kun hänen silmissään itse jäin sohvalle katsomaan televisiota. Kipitin kuitenkin keittiöön ja aloitin yllätyksen loppuvalmistelut.

Kesken kokkailun yläkerrasta alkaa kuulumaan karjuntaa ”EN MENE OMAAN SÄNKYYN NUKKUMAAN” x 100. Karjuntaa seurasi huuto ja itku. Alisa oli siis juuri tänään päättänyt heittäytyä hankalaksi. Juuri sinä iltana kun olin toivonut, että kaikki menisi helposti, jotta voisimme nauttia yllätyksestäni.

Pian kuitenkin hiljeni ja ajattelin, että nyt voin hyvin alkaa laittamaan alkuruokaa pöytää. Alkuruoaksi valmistin vuohenjuustoleipiä, jotka oli kääritty ilmakuivattuun kinkkuun ja paistettu 10min 200 asteisessa uunissa. Asettelin leivät lautaselle ja otin muutamat valokuvat, kunnes sama karjunta alkaa taas. Neiti ei siis vielä ollut nukahtanut...

Siinä minä sitten odottelin leivät pöydässä, että joskos se ihana rakkautemme hedelmä päättäisi simahtaa ja päästäisi isin vapaaksi. Enhän voinut mennä itse yläkertaan vuorostani nukuttamaan, koska yllätys olisi mennyt lopullisesti pilalle. Hetken kuluttua Alisa onneksi nukahti ja pääsimme aloittamaan ”hieman” jäähtyneiden alkupalojen parissa.

Pääruoaksi olin valmistanut folionyyteissä perunaa ja smetanaa, joiden kaveriksi paistoin siikaa ja kesäkurpitsaa. Tämä annos sentään saatiin nauttia kuumana, mitä nyt perunanyytit olivat aika muussahtaneita hieman viivästyneestä aikataulusta johtuen..

Jälkiruoan piti kruunata koko mahtava illallinen ja olinkin valmistanut pannacottaa ja vadelmamelbaa. Mutta koska kaikki ei taaskaan todella mennyt kuten Strömssössä, kaksi liivatetta yhdistettynä venähtäneeseen hyytymisaikaan oli liikaa. Pannacotta oli melko kiinteää ja kaiken lisäksi omasta mielestäni olisi kaivannut hieman lisää sokeria..

Tiedättekö kun on koko päivän suunnitellut ja valmistellut illallista kovin odotuksin ja sitten siitä tulee lähes fiasko! En tiennyt olisinko itkenyt vai nauranut..:'D Samuli onneksi kohteliaasti kehui ruokaa ja ehkä oli hieman iloinen tästä yllätyksestä. Itseäni lohduttaa vähän se kun tiedän, Samulin tietävän, että mä oikeesti yritin. 

Tänään jo vähän naurattaa! :D