Onko kuppisi puoliksi täynnä vai tyhjä, vai kenties kokonaan nurin?

Nykyään kun lukee uutisia, tulee usein vain paha mieli. Kaikkialla tapahtuu tällä hetkellä ikäviä asioita, jotka saavat mietteliääksi. Ikävät tapahtumat harvoin ovat sellaisia mihin yksittäinen ihminen voi kovin paljon vaikuttaa. Miksi täällä on niin paljon pahaa?

Vaikka maailmanrauha olisi kiva juttu, kaikessa mahdottomuudessaan en aio tällä kertaa paasata siitä. Pitäydytään kuitenkin pahuudessa ja negatiivisuudessa, sillä sitä tuntuu täällä internetissä riittävän. 

Bloggaajat kirjoittavat aika ajoin ikävistä kommenteista ja arvostelusta, joiden kohteeksi usein joutuvat. En tiedä, olenko kiinnittänyt viime aikoina enemmän huomiota vai onko tällaista negatiivista ajattelua ja kommentointia tavallista enemmän liikkeellä? Enkä tarkoita pelkästään blogeja vaan ihan ylipäätään.

Ihan sama meneekö harrastefoorumille, Facebookissa mainostettaviin asuntoesittelyihin, iltapäivälehtien kommenttipalstalle vai mihin, niin aina vaan ihmisillä riittää negatiivista puhetta.

Aikuiset ihmiset kirjoittavat toisten kodista miten on hirvittävän ruma sisustus, väärän värinen seinä, ylihintainen mörskä ja hullu välittäjä. Rakentava kritisointi on okei, lyttääminen ja haukkuminen ei. Siitä tulee jopa ulkopuoliselle ikävä fiilis. Vai olenko itse vain tavallista herkempi mielensäpahoittaja?

Mua hatuttaa ihmiset, jotka oikeuttavat suorapuheisuudellaan lyttäämisen. ”No kun mä nyt vain sanon asiat niinkuin ne on..” Suoraan puhuminen ei kyllä oikeuta haukkumista ja lyttäämistä, omat mielipiteet voi esittää myös rakentavasti ja ilman tarpeetonta loukkaamista.

En tiedä mistä kumpuaa ajattelu siitä, että kaikkea mitä on netissä on oikeus julkisesti haukkua ja lynkata. Toki jotkut ihmiset vain ovat lähtökohtaisesti pessimistisempiä kuin toiset, mutta pessimismi ja idiotismi ei ole sama asia. Ja melkoista idiotismia nämä arvostelevat ja haukkuvat aikuiset mielestäni harjoittavat. Itselleni tulee näistä kommentoijista vain fiilis, että onko heidän oma elämä tosiaan niin kurjaa, että on pakko hakea nostetta omaan elämään lyttäämällä muita?

Nyt kun koulut on alkamassa ja puhutaan paljon koulukiusaamisesta, on mielestäni syytä muistuttaa myös aikuisten välisestä kiusaamisesta, joka usein on juuri nettikiusaamista. Miten voi opettaa lapselle kiusaamisen vääryydestä, jos sallitaan aikuisten välinen haukkuminen pitkin nettiä? 

Vaikka elämästä ei taida voida tehdä vaaleanpunaista hattaraa ja ikäviä asioita on ja tulee varmaan aina olemaan, niin pohtimalla hieman pidempään mitä näppäimistötämme päästämme eetteriin voitaisiin säästyä monelta mielipahalta. 

Ennen kuin seuraavan kerran päästät suustasi loukkaavan kommentin, mieti voisiko sen esittää rakentavammin vai olisiko kaikkien kannalta parempi pitää mölyt mahassa. Hyötyykö kommentoinnin kohde kommentistasi? Pidetään kupit pystyssä ja ennemmin edes puoliksi tyhjillään.

Kivempaa ja positiivisempaa loppuviikkoa teille! :)

Äiti joutui kiusaamisen kohteeksi kun työnnetään sormea korvaan...